Loishäätö

Sivun tulostus

Hevosten sisäloiskontrolli

Nykyaikainen hevosten sisäloiskontrolli tarkoittaa kohdennettua loiskontrollia, jossa hevosten lääkitystarve arvioidaan yksilökohtaisesti ympäristön tartuntapaineen, hevosen iän ja yleiskunnon sekä lantanäytetuloksen perusteella. Elinympäristön tartuntapaineeseen vaikuttaa merkittävästi tarhojen ja laitumien siivous sekä ulkoilualueiden hevostiheys. Talliin tulevat uudet hevoset sekä tallissa vierailevat hevoset ovat tärkeässä roolissa resistenttien eli matolääkkeille vastustuskykyisten loiskantojen leviämisessä. Tallikohtaista resistenssitilannetta seurataan säännöllisesti ja lääkeainekohtaisesti.

Suomessa hevosten merkittävimmät sisäloiset ovat pienet sukkulamadot eli cyathostomat ja suolinkaiset (Parascaris spp.). Muita meillä tavattavia sisäloisia ovat muun muassa heisimato, kihomato, käpymato ja suuret strongylukset.

Pienet sukkulamadot ovat aikuisten hevosten yleisimpiä loisia ja ne leviävät tehokkaasti laidunkaudella. Toukat hakeutuvat paksusuolen seinämään kehittymään, jonka jälkeen ne siirtyvät suolen sisään ja aloittavat muninnan. Kehitys tartunnasta aikuiseksi madoksi kestää kesällä 6-12 viikkoa. Talvella toukkien kehittyminen on selvästi hitaampaa ja suurin osa toukista jää suolenseinämään ns. lepovaiheeseen. Keväällä nämä levossa olleet toukat aktivoituvat aiheuttaen hevoselle joskus jopa henkeä uhkaavan ripulin. Suurin osa pienten sukkulamatojen aiheuttamista tartunnoista on kuitenkin oireettomia.

 

Kuva 1. Suolinkaisia lannassa (kuva: Katja Hautala)

 Alle vuoden ikäisillä varsoilla tärkein häädettävä on suolinkainen. Suolinkaisnaaras tuottaa suuria määriä munia, jotka ovat erittäin kestäviä ympäristössä. Suolinkaistartuntojen vastustuksessa varsomiskarsinoiden ja pihattorakenteiden säännöllinen pesu sekä desinfiointi ovatkin merkittävässä roolissa. Suolinkainen voi kasvaa jopa puolen metrin pituiseksi ja suuret loismäärät voivat pahimmillaan aiheuttaa varsalle kuolemaan johtavan suolitukoksen.

 Heisimato tarttuu laidunpunkin välityksellä ja sitä voi esiintyä kaikenikäisillä laiduntavilla hevosilla. Kihomato on vaalea noin 10 cm mittainen mato, joka käy munimassa hevosen peräaukon iholle aiheuttaen kutinaa. Mahasaivartaja on siivekäs karvapeitteinen hyönteinen, joka munii hevosen karvoihin usein etujalkojen alueelle. Munista kuoriutuu toukkia, jotka aiheuttavat hevoselle kutinaa. Näykkiessään kutiavia alueita hevonen saa toukkia suuhunsa, josta ne kulkeutuvat mahalaukkuun talvehtimaan. Mahasaivartajan toukkia kutsutaan käpymadoiksi.

 

Kuva 3. Mahasaivartajan toukkia, eli käpymatoja (kuva: Seppo Saari ja Sven Nikander)

 

Kuva 4. Hevosen jalkaan kiinnittyneet käpymadon munat (kuva: Seppo Saari ja Sven Nikander)

Hevosille muodostuu yleensä iän myötä jonkinasteista vastustuskykyä loisia vastaan ja aikuisista hevosista suuri osa pystyykin pitämään loistartunnat kurissa oman vastustuskykynsä ansiosta. Suolinkaisia vastaan vastustuskyky alkaa muodostua 6 kk:n iässä ja yli vuoden ikäisillä hevosilla immuniteetti on usein jo hyvä. Suolinkainen onkin erittäin harvinainen yli neljävuotiailla hevosilla.

Pieniä sukkulamatoja (Cyathostomia) vastaan immuniteetin muodostuminen ei ole yhtä selkeää ja niitä voikin esiintyä kaiken ikäisillä hevosilla. Vastustuskyvyn muodostumisella on merkitystä häätösuunnitelmaa tehtäessä.

Sisäloisten aiheuttamia tyypillisiä oireita hevosilla ovat ripuli, huono karvapeite, laihtuminen, pömppövatsaisuus, lievät ähkyoireet ja varsoilla myös yskä. Usein sisäloistartunta ei kuitenkaan aiheuta hevoselle mitään näkyviä oireita.

Lue lisää:

  • A. Näreaho, K. Vainio & Oksanen A. Impaired efficacy of ivermectin against Parascaris equorum, and both ivermectin and pyrantel against strongyle infections in trotter foals in Finland. Vet. Parasit. 182, 2011: 372-377  https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0304401711004146?via%3Dihub

 

Tämä Tietoportin osion asiantuntijana on toiminut erikoiseläinlääkäri Katja Hautala.

©Suomen Hevostietokeskus ry

Tekstin ja kuvien kopiointi ja julkaisu ilman Hevostietokeskuksen kirjallista lupaa on kielletty.

Päivitetty 1.3.2018 osana Solmut auki -neuvontapilottihanketta