Hevosen unen tarve

Sivun tulostus

Riittävä lepo ja uni ovat hevoselle elintärkeitä

Nukkuessa elimistö lepää ja energiavarastot täydentyvät. Lepo vaikuttaa myös elimistön puolustusmekanismeihin sekä varsojen kasvuun. Unen puute vaikuttaa hevosiin samankaltaisesti kuin ihmisiin.

Hevoset tarvitsevat lepoa ja unta 5-7 tuntia (20–30 %) vuorokaudessa. Kokonaislepoajasta varsinaista sikeämpää nukkumista on 3-5 tuntia ja lepoa noin 2 tuntia. Varsoilla levon tarve on hieman suurempi. Saaliseläiminä hevoset täyttävät levon ja unen tarpeensa jopa kymmenessä eri jaksossa vuorokauden mittaan. Näistä 1-3 on makuultaan lepojaksoja, tosin varsoilla lepojaksoja on huomattavasi enemmän.

Myös lepojaksot noudattavat suhteellisen samana toistuvaa vuorokausirytmiä. Eniten hevoset nukkuvat yöaikaan. Lepo alkaa yleistyä alkuillan pitkän syömisjakson jälkeen, ja lähes aina klo 2 ja 5 välillä hevoset nukkuvat. Tähän aikaan esiintyvät myös pisimmät makuultaan lepojaksot. Päivällä hevosten lepojakso ajoittuu luontaisesti puolen päivän paikkeille.

Lepoasennot ja univaiheet

Aikuiset hevoset lepäävät enimmäkseen seisaaltaan. Varsinaiseen uneen, johon liittyy tajunnan tason aleneminen, hevoset pystyvät vaipumaan sekä seisaaltaan että makuultaan. Seisaaltaan nukkumisen mahdollistaa erityinen nivelten ja jänteiden lukkiutumismekanismi, mutta runsaalle seisaaltaan nukkumiselle on myös fysiologinen peruste. Hevosen maatessa suuri elopaino rasittaa verenkierto- ja hengityselimistöä, myös suolistokaasuja kerääntyy umpi- ja paksusuoleen. Aikuiset hevoset nousevatkin makuultaan lepojaksojen välissä seisomaan. Sen sijaan varsat nukkuvat makuultaan pitkiäkin aikoja.

Hevosilla uneen sisältyy hidasaaltounivaihe ja REM- eli vilkeunivaihe. Hidasaaltounivaiheessa hevosen verenpaine laskee ja sydämen syke hidastuu, myös aivojen aktiivisuus vähenee. Samanaikaisesti lihasjännitys säilyy, joten hidasaaltounta hevoset pystyvät nukkumaan seisaaltaan ja makuultaan.

REM –vaiheelle on tyypillistä, että lihakset ovat täysin rentoutuneet, mutta aivot ovat yhtä aktiiviset kuin hereillä ollessa. Lisäksi ruumiinlämpö ja aineenvaihdunta ovat samaa tasoa kuin hereillä ollessa. REM-unta hevonen kykenee nukkumaan vain makuultaan.  Täysikasvuiset hevoset nukkuvat REM –unta keskimäärin 30 minuuttia ja hidasaaltounta kolme tuntia vuorokaudessa. REM –vaihe ajoittuu yleensä aamuyöhön. 

Hevosen sijainti ravintoketjussa saattaa selittää vähäisen REM –unen tarpeen. Kyseisessä univaiheessa eläin on hyvin haavoittuvaisessa tilassa, sillä sen lihakset ovat täysin rentoutuneet ja hevosen täytyy maata. Evolutiivisesta näkökulmasta hevosten vähäinen REM –unen tarve on edistänyt lajin selviytymistä. Hevoset lepäävät suurimmaksi osaksi seisaaltaan hidasaaltounta nukkuen, jolloin ne pystyvät tarvittaessa pakenemaan nopeasti. Hidasaaltouni tyydyttää suurimmaksi osaksi hevosen unen tarpeen.

Kuva: Vaikka REM-unen tarve on hevosella vähäisempi, on sen päivittäinen saanti tärkeää hevosen hyvinvoinnin kannalta. Varsojen lisäksi myös täysikasvuisten hevosten on päästävä lepäämään makuultaan päivittäin.

Lepopaikka   

Luonnonvaraiset hevoset valitsevat lepopaikakseen mahdollisimman hyvän havaintopaikan. Vieraassa sekä levottomassa ympäristössä ja huonoissa olosuhteissa hevoset vähentävät makuultaan lepoa. Jotta hevoset ylipäänsä uskaltautuvat asettumaan makuulle, tulee niiden tuntea olonsa turvalliseksi. Tästä syystä koko lauma makaa harvoin yhtä aikaa, jolloin vähintään yksi lauman jäsen lepää seisaaltaan vahtivuorossa. Ensimmäisenä vahtivuorossa ovat lauman alempiarvoiset jäsenet.

 

 

 

 

 

 

©Suomen Hevostietokeskus ry

Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty