Olkipelletti hevoskuivikkeena

Sivun tulostus

Ruotsin maatalousyliopistossa julkaistussa opinnäytetutkielmassa arvioitiin olkipellettien kuivikekäytön taloudellisuutta ja vaikutusta hevosen hyvinvointiin. Tutkimuksessa haettiin vastausta seuraaviin kysymyksiin:

  • Onko olkipellettien käyttö kuivikkeena taloudellisesti järkevää kutterinpurukuivitukseen verrattuna?
  • Millaiset ovat lannasta aiheutuvat ammoniakkipäästöt kutterinpurukuivitetussa karsinassa ja olkipelleteillä kuivitetussa karsinassa?
  • Makaako hevonen enemmän olkipellettikarsinassa kuin kutterinpurukarsinassa?

Tutkimus toteutettiin Strömsholman Ratsastuskoulussa. Koetta varten perustettiin seitsemän olkipelleteillä kuivitettua ja seitsemän kutterinpurulla kuivitettua koekarsinaa. Karsinoista poistettavan kuivikelannan määrää, kuivikkeiden kulutusta sekä karsinoiden hoitoon kuluvaa työaikaa seurattiin kuuden viikon ajan. Koekarsinat siivottiin kaksi kertaa päivässä, aamulla ja iltapäivällä. Talli-ilman ammoniakkipitoisuutta eri materiaaleilla kuivitetuissa karsinoissa mitattiin tutkimuksen aikana kaksi kertaa. Ensimmäinen mittaus tehtiin, kun karsinat olivat olleet käytössä kolme viikkoa ja toinen mittaus kuuden viikon kuluttua kokeen aloittamisesta. Karsinanhoitotutkimuksen rinnalla toteutettiin hevosten makuututkimus, johon osallistui neljä hevosta. Jokaista koehevosta pidettiin sekä olkipelleteillä kuivitetussa karsinassa että kutterinpuruilla kuivitetussa karsinassa. Hevosia kuvattiin yöllä makuukäyttäytymisessä esiintyvien erojen selvittämiseksi.

Tulosten mukaan karsinasta poistettavan kuivikelannan määrä oli tilastollisesti merkitsevästi vähäisempi olkipellettikuivituksella kuin kutterinpurukuivituksella. Lisäksi karsinanhoitoon kului vähemmän aikaa olkipellettikuivituksella kuin kutterinpurukuivituksella. Toisaalta olkipellettejä piti lisätä karsinoihin päivittäin merkitsevästi enemmän kuin kutterinpurua (kg/vrk), mikä nostaa kuivituksen hintaa. Talli-ilman ammoniakkipitoisuudessa tai hevosten makuukäyttäytymisessä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa kuivikevaihtoehtojen välillä.

Tässä tutkimuksessa hevosten kuivittaminen olkipelletteillä ei ollut taloudellisesti kannattavaa. Syynä oli olkipellettien suhteellisen korkea hankintahinta. Olkipellettikuivituksen eduiksi nimettiin kuitenkin karsinan hoitoon kuluva lyhyempi työskentelyaika, vähäisempi kuivikelantamäärä ja materiaalin kevyt käsiteltävyys. Myös henkilökunnan työergonomian arveltiin parantuvan pitkällä aikavälillä olkipellettikuivitusta käytettäessä. Karsinan ammoniakkipäästöissä tai hevosten makuukäyttäytymisessä ei voitu osoittaa olevan eroa olkipellettikuivituksen ja kutterinpurukuivituksen välillä. Loppupäätelmänään tutkijat totesivat, että olkipelletti on mielenkiintoinen ja lupaava tulevaisuuden kuivike erityisesti työympäristön ja pellon viljelysyklin kannalta.

Tutkimus on luettavissa tästä
Johansson, Ida & Wettenberg, Charlotte, 2012. Jämförelse mellan halmpellets och kutterspån som strömaterial. First cycle, G2E. Strömsholm: SLU, Dept. of Anatomy, Physiology and Biochemistry

©Suomen Hevostietokeskus ry.  Tekstin ja kuvien kopiointi ja julkaiseminen ilman lupaa on kielletty.