Hyvää karkearehua ja vähemmän valmennusta

Sivun tulostus

Korkealaatuista karkearehua ja vähemmän valmennusta nuorille ravihevosille

Ruotsin maatalousyliopiston pitkäaikainen tutkimus nuorten ravihevosten väkirehuttomasta ruokinnasta on saatu päätökseen. Sara Ringmarkin väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että raskasta työtä tekevät kilpahevoset, tässä tapauksessa lämminveriset ravihevoset, pystyvät jopa kilpailemaan vaikka niitä ruokitaan pelkästään korkealaatuisella säilöheinällä ilman väkirehuja. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että nuorten ravihevosten valmennusmäärää voidaan vähentää ilman että se vaikuttaa hevosten starttiin tuloon.

Tutkija Sara Ringmarkin mukaan nuorten ravihevosten ruokinnan muutos ja valmennuksen tehon vähentäminen saivat varsoissa aikaan useita positiivisia vaikutuksia. Varsojen terveydentila oli parempi, mitä kontrolloitiin tutkimuksessa sairauksien vuoksi menetettyjen valmennuspäivien määrällä. Tämän lisäksi varsoilla ei esiintynyt lainkaan ruokintaperäisiä sairauksia.

Väkirehujen ei-toivotut vaikutukset ja ruokinnan muutos

On yleinen käytäntö, että kilpailevat hevoset saavat hevosurheilun lajista riippumatta karkearehujen lisäksi väkirehuja useita kiloja vuorokaudessa. Korkeat väkirehumäärät lisäävät hevosilla muun muassa ähkyn, mahahaavan ja käyttäytymishäiriöiden riskiä. On myös osoitettu, että maitohapon muodostus suorituksen aikana on suurempaa väkirehuilla ruokituilla hevosilla kuin pelkästään karkearehuilla ruokituilla hevosilla.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voivatko nuoret lämminveriset ravihevoset kasvaa ja edetä valmennuksessa normaalisti pelkästään hyvälaatuiseen karkearehuun pohjautuvalla ruokinnalla, kokonaan ilman väkirehuja. Tutkimuksessa käytetyssä karkearehussa oli korkea energia- ja valkuaispitoisuus. Samalla tutkimuksessa testattiin, kuinka valmennusmäärän vähentäminen vaikutti ravihevosten suorituksiin.

Säilöheinän energia- ja valkuaispitoisuuden tulee olla korkea

Tutkimukseen osallistui 16 lämminverivarsaa, joiden kasvua, valmennusta, suorituskykyä ja terveyttä seurattiin tarkasti 3-vuotiaaksi saakka. Tulokset ylittivät tutkijoiden odotukset: hevoset kasvoivat normaalisti ja suoriutuivat valmennuksessa vähintään yhtä hyvin kuin samanikäiset, väkirehuilla ruokittavat ravihevoset.

Jotta valmennettavien kilpahevosten ravinnontarve täyttyisi pelkästä kuivasta heinästä tai säilöheinästä, tulee sen energia- ja valkuaispitoisuuden olla huomattavasti korkeampi mitä hevosheinässä yleensä on. Rehun tulisi sisältää muuntokelpoista energiaa vähintään 10,5 MJ ja sulavaa raakavalkuaista vähintään 63 g rehun kuiva-ainekiloa kohden.

Vähäisempi valmennus riittää

Ruotsissa noin 70 % kaksivuotiaista varsoista läpäisee opetuslähdön hyväksytysti. Vaikka lämminverijalostus pyrkii aikaiseen kilpailemisen aloitukseen, aloittaa ravihevosikäluokista vuositasolla vain 30-50 % kilpailemisen ennen neljän vuoden ikää. Terveysongelmat viivästyttävät suuren osan starttiin tuloa. Tutkimukseen osallistuneilla 16 varsalla saatiin tältä osin erinomaiset tulokset. Kaikki 16 varsaa läpäisivät opetuslähdön kaksivuotiaana ja 15 varsaa läpäisi koelähdön. Varsat suoriutuivat siten keskimääräistä ruotsalaisikäluokkaa paremmin.

Sen lisäksi, että hevosia ruokittiin ainoastaan karkearehulla, vähennettiin kahdeksan tutkimukseen osallistuneen varsan valmennusmäärää. Tätä ryhmää ajettiin kilometrimäärissä 30 % vähemmän kuin ruotsalaisia nuoria ravihevosia yleensä. Hieman korkeampaa palautumissykettä lukuun ottamatta varsojen suorituskyvyssä ei havaittu mitään eroa enemmän liikutettuun ryhmään verrattuna. Itse asiassa vähemmän valmennetuilla varsoilla oli tutkimuksessa vähemmän sairaspäiviä kuin enemmän valmennetuilla varsoilla.

Kotieläinagronomi Sara Ringmarkin väitöskirja “A forage-only diet and reduced high intensity training distance in standardbred horses - Growth, health and performance” tarkastettiin Ruotsin maatalousyliopistossa perjantaina 31.10.2014. 

SLU:n tiedote

Tutkimuksen tiivistelmä

Väitöskirja (pdf)