Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista

Sivun tulostus

Kuivikemateriaalien käyttökustannuksia on mahdollista arvioida, kun tiedetään kuivikkeiden hinta ilman kuljetuskustannuksia, käyttötarve karsinaa kohti sekä karsinanhoitoon kuluva työaika. Tallin kuivike- ja lantahuollon kokonaiskustannusten kannalta olennaisia kulutekijöitä ovat myös kuivikkeiden kuljetusmatkan pituus, kuivikkeiden ja lannan varastointi sekä lannan loppukäyttö.

Suomen Hevostietokeskus ry selvitti pakattujen hevoskuivikkeiden käyttöominaisuuksia, karsinan siivous- ja kuivitustyöhön kuluvaa työaikaa sekä kuivituksen materiaalikustannuksia sisäruokintakaudella v. 2016–2017. Koemateriaalit olivat: puupelletti, ruokohelpipelletti, olkipelletti, kutterinpuru, kuiviketurve (paali), kuiviketurvelevy ja kuivikehamppu.

Karsinat (6 kpl) siivottiin päivittäin ja kuiviketta lisättiin tarvittaessa. Kutakin kuivikemateriaalia koekäytettiin vähintään 30 vuorokauden ajan. Karsinoiden hoitoon kuluva työaika, kuivikkeiden kulutus sekä muut havainnot kirjattiin ylös. Hevosia pidettiin tarhassa 5,3 - 6,5 tuntia/vrk. Katettu kuivikevarasto ja lantala sijaitsivat tallin päädyssä.

Kuivikepaalit ja turvekuivikelevyt kuljetettiin varastosta talliin pitkärunkoisella kärryllä. Pellettisäkkien nostossa käytettiin traktoria apuna.

Taulukko. Kuivikkeiden pakkauskoko, laskelmissa käytetty hinta (€/kg, sis. alv 24 %, ei kuljetusta) ja alkuperämaa.

Materiaali, pakkauskoko

Hinta, €/kg

Alkuperämaa

Puupelletti, 500 kg/säkki

0,23

Suomi

Olkipelletti, 550 kg/säkki

0,23

Liettua

Ruokohelpipelletti, 500 kg/säkki

0,29

Suomi

Kutterinpuru, 20 kg/paali

0,33

Suomi

Kuiviketurve, 25 kg/paali

0,52

Suomi

Kuivikehamppu, 14 kg/paali

0,61

Alankomaat

Kuiviketurvelevy, 520 kg/lava

0,92

Suomi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvelevykokeessa karsinoiden pohjalle laitettiin kaksi päällekkäistä levykerrosta. Ensimmäinen kuivikelisäys oli tarpeen vasta yli kuukauden kuluttua karsinoiden perustamisesta.

Puupelletin etuina hevoskuivikekäytössä olivat valoisa väri, hyvä tuoksu ja helppo siivottavuus (verrattavissa purukarsinoihin). Heikkoutena oli materiaalin pölyisyys ja ammoniakin haju karsinoissa.

Olkipellettien käsittely ja lisäys karsinoihin oli helppoa. Ammoniakki ei haissut, kun karsinat hoidettiin huolellisesti. Heikkoutena oli kuivikepohjien pöliseminen karsinaa siivotessa ja etenkin lämpimällä säällä.

Ruokohelpipelletti toimi hyvin hevoskuivikekäytössä. Karsinoissa ei havaittu ammoniakin hajua ja niiden siivoaminen helpottui kuivikepatjan tiivistyessä.

Selvityksessä käytettyä kutterinpurua luonnehdittiin poikkeuksellisen hyväksi kutterinpuruksi. Materiaali ei pölissyt, imi hyvin virtsan, tuoksui hyvältä, näytti valoisalta ja karsinat oli helppo siivota.

Pienpaaleihin pakatun kuiviketurpeen etuna oli virtsan imeytyminen yhteen kohtaan karsinassa. Kuiviketurvepaalien pinnan jäätyminen hankaloitti kuivikkeen käyttöä talvella. 

Karsinoiden siivoaminen koettiin helpoimmaksi turvekuivikelevykuivituksella. Materiaalin käyttöominaisuuksissa ei ollut moitittavaa missään vaiheessa koekäyttöä.

Kuivikehamppua pidettiin olkipellettiä valoisampana kuivikkeena. Ongelmana oli virtsan haju karsinoissa sekä kuivikepohjan liikkuminen hevosen alla. Kuivikkeen lisäystarve oli 2-4 paalia/karsina/viikko. 

Vähiten työaikaa karsinan hoitotyöhön kului kuivikehamppua käytettäessä ja eniten puupellettikuivituksella. Kuuden hevosen tallissa puupellettikarsinoiden hoitoon kului neljä tuntia enemmän työaikaa kuin hamppukarsinoiden hoitoon 30 vuorokauden tarkastelujaksolla. Karsinan hoitoon kuluvan työajan merkitys korostuu hevosmäärän lisääntyessä ja kustannusten osalta silloin, kun työn tekee palkattu työntekijä.

Materiaalikustannuksiltaan halvin kuivike tässä selvityksessä oli liettualainen olkipelletti ja kallein suomalainen kuiviketurvelevy. Turvelevyn pienempi käyttötarve ei riittänyt kompensoimaan kuivikkeen korkeaa kilohintaa. Olkipelletin jälkeen seuraavaksi edullisimpia kuivikemateriaaleja olivat puupelletti, ruokohelpipelletti ja kutterinpuru. Kuivikehampulla tai pienpaaliin pakatulla turpeella karsinakohtainen kuivikemateriaalikustannus oli n. 50 - 60 € enemmän 30 vrk:ssa kuin kutterinpurua, ruokohelpipellettiä tai puupellettiä käytettäessä.

Hevoskarsinan hoitoon käytetty työaika (kuivikepohjan perustaminen, karsinan siivous ja kuivikkeiden lisäys) sekä kuivikemateriaalikustannus (sis. alv 24 %, ei kuljetusta) 30 vrk aikana. 

Huomio! Irtoturpeen materiaalikustannus on alhainen pakattuun kuiviketurpeeseen verrattuna. Hevoskarsinan kuivikekustannus on irtoturvetta käytettäessä 22,30 €/30 vrk , mikäli irtoturpeen kulutus arvioidaan yhtä suureksi pienpaaliturpeen kanssa, irtoturpeen kuutiohinta on 15,50 €/m3 (sis. alv 24 %, ei kuljetusta) ja tilavuuspaino 185 kg/m3. Kuljetus voi nostaa kustannusta merkittävästi. 

Materiaali on tuotettu Tallitoimijan verkkoluennot -hankkeessa.

©Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi  ilman  lupaa on kielletty.

31.5.2017