Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
- Hevosen hyvinvointi
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Loishäätö
Hevosten sisäloiskontrolli
Nykyaikainen hevosten sisäloiskontrolli tarkoittaa kohdennettua loiskontrollia, jossa hevosten lääkitystarve arvioidaan yksilökohtaisesti ympäristön tartuntapaineen, hevosen iän ja yleiskunnon sekä lantanäytetuloksen perusteella. Elinympäristön tartuntapaineeseen vaikuttaa merkittävästi tarhojen ja laitumien siivous sekä ulkoilualueiden hevostiheys. Talliin tulevat uudet hevoset sekä tallissa vierailevat hevoset ovat tärkeässä roolissa resistenttien eli matolääkkeille vastustuskykyisten loiskantojen leviämisessä. Tallikohtaista resistenssitilannetta seurataan säännöllisesti ja lääkeainekohtaisesti.
Suomessa hevosten merkittävimmät sisäloiset ovat pienet sukkulamadot eli cyathostomat ja suolinkaiset (Parascaris spp.). Muita meillä tavattavia sisäloisia ovat muun muassa heisimato, kihomato, käpymato ja suuret strongylukset.
Pienet sukkulamadot ovat aikuisten hevosten yleisimpiä loisia ja ne leviävät tehokkaasti laidunkaudella. Toukat hakeutuvat paksusuolen seinämään kehittymään, jonka jälkeen ne siirtyvät suolen sisään ja aloittavat muninnan. Kehitys tartunnasta aikuiseksi madoksi kestää kesällä 6-12 viikkoa. Talvella toukkien kehittyminen on selvästi hitaampaa ja suurin osa toukista jää suolenseinämään ns. lepovaiheeseen. Keväällä nämä levossa olleet toukat aktivoituvat aiheuttaen hevoselle joskus jopa henkeä uhkaavan ripulin. Suurin osa pienten sukkulamatojen aiheuttamista tartunnoista on kuitenkin oireettomia.
Kuva 1. Suolinkaisia lannassa (kuva: Katja Hautala)
Alle vuoden ikäisillä varsoilla tärkein häädettävä on suolinkainen. Suolinkaisnaaras tuottaa suuria määriä munia, jotka ovat erittäin kestäviä ympäristössä. Suolinkaistartuntojen vastustuksessa varsomiskarsinoiden ja pihattorakenteiden säännöllinen pesu sekä desinfiointi ovatkin merkittävässä roolissa. Suolinkainen voi kasvaa jopa puolen metrin pituiseksi ja suuret loismäärät voivat pahimmillaan aiheuttaa varsalle kuolemaan johtavan suolitukoksen.
Heisimato tarttuu laidunpunkin välityksellä ja sitä voi esiintyä kaikenikäisillä laiduntavilla hevosilla. Kihomato on vaalea noin 10 cm mittainen mato, joka käy munimassa hevosen peräaukon iholle aiheuttaen kutinaa. Mahasaivartaja on siivekäs karvapeitteinen hyönteinen, joka munii hevosen karvoihin usein etujalkojen alueelle. Munista kuoriutuu toukkia, jotka aiheuttavat hevoselle kutinaa. Näykkiessään kutiavia alueita hevonen saa toukkia suuhunsa, josta ne kulkeutuvat mahalaukkuun talvehtimaan. Mahasaivartajan toukkia kutsutaan käpymadoiksi.
Kuva 2. Mahasaivartajan toukkia, eli käpymatoja (kuva: Seppo Saari ja Sven Nikander)
Kuva 3. Hevosen jalkaan kiinnittyneet käpymadon munat (kuva: Seppo Saari ja Sven Nikander)
Hevosille muodostuu yleensä iän myötä jonkinasteista vastustuskykyä loisia vastaan ja aikuisista hevosista suuri osa pystyykin pitämään loistartunnat kurissa oman vastustuskykynsä ansiosta. Suolinkaisia vastaan vastustuskyky alkaa muodostua 6 kk:n iässä ja yli vuoden ikäisillä hevosilla immuniteetti on usein jo hyvä. Suolinkainen onkin erittäin harvinainen yli neljävuotiailla hevosilla.
Pieniä sukkulamatoja (Cyathostomia) vastaan immuniteetin muodostuminen ei ole yhtä selkeää ja niitä voikin esiintyä kaiken ikäisillä hevosilla. Vastustuskyvyn muodostumisella on merkitystä häätösuunnitelmaa tehtäessä.
Sisäloisten aiheuttamia tyypillisiä oireita hevosilla ovat ripuli, huono karvapeite, laihtuminen, pömppövatsaisuus, lievät ähkyoireet ja varsoilla myös yskä. Usein sisäloistartunta ei kuitenkaan aiheuta hevoselle mitään näkyviä oireita.
- Loislääkkeiden resistenssitilanne ja käytettävissä olevat lääkkeet
- Lantanäytteenottosuunnitelma
- Hevosten sisäloislääkitykset
- Loistartuntojen ennaltaehkäisy
Lue lisää:
- S. Saari, S. Nikander. 2012. 3. painos. Elinympäristönä hevonen -hevosen loiset ja loissairaudet. Pfizer Animal Health Finland Oy
- A. Näreaho, K. Vainio & Oksanen A. Impaired efficacy of ivermectin against Parascaris equorum, and both ivermectin and pyrantel against strongyle infections in trotter foals in Finland. Vet. Parasit. 182, 2011: 372-377 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0304401711004146?via%3Dihub
Osion asiantuntijana on toiminut erikoiseläinlääkäri Katja Hautala.
Päivitetty 1.3.2018 osana Solmut auki -neuvontapilottihanketta