Hevosen energiantarve

Sivun tulostus

Hevosen elintoimintojensa ylläpitoon tarvitsemaa energiamäärää kutsutaan ylläpitotarpeeksi. Se lasketaan hevosen elopainon pohjalta. Painon lisäksi ylläpitotarpeeseen vaikuttaa hevosen rotutyyppi, jonka perusteella hevoset jaetaan kolmeen ryhmään; hyviin, normaaleihin ja huonoihin rehunkäyttäjiin.

Rehunkäyttökyvyllä tarkoitetaan hevosen kykyä hyödyntää rehujen sisältämää energiaa. Hyvällä rehunkäyttäjällä tarkoitetaan hevosta, joka on lihava tai lihoo herkästi. Se saa siis samoista rehuista enemmän energiaa kuin normaali tai huono rehunkäyttäjä. Rehunkäyttökyvyltään normaalit hevoset pysyvät sopivassa lihavuuskunnossa eivätkä liho tai laihdu herkästi. Tällaisen hevosen energiantarve on 5 % hyvää rehunkäyttäjää suurempi. Rehunkäyttökyvyltään huono hevonen on usein hoikka tai laihtuu helposti, ja vaatii muita enemmän rehuja ylläpitääkseen normaalin lihavuuskunnon. Tällaisen hevosen energiantarve on 10 % hyvää rehunkäyttäjää suurempi.

Ylläpitotarve = hevosen elintoimintojen ylläpitoon tarvitsema energiamäärä. Kuvaa kasvunsa lopettaneen, joutilaan hevosen energian tarvemäärää vuorokaudessa.        

Hevosen rehunkäyttökyky:

  • Tarkoittaa hevosen kykyä hyödyntää rehujen sisältämää energiaa.
  • Hyviä rehunkäyttäjiä ovat tyypillisesti ponit ja kylmäverirotuiset hevoset.
  • Normaaleja rehunkäyttäjiä ovat tyypillisesti lämmin- ja puoliverirotuiset hevoset.
  • Huonoja rehunkäyttäjiä ovat tyypillisesti täysiverirotuiset hevoset.
  • Rehunkäyttökyky vaihtelee myös yksilöllisesti.

Elintoimintojen ylläpidon lisäksi hevonen tarvitsee energiaa työskentelyyn, tiineyteen, maidontuotantoon, kasvuun ja kehitykseen sekä lämmönsäätelyyn. Kun hevonen liikkuu, se kuluttaa energiaa liikkeeseen, kuten käyntiin, raviin ja laukkaan. Samalla muodostuu runsaasti lämpöä. Energiankulutus lisääntyy työn keston ja intensiteetin lisääntyessä. Energiankulutus on myös suurempaa valmennustason muuttuessa vaativammaksi kuin esim. samaa kuntotasoa ylläpidettäessä. Yleisesti ottaen energiankulutus lisääntyy hevosen hikoillessa, sillä liikalämmön poistaminen elimistöstä hikoilemalla kuluttaa energiaa. 

Taulukko 1. Hevosten energiantarve eri rasitustasoissa (SLU 2013).

Työskentelytaso Tällä tasolla työskentelevät tyypillisesti Arvioitu lisäenergiantarve (% ylläpitotarpeesta) Esim. 500 kg hevosella (MJ/vrk)
Joutilas Harrastehevoset ja toipilaat 0 % 56
Kevyt Harrastehevoset +25 % 70
Kohtalainen Ratsastuskouluhevoset, osa harrastehevosista +50 % 84
Raskas Aloittelevan ja keskitason kenttähevoset, ravi- ja laukkahevoset perusvalmennuksessa, vaativalla tasolla kilpailevat estehevoset +75 % 98
Erittäin raskas Vaativalla tasolla kilpailevat ravi-, laukka- ja kenttäkilpailuhevoset +120 % 123

 

Tiineen tamman energiantarve alkaa lisääntyä kahdeksannen tiineyskuukauden koittaessa. 11. tiineyskuukaudella tamman energiantarve on n. 30 % ylläpitotarvetta suurempaa. Suurimmillaan siitostamman energiantarve on 1-3 imetyskuukauden aikana, jolloin se on kaksinkertaista ylläpitotarpeeseen verrattuna. Energiantarve vähenee 4. Imetyskuukauden jälkeen, kun varsa alkaa syödä enemmän kiinteää ravintoa.

Taulukko 2. Tiineen ja imettävän tamman energiantarve (SLU 2013).

Tiineyden/Imetyksen vaihe Arvioitu lisäenergiantarve (% joutilaan hevosen ylläpitotarpeesta) Esim. 500 kg hevosella (MJ/vrk)
1-7. tiineyskuukausi 0 % 56
8-9. tiineyskuukausi +15 % 64
10. tiineyskuukausi +25 % 70
11. tiineyskuukausi +3+ % 73
1-3. imetyskuukausi +100 % 112
4. imetyskuukausi vieroitukseen saakka +70 % 95

 

Kasvavilla varsoilla energiantarve muodostuu ylläpitotarpeesta sekä kasvuun tarvittavasta energiasta. Energiansaanti vaikuttaa kasvunopeuteen. Runsaasti energiaa ruokinnasta saavat varsat saavuttavat aikuispainonsa 3-vuotiaana, vähäisemmällä energiaruokinnalla vasta 3-4 ikävuoden vaiheilla. Liika energiansaanti lisää varsoilla kasvuhäiriöiden ilmenemisen riskiä, toisaalta liian vähäinen saanti aiheuttaa myöhemmin kasvupyrähdyksiä esim. laidunruokintaan siirryttäessä, mikä voi myös johtaa kasvuhäiriöiden muodostumiseen.

Taulukko 3. Kasvavan varsan energiantarve hitaalla ja nopealla kasvuvauhdilla (odotettu aikuispaino 500 kg) (SLU 2013).

Varsan ikä Energiantarve, hidas kasvuvauhti (MJ ME/vrk) Energiantarve, nopea kasvuvauhti (MJ ME/vrk)
3-6 kk 61 61
7-12 kk 58 69
13-18 kk 63 72
19-36 kk 64 68


Muut energiantarpeeseen vaikuttavat tekijät

Energiantarpeeseen vaikuttaa myös hevosen luonne ja temperamentti. Esimerkiksi jännittynyt tai tarhassa jatkuvasti liikkuva hevonen kuluttaa rauhallisesti käyttäytyvää hevosta enemmän energiaa. Myös ympäristön lämpötilalla on merkitystä. Energiantarve lisääntyy hevosilla nk. alemman kriittisen lämpötilan alapuolella, joka on syksyllä ja alkutalvesta +/- 0 ºC asteen vaiheilla ja talvella -10 -20 ºC asteen vaiheilla. Alhainen ympäristön lämpötila lisää lähinnä pihatossa pidettävien sekä koko päivän ilman loimea tarhattavien hevosten energiantarvetta, ei siis muutaman tunnin ulkona pidettävien tai loimitettujen hevosten energiantarvetta. 

Lisätietoa:

Tietosivu on tuotettu Tallitoimijan verkkoluennot -hankkeessa.  

   

©Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty. 

10.4.2017