Uutta tutkimustietoa maailmalta 29.10.2018

Sivun tulostus

Sanna Airaksinen, Suomen Hevostietokeskus ry

MATKARAPORTTI:

ISES ROME 2018, the 14th International Conference of the International Society for Equitation Science: Equitation Science 150 years after Caprilli: theory and practice, the full circle. 21. - 24.9.2018, Rooma, Italia

The International Society for Equitation Science -yhdistyksen (ISES) 14. vuosittain järjestettävä konferenssin teemana oli hevosten hyvinvointi ja aihetta käsiteltiin hevosen valmennuksen, ruokinnan, pito-olosuhteiden, henkisen tilan, terveyden ja käyttäytymisen näkökulmista. Kokoukseen oli lähetetty lähes 180 abstraktia ympäri maailmaa, ja niihin liittyen pidettiin nelisenkymmentä suullista esitystä, 90 posteriesitystä ja seitsemän käytännön demonstraatiota. Seuraavassa poimintoja konferenssin ohjelmasta:

Tieteelliset esitykset 21. - 23.9.2018

Perjantai 21.9.2018. Konferenssi alkoi perjantai-iltapäivänä rykmentti Lanceri di Montebellon tiloissa. Ohjelmassa oli kaksi työpajaa: Workshop 1: Building bridges between theory and practice: How the equine assessment and research questionnaire (E-BARQ) brings researchers and practitioners together. Workshop 2: Emerging technologies and methods for non-invasive acquisition and analysis of physiological signals: How much can HRV reveal about horses’ inner state? Australiassa kehitteillä oleva E-BARQ -sovellus mahdollistaa mm. samaa rotua olevien hevosten käyttäytymisen vertaamisen sekä antaa tietoa siitä, kuinka muutokset valmennuksessa ja hoidossa vaikuttavat hevosen käyttäytymiseen. Sovellus on tarkoitettu hevosen omistajien, valmentajien, eläinlääkäreiden ja tutkijoiden käyttöön.

Toisessa työpajassa pohdittiin hevosen sydämen sykkeen vaihtelun mittaamisen käytettävyyttä hevosen sisäisen tilan arvioinnissa. Ilta sisälsi myös kolme orientaatioluentoa konferenssin sisältöön. Ensimmäinen alustus käsitteli kapteeni Federico Caprillin oivalluksia, joiden avulla on voitu lisätä ratsuhevosen hyvinvointia (mm. hyppytekniikka, jossa hevonen saa hypätä kaula pitkänä). Kuulimme myös hevosesta, joka ”osasi” vastata oikein matemaattisiin kysymyksiin kouluttajansa ilmeitä lukemalla.

Kolmannessa luennossa esiteltiin ISES:n kymmenen pääperiaatetta hevosen opetukseen liittyen. Ihmisen ja hevosen hyvinvointi on yhteydessä valmennus- ja käsittelymenetelmiin, joissa otetaan huomioon seuraavat tekijät: 1) ihmisten ja hevosten turvallisuus, 2) hevosen luonnolliset tarpeet ja käyttäytyminen, 3) hevosen henkiset ja aistinvaraiset kyvyt, 4) senhetkiset tunnetilat, 5) totuttavien -, siedättävien - ja rauhoittavien menetelmien asianmukainen käyttö, 6) operantin ehdollistamisen oikea käyttö (positiivinen ja negatiivinen vahvistaminen), 7) klassisen ehdollistamisen oikea käyttö, 8) tehtävän jakaminen pieniin osatehtäviin, 9) signaalien/merkkien oikea käyttö ja 10) itsensä kantaminen/ryhti.

Lauantai 22.9.2018.Toisen kokouspäivän teemoja olivat hevosen hyvä valmennus, hyvä käyttäytyminen ja hyvä terveys. ISES:n presidentti, professori Janne Christensen Aarhusin yliopistosta Tanskasta esitelmöi stressistä ja hevosen oppimisesta.  Christensenin mukaan hevosen valmennettavuus on yhteydessä sen hyvinvointiin. Esimerkiksi lajitoverin puutteesta, rajoitetusta karkearehun saannista tai rajoitetusta liikkumismahdollisuudesta aiheutuva stressi heikentää hevosen terveyden ja lisääntymiskyvyn ohella myös eläimen oppimiskykyä. Kilpahevosten koulutuksella, oppimisteorioita hyödyntäen, voidaan lisätä hevosen kilpailumenestystä, vähentää loukkaantumisia ja kehittää hevosen ja ihmisen välistä suhdetta.

Gemma Pearson (Royal (Dick) School of Veterinary Studies, Edinburgh, UK) oli kollegoineen selvittänyt 2-5 -vuotiaiden täysveristen kilpahevosten käyttäytymistä lähtöporteille saavuttaessa Woodbine-kilparadalla Kanadassa. Lähes 300 hevosen (n=283) aineistossa 71 %:lla hevosista esiintyi ei-toivottua käytöstä, mistä voi aiheutua vahinkoja ratahenkilökunnalle ja ratsastajalle ja mikä voi johtaa hevosen poistamiseen kisasta. Pearsonin mukaan ”portille tulo”-ongelmia voisi vähentää siten, että asia opetetaan hevoselle oppimisteorioita hyödyntäen.

Professori Uta König von Borstel kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan hevoset saavuttavat yhtä hyvät oppimistulokset, koulutettiinpa niitä joka kolmas päivä tai joka päivä (koulutusperiodin kokonaiskesto 28 päivää). Taukopäivät voivat olla järkeviä sekä kouluttajien että hevosten ajankäytön kannalta.

Hevosen käsittelyn turvallisuuden kannalta mielenkiintoinen oli tohtori Carol Hallin alustus, jossa hän kertoi, että sekä ihmiseltä että hevoselta kuluu noin 20 minuuttia ennen kuin silmät sopeutuvat kirkkaasta valosta pimeään. Erilaisiin valaistusolosuhteisiin sopeutumiseen vaadittava aika tulisi ottaa huomioon hevosen hoidossa ja koulutuksessa.

Apulaisprofessori Katrina Merkies Guelphin yliopistosta Kanadasta kertoi tutkimuksesta, jonka tulosten mukaan hevoset ovat epäsymmetrisiä ja niiden vasen lapa on yleensä suurempi kuin oikea. Ratsuhevosten satulat on perinteisesti valmistettu ja sovitettu hevosille olettaen, että hevosen luustorakenne ja lihakset ovat symmetriset. Symmetrisesti sovitettu satula ei siis välttämättä ole hevosen mieleen, vaan se voi aiheuttaa painepisteitä ja siitä johtuen kipua ja epämukavuutta ratsastettaessa.

Kävelytyskonetta käytetään yleisesti etenkin kilpahevosten valmennuksessa, sillä se mahdollistaa hevosten liikuttamisen ilman työntekijän läsnäoloa. Caitlyn Cuthbert oli kuitenkin havainnut tutkimuksessaan, että hevoset stressaantuvat selvästi kävelytyskoneessa ollessaan. Stressin määrä oli vähäisempi, mikäli hevonen oli kävelytyskoneessa tutun hevoskaverin kanssa.

Valmennusteemaa käsitelleessä osiossa kerrottiin myös, että ratsastaja lisää hevosen epäsymmetrisyyttä vapaana liikkuvaan hevoseen verrattuna, Agneta Egenvallin johtamalle ruotsalais-amerikkalais-hollantilaiselle tutkimusryhmälle jäi vielä epäselväksi johtuuko hevosen tasapainon väheneminen ratsastajan painosta vai apujen käytöstä. Hilary Claytonin tutkimusryhmä oli puolestaan havainnut, että ratsastajan istunta oli vakaampi, kun satulassa oli vai runko, ei siipiä. Siivetöntä satulaa pidettiin hevosen hyvinvoinnin kannalta parempana kuin tavanomaista satulaa, sillä hevosen ja ratsastajan välinen läheisempi kontakti voi helpottaa kevyiden ja yhteneväisten apujen käyttöä.

Professori Martine Hausberger puhui omassa esityksessään työkäytössä olevilla ratsuhevosilla yleisesti esiintyvistä selkäkivuista ja selkärangan sairauksista, jotka heikentävät eläinten hyvinvointia. Ongelmana on, että hevosen selkäongelmat tunnistetaan huonosti ja tunnistusmenetelmät ovat epätarkkoja, perustuvat subjektiivisiin arvioihin tai epätäsmälliseen käyttäytymisen havainnointiin. Kun hevonen vastustaa ratsastajan antamia ohjeita, ei syynä ole välttämättä hevosen osaamattomuus tai yhteistyöhalun puute, vaan käyttäytyminen voi johtua eläimen kipeästä selästä.

Saksalainen eläinlääkäri Christine Fuchs on perehtynyt hevosten unihäiriöihin ja kertoi hevosista, jotka eivät enää syystä tai toisesta lepää makuullaan. Hevosen hyvinvoinnille välttämätön REM-uni on mahdollista turvallisesti vain silloin, kun hevonen nukkuu makuullaan, sillä sen lihakset rentoutuvat täydellisesti REM-unen aikana. Hevosilla, jotka eivät makaa, esiintyy REM-unen häiriöitä. Ne vaipuvat REM-uneen seisoessaan ja romahtavat/kaatuvat, kun lihakset rentoutuvat. Edellä mainitut romahdukset aiheuttavat hevosille vakavia vammoja ja vähäinen uni käyttäytymisongelmia. Hevonen voi lopettaa makuullaan lepäämisen esimerkiksi siksi, että siihen ei ole mahdollisuutta (tilanpuute ja laumahierarkia) tai siksi että makuulle meno ja ylös nouseminen aiheuttavat kipua tai, koska ylös pääseminen on epävarmaa (mm. vanhat hevoset).

Sunnuntai 23.9.2018. Kolmannen kokouspäivän teemoja olivat hyvä emotionaalinen tila ja tiedolliset toiminnot, hyvät pito-olosuhteet ja ruokinta, hevosen hyvinvoinnin arviointi sekä hevoset, ratsastajat ja omistajat. Tutkija Margrete Lie Norjasta piti mielenkiintoisen esitelmän siitä, mitä hevosilla esiintyvä ruokailuun liittymätön ”leukojen jauhaminen” (non-nutritive chewing) tarkoittaa. Koulutuksen yhteydessä esiintyvää leukojen jauhamista on pidetty merkkinä siitä, että hevonen nöyrtyy ja hyväksyy ihmisen johtajakseen. Ecuadorissa villihevosilla tehdyt havainnot viittaavat kuitenkin siihen, että ruokailuun liittymätön leukojen jauhaminen sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana liittyy pikemminkin hevosen kokeman stressin vähentämiseen kuin merkin antoon. Tutkimustulokset osoittavat, että ravitsemukseen liittymätön leukojen jauhaminen harjoituksen aikana, saattaa olla merkki stressaavasta harjoitusmenetelmästä, ei hevosen kouluttajalle osoittamasta hyväksynnästä. Yleisökommentissa tuotiin esille, että leukojen jauhamis- ja huulien nuolemiskäyttäytymistä näkyy paljon hevoskuljetusten yhteydessä ja silloin se yhdistyy kuljetuksen aiheuttamaan stressiin.

Englantilaisen hevosten ravitsemusekspertti Pat Harrisin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että hevosenomistajat ja ruokkijat ymmärtävät miksi hevosia/poneja ei saisi päästää liian lihaviksi; sekä vakava  ylipaino (lihavuuskuntoluokka 7-9) että alipaino (lihavuuskuntoluokka 3 tai vähemmän) ovat yhteydessä terveysriskeihin. Jokaisen hevosenomistajan tulisi opetella arvioimaan hevosensa lihavuuskunto, jotta hän kykenisi havaitsemaan myös siinä tapahtuvat muutokset (hevonen lihoo, hevonen laihtuu) ja tarpeellisiin, järkeviin toimenpiteisiin ryhtyminen olisi mahdollista nopeasti. Esimerkiksi lihavalle ponille sopiva kuntokuuri sisältää käynti- ja ravijaksojen vuorotteluharjoituksia viitenä päivänä viikossa, ei suinkaan laukkatreeniä.

Hevosalan moniosaaja David Marlin esitteli esiselvityksen, jossa oli kartoitettu ratsastajien käsitystä hevosiin liittyvästä tietämyksestään (tai tiedon puutteestaan). Tulosten mukaan ratsastajat arvioivat osaamisensa todellisuutta paremmaksi. Marlin piti esiselvityksen tulosta hälyttävänä hevosalan kannalta ja arvioi sen lisäävän hevosten hyvinvointiin, ratsastajien mielenterveyteen sekä ratsastajien ja hevosten turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita. Omien tietojen yliarviointia esiintyi kaikissa koulutusluokissa. Kysymys kuuluukin kuinka välittää tietoa henkilöille, jotka tietävät vähiten, mutta olettavat tietävänsä todellisuutta enemmän?

Englantilainen R. Scofield kertoi kokousväelle tutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää millaiset varusteet lisäävät ratsukon ja auton välistä etäisyyttä ohitustilanteessa (autoilija ohittaa ratsukon kauempaa) ja vähentävät näin ollen vaaratilanteiden syntymistä. Autoilija ohitti ratsukon merkittävästi kauempaa, kun ratsukko käytti valoja sekä fluoresoivaa/heijastavaa ja kuvioitua liiviä, verrattuna neutraalin väriseen vaatetukseen. Mustavalkokuvioinen liivi ja valot oli tehokkain suojavarustus tutkituista vaihtoehdoista ja kuvioitu liivi oli tehokkaampi kuin fluoresoiva/heijastava liivi.

World Horse Welfare -järjestön johtaja, eläinlääkäri Roly Owers puhui vastuullisesta hevosenpidosta, johon kuuluu myös hevosen eutanasia (teurastus tai muu asianmukainen lopetus), sitten kun hevosella ei ole enää mahdollisuutta hyvään elämään (sairaus, vanhuudesta johtuvat vaivat, käyttötarkoituksen loppuminen, käytösongelmat, joita ei osata ratkaista). Omistajalla on vastuu eläimensä hyvinvoinnista koko sen eliniän ajan ja hänen on oltava valmis tekemään myös eläimen lopettamispäätös. Owers muistutti, että kotieläimenä pidettävät hevoset kuolevat harvoin ns. ”luonnollisesti”, yleensä kuoleman aiheuttajana on ihmisen (eläinlääkäri, teurastaja) toteuttama eutanasia. Sairaan tai vaikeasti hallittavan hevosen (esim. käytösongelmaisen tai ylireaktiivisen, ex-kilpahevosen) myyminen eteenpäin ei ole vastuullista hevosenpitoa, eikä myöskään reilu ratkaisu hevosen kannalta. Lopettamispäätöksen viivyttelyllä heikennetään hevosen hyvinvointia ja esim. Englannissa tuhannet hevoset kärsivät tästä syystä tarpeettomasti vuosittain. Owersin esityksen keskeinen sanoma oli, että hevosen elämän pituutta ei tulisi koskaan pitää arvokkaampana kuin sen elämän laatua.

Käytännön demonstraatiot (Practical Day Demonstrations) 24.9.2018

Havainnollisissa käytännön demonstraatioissa näytettiin muun muassa kuinka hevosta voi totuttaa lievästi epämiellyttäviin hoito- tai tutkimustoimenpiteisiin siten, että ne voidaan hoitaa turvallisesti ja hevosen kannalta miellyttävällä tavalla. Englannissa eläinlääkäriopiskelijoille painotetaan nykyään jo koulutusvaiheessa, että hevosta käsitellessä on syytä käyttää kypärää pään alueen turvallisuuden lisäämiseksi. Kypärää käyttävien, vanhempien eläinlääkäreiden esimerkki vähentää kypärän käytön tarpeellisuuden kyseenalaistamista eläinlääkäriopiskelijoiden keskuudessa. Ongelmana on ollut, että jotkut hevosenomistajat pitävät kypärää käyttävän eläinlääkärin ammattitaitoa puutteellisena.

Kuljetettavan hevosen terveydentila. Hevosen kuljetusstressiin erikoistunut apulaisprofessori Barbara Padalino kertoi kuinka hevosen kuljetuskuntoisuus tulisi tarkistaa aina ennen matkalle lähtöä. Padalino painotti, että jos sairas hevonen päästetään matkaan, sen tilanne pahenee kuljetuksesta johtuen. Hevosen terveydentila tulisi arvioida yksi vuorokausi ennen kuljetusta sekä kuljetuksen jälkeen. Tällöin on mahdollista huomata alkavan sairauden merkit. Terveyden arvioinnissa voi hyödyntää lomaketta, joka jaettiin konferenssiin osallistujille. Luennoijan mukaan lomake kannattaa täyttää, mikäli matka kestää yli neljä tuntia.

Esimerkiksi hevosen elopaino tulisi mitata ennen kuljetusta ja kuljetuksen jälkeen, jotta voidaan seurata kuinka hevosen elimistö palautuu kuljetuksen aiheuttamasta painonmenetyksestä (4-5 % painonmenetys on mahdollinen pitkissä kuljetuksissa). Lisäksi tulisi tarkastaa hevosen mahdolliset vammat ja liikkeet (ontuuko?), limakalvojen väri, kapillaarien täyttymisnopeus ja leuanalus-imusolmukkeiden koko sekä mitata hevosen leposyke, hengitystiheys ja ruumiinlämpötila. Räkäistä tai kuumeista hevosta ei pidä lähteä kuljettamaan! Myös hevosen keuhkot ja suolistoäänet tulisi kuunnella. Ohjeena oli, että ”Jos suolistosta ei kuulu mitään, hevosta ei lastata autoon vaan sille kutsutaan eläinlääkäri!”.

Hevosen terveydentila on tärkeä arvioida myös kuljetuksen jälkeen. Jos hevosen ruumiinlämpö ei laske kahdessa tunnissa kuljetuksen jälkeen, on se Padalinon mukaan merkki ongelmista (esim. kuljetuskuume). Ennen matkaa hevosen tulisi saada syödä heinää ja juoda vettä niin paljon kuin se haluaa; matkalla vettä tulisi antaa vähintään neljän tunnin välein.

Tallin paloturvallisuus. Suureläinpelastuksen asiantuntija Rebecca Gimenez piti konferenssissa havainnollisen demonstraation tallipalojen ennaltaehkäisyyn, hevosten evakuointiin ja alkusammuttimien käyttöön liittyen. Gimenezin viesti hevosenomistajille ja tallinpitäjille oli, että ”Valmistautukaa ja harjoitelkaa, jotta osaatte toimia jos tulipalo syttyy!”.

Helposti palavat materiaalit, kuten kuivikkeet ja korsirehut tulisi varastoida muualla kuin hevostiloissa. Myös tallitöissä käytettävien ajoneuvojen ja sähkölaitteiden kanssa on oltava tarkkana. Tallipaloista saadut kokemukset ovat osoittaneet, että hevoset on saatava tallista ulos 5-7 minuutin aikana palon syttymisestä, jotta palossa syntyvien myrkyllisten kaasujen hengittämisen aiheuttamat vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Kannattaa muistaa, että vain harvassa tallipalossa on saatu tallin kaikki hevoset evakuoitua, vaikka ihmiset olisivat olleet paikalla palon syttyessä. Palokunnan saapuessa on jo usein liian myöhäistä hevosten pelastamiseksi.

Gimenez painotti, että jokaisella tallilla tulee olla pelastussuunnitelma, palonilmaisimet sekä alkusammuttimet tulipalon varalle ja jokaisen tallilla liikkuvan tulisi osata toimia, mikäli tulipalo syttyy. Hevosten evakuointia kannattaa harjoitella ja testata kuinka nopeasti hevoset ovat kuljetettavissa kokoamispaikkaan (esim. maneesi). Päitsien ja riimunarujen hakemiseen kuluu yllättävän paljon aikaa jos ne säilytetään muualla kuin hevosten läheisyydessä! Alkusammuttimien käytön harjoittelu on tärkeää, jotta tositilanteessa tiedetään kuinka sammuttimia käytetään eikä aikaa kulu turhaan epäröintiin.

Lisätietoja: The International Society for Equitation Science, https://equitationscience.com/previous-conferences/2018-14th-international-conference

Kokoukseen osallistuminen toteutui Solmut auki - alueellinen neuvontapilotti -hankkeelle myönnetyllä rahoituksella.

   

29.10.2018