05.03.2010
Pidentyvä päivä käynnistää karvanlähdön hevosilla
Lauhkeilla ja kylmillä seuduilla elämään sopeutuneille eläimille on tyypillistä uudistaa karvapeite kausittain. Hevosilla karvapeite uusiutuu kahdesti vuodessa, niillä onkin erillinen talvi- ja kesäkarva.
Karvanvaihtoa säätelee ensisijaisesti valojaksoisuus ja toissijaisesti lämpötila, yleensä ne muuttuvatkin samoihin aikoihin. Kaksi valosta riippuvaa hormonia, käpylisäkkeen melatoniini ja aivolisäkkeen prolaktiini osallistuvat karvanvaihdon säätelyyn. Melatoniinia erittyy runsaasti pimeän aikana, jolloin syksyn lyhenevät päivät saavat aikaan talvikarvan kasvun. Karvankasvu onkin aktiivisimmillaan valon määrän vähetessä ja sään alkaessa kylmentyä syksyllä. Talvikarvavaihe kestää hevosilla noin 9 kuukautta.
Kevättalvella hevosille on tyypillistä seisoa tarhassa kylki aurinkoon päin käännettynä, jolloin ne hyödyntävät maksimaalisesti auringon lämmittävän vaikutuksen.
Keväällä lisääntyvä valoisuus estää melatoniinin ja lisää prolaktiinin eritystä, jonka arvellaan saavan aikaan hevosten keväisen karvanlähdön. Prolaktiinin eritykseen vaikuttavat vuodenajan lisäksi mm. lisääntymistoiminnot, stressi ja ruokinta.
Karvanlähtö alkaa rodusta riippumatta helmi-maaliskuussa. Hevosten pitoympäristön on tutkimuksissa havaittu vaikuttavan jonkin verran karvanlähdön ajankohtaan. Kylmäpihatossa pidetyillä hevosilla karvanlähtö alkoi hieman myöhemmin kuin lämpimässä tallissa talvensa viettäneillä hevosilla. Tyypillisesti karvanlähtö alkaa vatsasta ja kyljiltä jatkuen selkään. Tällöin karvatupista kasvavat kesäkarvat pudottavat tieltään pidemmät talvikarvat.
Hevosten karvapeitteen kasvua säätelee pääasiassa valojaksoisuus. Ponit alkavat kasvattaa talvikarvaa jo elokuussa, muut hevosrodut syys-lokakuussa. Paksuimmillaan karvapeite on joulukuussa. Karvanlähtö alkaa kaikilla hevosroduilla helmi-maaliskuussa.
|
Lue lisää