Varsan vieroitus ja ruokinta

Sivun tulostus

Vieroitus on varsalle aina rankka tapahtuma ja useimmat varsat laihtuvat ja niiden kasvu hidastuu hieman vieroituksen aikaan. Tämä on usein kriittistä aikaa kasvuhäiriöiden muodostumisen kannalta. Seuraamalla varsan kasvua säännöllisesti, on mahdollista huomata kasvunopeudessa tapahtuvat muutokset, jolloin varsan ruokintaa voi mukauttaa sen mukaisesti. Mikäli varsan kasvu ja kehitys hidastuvat merkittävästi vieroituksen jälkeen, on eläinlääkärin hyvä tarkastaa tilanne.

Tutkimuksissa on todettu, että liika valkuaisen saanti ei altista kasvuhäiriöille ja itse asiassa tasainen ja riittävä lysiinin saanti on välttämätöntä tasaiselle kasvulle. Monet teolliset väkirehuseokset on suunniteltu nimenomaan kasvavan varsan tarpeita varten, jolloin niiden vitamiini- , kivennäis- ja hivenainepitoisuudet on sopiva varsan tarpeita varten. Sen sijaan pelkkää kauraa käyttämällä kalsiumin, fosforin, sinkin ja kuparin saanti jää yleensä vajaaksi.

Energian liikasaanti puolestaan altistaa varsan kasvuhäiriöille. Lisäksi suurikokoiset, raskastekoiset varsat ovat alttiimpia kasvuhäiriöille. Tutkimuksessa on todettu suurten väkirehujen saannin aiheuttavan veren sokeripitoisuuden nousun ja sitä seuraavan insuliinipitoisuuden nousun, joka lisää osteokondroosin riskiä. Väkirehumäärän pitäminen kohtuullisena, annosten jakaminen mahdollisimman useisiin ruokintakertoihin sekä sokerirehujen välttäminen saattavat auttaa vähentämään kasvuhäiriöiden riskiä.

Totuttamalla varsa ajoissa vieroituskauden rehuihin, ja seuraamalla varsan kasvua ja yleiskuntoa vieroituksen aikaan, voidaan edesauttaa varsojen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Varsat, jotka ovat saaneet vieroituksen jälkeisiä rehuja jo ennen vieroitusta, syövät rehunsa huomattavasti paremmin vieroituksen aikaan kuin varsat, joiden ruokavalio muuttuu samanaikaisesti vieroituksen kanssa.

©Suomen Hevostietokeskus ry

Tekstin ja kuvien kopiointi ja julkaisu ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty.