Karkearehujen koostumus

Sivun tulostus

Karkearehujen kuiva-aineesta suuri osa on hiilihydraatteja, jotka jaetaan solunseinähiilihydraatteihin eli kuituun (selluloosa, hemiselluloosa ja pektiini) ja solunsisällyshiilihydraatteihin (sokerit ja tärkkelys, ns. helppoliukoiset hiilihydraatit).  Kuitu, eli selluloosa, hemiselluloosa ja pektiini hajoavat umpi- ja paksusuolessa pieneliöstön toimesta ja niistä syntyy haihtuvia rasvahappoja, jotka toimivat hevosella energianlähteenä. Kasvin vanhetessa solunseinissä lisääntyy myös ligniinin määrä, joka ei sula ruuansulatuselimistössä. Ligniini sitoutuu läheisesti solunseinämähiilihydraatteihin ja heikentää myös niiden sulavuutta, jolloin rehun ravintoarvo heikkenee. 

Karkearehut sisältävät myös valkuais- ja kivennäisaineita sekä rasvoja, jotka kuuluvat solunsisäisiin aineisiin. Kasvuaste vaikuttaa näiden keskinäisiin suhteisiin. Solunsisäiset aineet muodostavat alkukesästä suuremman osan kuin solunseinämäaineet, ja loppukesästä suhde kääntyy toisin päin. Kasvuaste vaikuttaa eniten kasvien energia-, valkuais- ja kuitupitoisuuteen. Alkukesästä kasvin kuitupitoisuus on alhainen ja energia- ja valkuaispitoisuudet korkeat. Loppukesästä kasvin kuitupitoisuus nousee ja vastaavasti energia- ja valkuaispitoisuudet laskevat.

©Suomen Hevostietokeskus ry

Tekstin ja kuvien julkaiseminen ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty.