Hevosen turvelannan soveltuvuus lannoitteeksi

Sivun tulostus

Kysymys

Kuinka turvelanta soveltuu pelloille, joilla viljellään perunaa, heinää tai viljaa? Onko erityistä hyötyä/ haittaa?

Vastaus

Kuivikelantaa pidetään ns. hitaasti vaikuttavana lannoitteena, joka soveltuu erityisesti myöhään tuleentuvien eli kypsyvien kasvien lannoitukseen. Tälläisia kasveja ovat mm. peruna, juurikasvit ja nurmi. Esimerkiksi peruna ottaa maasta ravinteita keväästä syyskesään ja pystyykin käyttämään tehokkaasti kuivikelannan ravinteita. Kuivikelannan käytöllä on havaittu olevan myös maan parannusvaikutus erityisesti silloin kun kysymyksessä on savipitoinen maa. Kompostoitua kotieläinten lantaa käytetään erityisesti luonnonmukaisessa viljelyssä, jossa keinolannoitteiden käyttö on kiellettyä. 

Hevostietokeskuksen ja Kuopion yliopiston tekemissä tutkimuksissa kompostoidun hevosen turvelannan on havaittu soveltuvan mainiosti mm. tomaatin, paprikan, kurkun ja perunan luonnonmukaiseen viljelyyn. Kompostoidun hevosen turvelannan käyttöä on kokeiltu pienimuotoisesti myös mansikan, porkkanan, valkokaalin ja salaatin viljelyssä ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Tutkimusten mukaan turve sitoo muita kuivikemateriaaleja paremmin lannan liukoista typpeä, mikä vaikuttaa kuivikelannan lannoitusarvoon parantavasti. Lannan sisältämästä liukoisesta typestä osa on vaarassa karata ammoniakkikaasuna ilmaan kuivikelannan kompostoitumisen aikana. Turvekuivituksella lannan kompostoitumisen aikaiset ammoniakkipäästöt ympäristöön ovat pienemmät kuin muita kuivikkeita käytettäessä.

Oheisessa taulukossa on esitetty Viljavuuspalvelu Oy:n antamia keskimääräisiä pääravinnepitoisuuksia eri kuivikelantalajeille. Huomioitakoon, että ravinnepitoisuudet ovat yleisiä keskiarvoja eikä niissä ole otettu kuivikemateriaalien ominaisuuksia huomioon. Pääravinnepitoisuuksiltaan hevosen kuivikelanta on, liukoisen typen pitoisuutta lukuunottamatta, verrattavissa melko hyvin naudan kuivikelantaan.

Taulukko. Hevosen, naudan, sian ja kanan kuivikelannan keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus ja pääravinnepitoisuudet (Viljavuuspalvelu Oy:n tilasto vuosilta 2005-2009).

Kuivikelanta

Kuiva-ainepitoisuus, %

Pitoisuus, kg/1000 kg tuoretta kuivikelantaa

Kokonais-N

Liukoinen-N

Kokonais-P

Kalium

Hevonen

32,9

5,0

1,0

1,0

5,3

Nauta

22,7

5,6

1,5

1,4

5,0

Sika

30,2

7,5

2,2

4,7

4,3

Kana

50,1

18,3

6,7

8,3

10,6

N: typpi. P: fosfori.

Säädösten mukaan hevosen kuivikelantaa saa levittää enintään 30 tn/ha syksyllä. Kuutiona tämä tarkoittaa 60 m3/ha jos kuivikelannan tilavuuspaino on 500 kg/m3. Huomioitakoon, että hevosen kuivikelannan kuutiopaino vaihtelee. Käytännössä levitettävän kuivikelannan määrää säätelevät mm. viljelysmaan ravinteikkuus, viljelykasvin lannoitusvaatimukset sekä kuivikelannan ravinnepitoisuus. Viljelysmaan ja lannan ravinnepitoisuuden saa selville viljavuusanalyysin ja lanta-analyysin avulla.