Hevoset kesyyntyivät luultua aiemmin

Sivun tulostus

Science-lehdessä maaliskuussa julkaistu tutkimus todistaa ihmisen kesyttäneen hevosen luultua aikaisemmin, jo noin 3500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä on jopa 2000 vuotta aikaisemmin, mitä aiemmin on pystytty tieteellisesti todistamaan.

Hevosen kesyttäminen esihistoriallisena aikana mullisti ihmisten liikkumis- ja kommunikointimahdollisuuden sekä sodankäynnin luonteen. Hevosen varhaisimman kesyyntymisen ajankohdan ja paikan määrittäminen on kuitenkin ollut ongelmallista. Nykyhevosilla (Equus caballus) tehdyissä geneettisissä tutkimuksissa on saatu jotain osviittaa hevosen kesytetyistä esivanhemmista, mutta nekään eivät selkeästi todista kesyyntymisen alkuperää. Ensisijaisesti kesyyntymisen on arvioitu tapahtuneen pronssikaudella muinaisilla Euraasian aroalueilla, eli noin 1000 vuotta ennen ajanlaskun alkua.

Kansainvälisen tutkimusryhmän tuore tutkimus tukee arvioita kesyyntymisen sijainnista, mutta todistaa hevosen kesyyntyneen kuitenkin luultua aikaisemmin. Tutkimuksen mukaan Botai-kulttuuriin kuuluneet ihmiset käyttivät hevosia ratsuina ja ravinnon lähteenä Kazakstanin alueella jo yli 5000 vuotta sitten. Aiemmin on luultu, että hevosia metsästettiin tuolloin vain ravinnoksi.

Tutkijat analysoivat Kazakstanista Botai-heimon alueelta löydettyjen muinaisten hevosten ja ihmisten käyttämien saviastioiden jäänteitä. Hevosten jäänteiden anatomia oli selvästi lähempänä pronssikauden kesyhevosia ja nykyajan Mongolian kesyhevosia kuin alueella eläneitä villihevosia, mikä todistaa hevosten olleen kesyyntyneitä. Hevosten hampaiden jäänteistä löytyi lisäksi selviä merkkejä siitä, että niillä oli käytetty nahkaisia suitsia. Lisäksi kemialliset analyysit osoittivat, että Botai-heimon ruoanlaittoastioissa oli säilytetty muun muassa imettäviltä tammoilta lypsettyä maitoa. Arkeologiset todisteet osoittivat siten myös sen, että hevosten pidosta saatavia oheistuotteita, kuten tamman maitoa ja kesyhevosen jäänteitä, jatkojalostettiin edelleen muiksi hyödykkeiksi.

Outram et al. 2009. The earliest horse harnessing and milking. Science vol 323, pp. 1332-1335.

Kuva: Hevosella on pitkä, jopa 60 miljoonan vuoden taakse ulottuva kehityshistoria, josta yhteistä taivalta ihmisen kanssa on nyt todistetusti takana noin 5000 vuotta. Kuvassa nykyhevosen muinaisen esi-isän, oligoseenikaudella (n. 30 milj. vs) eläneen Mesohippuksen fossiili New Yorkissa (American Museum of Natural History).

 

©Suomen Hevostietokeskus ry

Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty