Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
- Kosteuden poistaminen mäskistä separoinnin avulla
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Orpovarsan ruokinta
Tärkeitä aikarajoja
Varsa tarvitsee hyvää ternimaitoa vähintään 1,5 litraa elämänsä ensimmäisen kuuden tunnin aikana. Ternimaitoa voidaan antaa tuttipullolla tai nenänieluletkulla tunnin välein 250 ml kerrallaan. Jos ternimaito annetaan tuttipullolla, on syytä olla todella varovainen, sillä heikko varsa voi vetää maitoa helposti ”henkeen” ja saada keuhkotulehduksen.
Vasta-aineet imeytyvät suolistosta parhaiten 6 tunnin kuluessa syntymästä, sen sijaan jo 12 tunnin kuluttua imeytyminen on selvästi heikompaa. Vuorokauden kuluttua vasta-aineita ei enää suolistosta imeydy, minkä jälkeen varsan ainoa mahdollisuus saada elintärkeitä vasta-aineita on plasman siirto. Esim. viisikymmenkiloinen varsa, joka ei ole saanut ternimaitoa, tarvitsee plasmaa 1-2 litraa ja se annetaan suoneen. Plasmaa voi hankkia Yliopistolliselta eläinsairaalalta ja MoVet laboratoriosta. Kannattaa kysyä myös neuvoa plasman hankinnasta hoitavalta eläinlääkäriltä.
Jo hyvissä ajoin ennen varsomista kannattaa myös selvittää, mistä hätätapauksessa on saatavilla ternimaitoa, joko tuoreena tai pakastettuna. Jos omalla tilalla varsoo useampi tamma tai varsomisia tapahtuu joka vuosi, kannattaa ternimaitoa lypsää pakastimeen talteen. Pakastettu ternimaito tulee sulattaa varovaisesti vesihauteessa, ei mikrossa.
Kuinka usein ja minkä verran varsaa tulisi ruokkia?
Vastasyntynyt varsa tarvitsee ruokaa noin tunnin välein. Esimerkiksi lämminverivarsa tarvitsee ensimmäisinä päivinä 5 litraa tammanmaidonvastiketta. Nykyisin tamman- maidonvastiketta on myytävänä hyvin varustetuissa maatalous- ja hevostarvikeliikkeissä. Juotetun maidon määrästä kannattaa pitää kirjaa, sillä varsan juoma maitomäärä on usein pienempi kuin juottajasta tuntuu. Muutaman vuorokauden kuluttua varsaa voi totuttaa vähitellen juomaan myös esim. vasikoiden juottoastiasta.
Aluksi varsaa tulee juottaa noin tunnin, enintään kahden tunnin välein. Maito annetaan pieninä annoksina, ensimmäisen vuorokauden aikana n. 150-200 ml kerrallaan. Kahden vuorokauden ikäiselle varsalle voidaan antaa jo 250 ml kerrallaan, minkä jälkeen annos voidaan nostaa jo 3 dl, 6-8 vrk vanhalle varsalle voidaan antaa korviketta 1,5 tunnin välein ja puoli litraa kerrallaan.
Varsaa kannattaa tarkkailla ja annosta lisätä, samalla kun kertoja harvennetaan varsan kasvaessa. Varsan lähestyessä kahden kuukauden ikää, voidaan juottokertoja vähentää vähitellen neljään kertaan vuorokaudessa. On muistettava, että normaalisti varsat juovat 2-3 kertaa tunnissa keskimäärin 2-3 dl/kerta, 2-3 kuukauden ikäiselle varsalle on annettava päivässä jopa 15-17 l maidonkorviketta. Maitoa tarvitaan, koska varsan paino kaksinkertaistuu kahden ensimmäisen kuukauden aikana!
Jos varsalle tulee vastikkeesta ripuli, ja jos muita oireita ei ilmaannu, niin maitoa tulee laimentaa ohjetta enemmän ja tarjota useammin pieniä annoksia. Varsalla tulee aina olla saatavissa myös raikasta juomavettä.
Mikäli sijaisemoa ei saada järjestymään, voi varsalle aloittaa vähitellen kiinteän ravinnon syöttämisen kahden viikon iässä. Sopivia rehuja ovat hyvälaatuinen lehtevä heinä ja varsapelletit (pehmennettyinä). Kuitenkin vasta kolmen kuukauden iästä eteenpäin kiinteät rehut voivat korvata suuren osan maitoannoksesta.
Muuta muistettavaa
Orpovarsan hoidossa tulisi konsultoida asiaan perehtynyttä eläinlääkäriä. Esimerkiksi vasta-aineiden riittävä saanti on aina syytä varmistaa vasta-ainetestillä, jota kannattaa tiedustella eläinlääkäreiltä tai eläinlaboratorioilta.
Nopealla toiminnalla, kärsivällisyydellä, asialle omistautumisella ja sopivalla korvikeruokinnalla orpovarsalla on hyvät mahdollisuudet selvitä hyvin ja kasvaa normaalisti. Orpovarsan hoidossa kannattaa muistaa, että varsa kaipaa hevos- tai muun sopivan eläinystävän seuraa.
Tärkeitä yhteystietoja:
Keinoemoa voi kysyä Hevosenomistajien keinoemovälityksestä/ Heli Lepo puh. 050 3097 555
Yliopistollinen eläinsairaala ja Yliopistollisen eläinsairaalan hevosten veripankki.
Myös Movet Oy:n hevosten plasmapankki on avattu Kuopiossa, info@movet.fi, puh. 050 5020770
Tammanmaidon vastiketta myyvät hevosklinikat ja rehukauppiaat (mm. Krafft Milk, Racing Milk, Cavalor Hypolac, Equilac).
Keinoemo-opas /Suomen Hevosenomistajien Keskusliitto ry
Sivu on päivitetty 19.6.2018 osana Solmut auki -neuvontapilottihanketta
Avainsanat
Lisätietoa
Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminenTilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow