Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Osteokondroosi
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Tallin terveysohjelma
- Sopiva kuntoluokka
- Bioturvallisuusohjeita
- Hevosesta luopuminen
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Väkirehut
- Karkearehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
-
Turvallisuus
- Hevosalan toimijoiden median käyttö ja kokemukset: kooste kyselyn vastauksista
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen koronavirus
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Hevoskuivikkeiden ympäristövaikutukset ja -kestävyys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Hevostalouden kasvihuonekaasupäästöt
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Laitumen hiilensidonta
- Pölyltä suojautuminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Tallin lantahuoltoketju
- Tallin sisäilma
- Tarhalaitumen kunnostus
- Videotietoisku: Kuopion Raviradan ympäristötöistä
- Videotietoisku: Wanhan Koulun Tallin aurinkopaneelit
- Vinkkejä hevostallien muovinkierrätykseen
- Ympäristötyön kääntäminen palveluiden lisäarvoksi
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosten ruokinnan ilmastovaikutukset ja niiden vähentäminen
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Meneillään olevat hankkeet
-
Tekoälyä talleille
-
Ajankohtaista hankkeesta
- 14.4.2025 Hanke on käynnistynyt
- 4.6.2025 Laitteiston valmistelu hevosten äänten keräämistä ja tulkintaa varten
- 20.5.2025 Hankkeen työntekijät esittäytyvät
- 1.10.2025 Digitaalisten stetoskooppien soveltuvuudesta "Heppavahti"-sovelluksen kehittämiseen
- 7.10.2025 Hevosten äänitallenteiden tekeminen ja lähettäminen
-
Ajankohtaista hankkeesta
-
Hiili haltuun
- Hiili haltuun -hankkeen kysely tallinpitäjille 13.12.2024-12.1.2025
- Hevostallien keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi: kooste tallinpitäjien vastauksista
- Pohjois-Pohjanmaan Ilmastokahvit: Hevostalouden ilmastovaikutukset
- Kannustimet hevostallien hiili- ja ympäristöjalanjäljen pienentämiseen -webinaari
- Vinkkejä hevostallien muovinkierrätykseen -webinaari
- Hevoskuivikkeiden ympäristövaikutukset ja -kestävyys -webinaari
- Ympäristötyön kääntäminen palveluiden lisäarvoksi -webinaari
- Hevostallin hiilivirtojen hallinta
- Hankkeen tietomateriaalit
- Taudit kartalle -hanke
-
Tekoälyä talleille
-
Päättyneet hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
- Kosteuden poistaminen mäskistä separoinnin avulla
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Meneillään olevat hankkeet
- Hevosalan vaikuttavuus
Siitostamman ruokinta
Siitostamman ruokintaan on tärkeää panostaa jo ennen astutusta ja koko tiineyden ajan, sillä siitostamman ravitsemus voi vaikuttaa muun muassa:
- tamman tiinehtyvyyteen
- alkion kehitykseen ja varsan elinvoimaisuuteen
- luomisiin
- tamman palautumiseen varsomisen jälkeen
- varsan kasvuun ja kehitykseen
Ravintoainekoostumukseltaan sopivan ruokinnan lisäksi on huolehdittava tamman lihavuuskuntoluokasta hyvissä ajoin ennen astutusta. Liian korkea tai matala kuntoluokka heikentää tammojen tiinehtyvyyttä ja voi aiheuttaa ongelmia tiineysaikana ja varsomisessa.
Astutettavaksi suunnitellulle tammalle sopivana kuntoluokkana pidetään asteikolla 1–9 kuntoluokkia 4 (laihahko) - 6 (lihavahko). Tamman peruskuntoa tulee pitää yllä ennen astutusta ja tiineyden aikana, sillä siitä on hyötyä tiineyskaudella ja varsomisessa.
Siitostamman ravinnontarve
Siitostamman ruokinnan perustana on laadukas ja hyvin sulava karkearehu. Hyvin hoidetun laitumen nurmi sisältää runsaasti energiaa, valkuaista ja vitamiineja, mutta ruokintaa on tarpeen täydentää päivittäin kivennäisrehuilla ja suolalla myös laidunkaudella. Sisäruokintakaudella tammalle annetaan hyvälaatuista säilöheinää ja/tai kuivaa heinää.
Karkearehun sulavuuden (D-arvon) tulisi olla vähintään 650 g/kg ka. Ruokinnassa on kiinnitettävä huomiota riittävään valkuaisen sekä vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden saantiin.
Tamman tiineysaika voidaan jakaa kolmeen jaksoon:
- Alkutiineys: tiineyskuukaudet 0-4
- Keskitiineys: tiineyskuukaudet 5-8
- Lopputiineys: tiineyskuukaudet 9-11
Alkutiineys (0-4 kk)
Ruokinnallisia muutoksia ei yleensä tarvita, vaan tamman ruokinta suunnitellaan sen ylläpitotarpeen ja aktiivisuuden mukaan. Ravintoaineiden tarve riippuu tamman elopainosta, rehunkäyttökyvystä ja työn määrästä. Tamma tulee ruokkia laadukkailla rehuilla tiineyden alusta alkaen. Pilaantuneet rehut ja ruokintavirheet voivat aiheuttaa varsalle terveysongelmia tai jopa tiineyden keskeytymisen. Mahdolliset ruokinnan muutokset tulee tehdä varovasti, jotta vältytään ruoansulatuskanavan häiriöiltä.
Keskitiineys (5-8 kk)
Viidennestä tiineyskuukaudesta alkaen tamman valkuaisen ja energian tarve kasvaa noin 5-8 % alkutiineyden tarpeeseen verrattuna. Erityisen tärkeää on huolehtia riittävästä lysiinin saannista. Seitsemännestä tiineyskuukaudesta eteenpäin myös kalsiumin, fosforin ja jodin tarve lisääntyy, ja ruokintaa tulee muuttaa vastaamaan kohonneita ravitsemuksellisia tarpeita.
Lopputiineys (9-11 kk)
Lopputiineyden aikana varsan kasvu on nopeinta; viimeisen neljän tiineyskuukauden aikana tapahtuu jopa 80 % sikiöajan kasvusta. Tamman energian, valkuaisen, lysiinin, kalsiumin, fosforin sekä muiden kivennäis- ja hivenaineiden tarve lisääntyy keskitiineyteen verrattuna. Rehumääriä tulee nostaa, jotta varsa saa tamman ruokinnasta tarvitsemansa kivennäisaineet ja vitamiinit luuston kehittymistä varten.

Tamma voi kompensoida osan ravitsemuksellisista puutteista luovuttamalla ravintoaineita sikiölle omista kudoksistaan, mutta tämä ei ole suotavaa. Erityisesti kivennäis- ja hivenaineiden aliruokinnalla on todettu olevan yhteys varsan ortopedisten vaivojen muodostumiseen. Tammanmaito sisältää vain vähän kivennäis- ja hivenaineita, joten sikiön on saatava niitä riittävästi tiineysaikana kattaakseen syntymän jälkeisen tarpeen.
Sikiön nopea kasvu tiineyden loppuvaiheessa rajoittaa tamman ruoansulatuselimistön kapasiteettia. Ruokinnassa on tärkeää panostaa hyvin sulaviin ja laadukkaisiin rehuihin, jotta tamma saa tarvitsemansa ravintoaineet. Tiineyden loppuvaiheilla tamma kannattaa myös totuttaa siihen valkuaisrehuun, jota se tulee saamaan imetyskaudella ruokinnan muutosten, jotta ruokinnan muutokset varsan syntymän jälkeen voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä.
Taulukko 1. Siitostamman lisäenergiantarve tiineysaikana.
| Tiineyskuukausi | Lisäenergiantarve (% normaalista ylläpitotarpeesta) |
| 8-9 | + 15 |
| 10 | + 25 |
| 11 | + 30 |
Ruokinta ennen varsomista ja sen jälkeen
Kun tammasta on havaittavissa selkeitä varsomisen merkkejä, riittää sille rehuksi hyvälaatuinen ja hyvin sulava karkearehu. Heinän määrää voidaan vähentää, jotta tamman suolisto ei varsomisen aikana ole liian täynnä. Jos tamma on tottunut turvotettaviin heinäpelletteihin tai mash-rehuihin, voidaan niitä antaa.
Heti varsomisen jälkeen tammalle voidaan antaa tuttuja turvotettavia rehuja. Pieni suolalisä tukee nestetasapainoa, ja karkearehua annetaan maltillisesti. Tamman rehuntarve kasvaa nopeasti varsomisen jälkeen ja imetyksen alettua, joten ruokintaa aletaan varovaisesti muuttaa 2-3 päivää varsomisen jälkeen tiineysajan ruokinnasta imetysajan ruokavalioon. Äkilliset muutokset rehujen määrissä ja koostumuksessa lisäävät ruoansulatushäiriöiden, kuten ähkyn, ripulin tai kaviokuumeen riskiä.
Ensimmäisten imetyskuukausien aikana tamman energian- ja valkuaisentarve voi jopa tuplaantua, ja kalsiumin ja fosforin tarve lähes kolminkertaistua alkutiineyden tarpeeseen verrattuna. Tamma tuottaa ensimmäisen kolmen imetyskuukauden aikana maitoa noin 3 % elopainostaan, ja neljännen ja viidennen imetyskuukauden aikana noin 2 %. Maidontuotanto on suurimmillaan 30-60 päivää varsomisen jälkeen.
Imettävän tamman ruokintaa käsittelevä video on katsottavissa täältä.
Päivitetty 16.2.2026
Lähteet ja lisätietoa
Huntington, P. (2012). Feeding Management of Broodmares. Excerpt from the 18th Kentucky Equine Research Conference Proceedings: Modern Feeding Management for Healthy and Compromised Horses, 2012. https://ker.com/wp-content/uploads/Feeding-Management-of-Broodmares.pdf
National Resource Council. (2007). Nutrient Requirements of Horses.https://webassets.nationalacademies.org/nrh/
Owens, E., Crandell, K., Pagan, J. (2005). Nutritional management of mares-the foundation of a strong skeleton. Advances in equine nutrition III. https://www.researchgate.net/publication/242083194_Nutritional_management_of_mares-the_foundation_of_a_strong_skeleton
Robles M., Gautier C., Mendoza L., Peugnet P., Dubois C., et al. (2017) Maternal Nutrition during Pregnancy Affects Testicular and Bone Development, Glucose Metabolism and Response to Overnutrition in Weaned Horses Up to Two Years. PLOS ONE 12(1): e0169295. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0169295
Alla oleva siitostamman ruokintaa käsittelevä video on tuotettu Varsasta terveeksi kilpahevoseksi -hankkeessa, jota rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö maatilatalouden kehittämisrahastosta.

Avainsanat
Varsan vieroitus ja ruokinta
Lue lisää!
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow