Ilmastonmuutos ja hevosten hyönteis- ja puutiaisvälitteisten tautien esiintyminen

Ilmaston lämpenemisellä on laajat vaikutukset sekä eläinten että ihmisten terveyteen. Osa vaikutuksista on ennakoitavissa ja osa voi tulla yllätyksenä. On mahdollista, että uusia tauteja, kuten Länsi-Niilin kuumetta, todetaan tulevaisuudessa Suomessakin. Tautien torjunnassa auttavat tieto ja nopea reagointi.

Kuva. Varsat voivat saada 1-vuotiskesänään varsalaitumelta puutiaisten levittämän Anaplasma-bakteeritartunnan, joka voi aiheuttaa lievän kuumeen ja sitten tauti on nopeasti ohi.

Uusia taudinaiheuttajia

Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän taudinaiheuttajia. Tämä johtuu mm. siitä, että ihminen ja ihmisen kotieläimet joutuvat läheisempään kontaktiin villieläinten kanssa, kun eläinten ja ihmisten elintila kapenee olosuhteiden muuttuessa. Viruksille ja muille taudinaiheuttajille tulee mahdollisuuksia hypätä lajista toiseen ja muuntua.

Ilmaston lämmetessä myös hyönteiset ja puutiaiset siirtyvät uusille alueille. Hyönteiset ja puutiaiset toimivat tautien vektoreina eli ne kuljettavat tauteja eläimestä toiseen, eläimestä ihmiseen tai päinvastoin. Hyönteisten ja puutiaisten aktiivisen kauden pitkittyminen mahdollistaa myös vektorivälitteisten tautien leviämisen paremmin.

Eri taudinaiheuttajat viihtyvät erilaisissa ympäristöolosuhteissa, joten on mahdollista, että taudinaiheuttajia myös vähenee, mikäli ympäristöolosuhteet muuttuvat ilmaston lämpenemisen myötä niille haitallisiksi.

Länsi-Niilin kuume (West Nile Fever)

Länsi-Niilin kuumetta aiheuttavaa virusta on todettu hevosissa ja linnuissa mm. Pohjois-Saksassa vuonna 2023. Taudin leviämistä Pohjoismaihin pidetään uhkana, koska muuttolintujen tuloon ei pystytä vaikuttamaan. Länsi-Niilin kuumetta aiheuttava virus on lintujen virus, joka kiertää hyttysten kautta. Suomessa elävien hyttysten on todettu olevan sopivia vektoreita eli levittäjiä virukselle, mikäli virus saapuu Suomeen.

Länsi-Niilin kuumeen aiheuttava virus voi siirtyä ihmiseen ja hevoseen siten, että virusta kantava hyttynen pistää hevosta, jolloin hevonen saa tartunnan, tai ihmistä, jolloin ihminen saa tartunnan. Länsi-Niilin virus voi aiheuttaa taudin ja oireita sekä hevoselle että ihmiselle, mutta se ei leviä hevosesta tai ihmisestä eteenpäin.

Suurin osa ihmisen ja hevosen Länsi-Niilin virustartunnoista on oireettomia. Tartunnan saaneista hevosista oireita tulee vain n. 20 %:lle ja vakavia oireita vain noin joka kymmenennelle oireita saaneista. Hevosella tyypillisiä oireita ovat kuume, ruokahaluttomuus ja ähkytyyppiset oireet. Pelättyjä, vakavia oireita ovat keskushermosto-oireet eli tasapainohäiriöt, halvausoireet, kouristukset ja aistiyliherkkyys. Ihmisellä tyypillisiä Länsi-Niilin kuumeen oireita ovat päänsärky, kuume, väsymys, pahoinvointi ja imusolmukkeiden turvotus. Lisäksi voi olla myös lihas- ja nivelkipuja. Vain alle 1 %:lla oireilevista ihmisistä on keskushermosto-oireita.

Afrikkalainen hevosrutto (African horse sickness)

Afrikkalainen hevosrutto on vaarallinen tauti, jota levittävät Culicoides-polttiaiset. Tautiin sairastuneiden hevosten kuolleisuus voi olla jopa 99 %. Afrikkalaista hevosruttoa ei ole todettu Suomessa, mutta tauti pitää ottaa vakavasti. Afrikkalaista hevosruttoa aiheuttaa orbivirus, jonka sukulainen Bluetongue-virus on aiheuttanut Ruotsissa nautojen ja lampaiden sinikielitautia. Suomessa olevat polttiaiset voivat mahdollisesti levittää orbivirusta.

Afrikkalainen hevosrutto jaetaan kolmeen muotoon:

Keuhkomuodossa oireita ovat kuume, yskä, hengenahdistus, vaahto sieraimista.
Sydänmuodossa oireita ovat kuume, sydämen vajaatoiminta, ja yleinen turvotus.
Kuumemuoto on lievempi. Siinä oireina on pelkkää kuumetta, lievempiä hengitysoireita ja silmätulehdus. Kuumemuoto on hankalin diagnosoida ja tajuta, että kuinka vakavasta taudista on kysymys.

Hevosen näivetystauti ja vesikulaarinen stomatiitti

Myös hevosten näivetystauti ja vesikulaarinen stomatiitti ovat hyönteisten levittämiä tauteja. Hevosten näivetystautia levittävät paarmat ja tautia esiintyy Euroopassa jatkuvasti yksittäisiä tapauksia. Suomessa on todettu Hevosten näivetystautia viimeksi vuonna 1943. Hevosten näivetystautiin sairastuneet jäävät taudin pysyviksi kantajiksi ja taudin torjuntakeinona käytetään tartunnan saaneiden hevosten lopetusta. Näivetystaudin kantajuutta ja esiintyvyyttä testataan Coggins-testillä.

Vesikulaarinen stomatiitti on oireiltaan hieman suu- ja sorkkataudin kaltainen tauti, jota levittävät verta imevät hyönteiset ja, joka voi tarttua hevosiin, märehtijöihin ja sikoihin. Taudin oireena on syömättömyys, kuolaaminen, kuume sekä kivuliaat rakkulat kielessä ja suussa. Vesikulaarista stomatiittia ei ole esiintynyt Suomessa milloinkaan.

Puutiaiset levinneet pohjoiseen ja niiden aktiivisuusaika on pitkä

Puutiaisvälitteiset taudit ovat lisääntyneet Suomessa ihmisillä. On oletettavissa, että myös hevosten riski kohdata puutiaisvälitteisiä taudinaiheuttajia lisääntyy ilmaston lämmetessä.

Puutiaisten levittämiä tauteja ovat borrelioosi, TBE, anaplasmoosi ja piroplasmoosi. Näistä piroplasmoosi on tärkein puutiaisvälitteinen tauti Euroopassa. Piroplasmoosia levittävät Dermacentor- ja Hyalomma-puutiaslajit, joita ei ole vielä tavattu Suomessa. Dermacentor reticulatus -puutiaisesta on kuitenkin tehty yksittäisiä havaintoja jo Tanskan korkeudelta. Piroplasmoosi on hankala hoidettava, eikä sitä välttämättä saada katoamaan hevosesta lääkkeillä. Piroplasmoosin kantajat siis jäävät, ja siksi tauti leviää helposti uusille alueille. Piroplasmoosin mahdollisuus kannattaa muistaa etenkin, jos hevonen tulee alueelta, jossa piroplasmoosia esiintyy paljon (Ranska, Italia, Espanja).

Suomessa esiintyy yleisesti Ixodes-puutiaisia. Puutiaisia havaitaan myös Pohjois-Suomessa ja niiden aktiivinen kausi on pitkä (huhtikuusta marraskuuhun). Ixodes-puutiaiset levittävät Borrelia burgdorferi -bakteeria, joka aiheuttaa Lymen tautia eli borrelioosia ja tarttuu myös ihmiseen. Borrelioosin torjunnan kannalta on hyvä asia, että bakteerin siirtyminen puutiaisesta kohde-eläimeen vaatii pitkän ajan. Puutiaisen pitäisi olla kiinnittyneenä 36-48 h, että Borrelia burgdorferi -bakteeri ennättää siirtyä puutiaisesta ihmiseen tai hevoseen. Borrelioositartunta on usein oireeton. Jos hevoselle tulee oireita, niitä ovat mm. tasapainohäiriöt, kasvohermohalvaus, usein molemmissa silmissä esiintyvä silmän sisäinen tulehdus sekä vaihteleva ontuma, jäykkyys ja kuume.

Ixodes-puutiaiset levittävät myös Anaplasma phagocytophilium -bakteeria, joka aiheuttaa anaplasmoosia. Anaplasmoosia esiintyy Suomessakin. Tartunnan siirtyminen Ixodes-puutiaisesta kohde-eläimeen kestää 24-48 h. Anaplasmoosissa on samantyyppisiä oireita kuin muissakin puutiaisvälitteisissä taudeissa. Oireina on kuumetta, heikkoutta, syömättömyyttä, keltaisuutta, jalkojen turvotusta ja tasapainohäiriöitä. Anaplasmoosissa on tyypillistä, että nuorilla hevosilla on lievempi tauti eli alle 1-vuotiailla on usein vain kuumetta. Anaplasmoosi menee usein itsestään ohi parissa viikossa.

Puutiaisaivokuume (TBE) on hevosilla harvinainen ja tartunta aiheuttaa hevosella harvoin oireita.

Tautien torjunnassa auttavat tieto, valppaus ja nopea reagointi

Länsi-Niilin kuumetta voidaan torjua rokotteella, joten hevoset kannattaa rokottaa, jos ne matkustavat sellaisille alueille, missä Länsi-Niilin kuumetta esiintyy. Hevosia kannattaa myös suojata hyttysiltä esim. tallirakenteisiin laitettavien hyönteisverkkojen ja suihkutettavien hyönteiskarkoitteiden avulla. Ihmisille ei ole toistaiseksi rokotetta saatavilla Länsi Niilin kuumeeseen, joten ainoa suojausmahdollisuus on hyönteiskontrolli. Hevosten treenaaminen ja ulkona pitäminen tulisi mahdollisuuksien mukaan ajoittaa sellaiseen aikaan, jolloin hyttyset eivät ole aktiivisia.

Afrikkalaisen hevosruton torjunnassa tärkeää on hevosten tuontikielto infektioalueilta. Afrikkalaista hevosruttoa esiintyy lähinnä Afrikassa, mutta yksittäisiä taudinpurkauksia on ollut muuallakin. Hevosille tarvitaan tehokkaita rokotteita Afrikkalaista hevosruttoa vastaan. Yksittäisiä rokotteita on olemassa, mutta rokotteiden lisäkehitystyölle on tarvetta.

Puutiaisvälitteisten tauteja voi yrittää torjua päivittäin toteutettujen puutiaistarkastusten ja suoja-aineiden avulla (mm. naudoille rekisteröidyt valeluliuokset).

Ulkomailta hevosia tuovan on tärkeää olla tietoinen tautiriskeistä, osata tunnistaa taudit ja ottaa hevosista riittävät tautien olemassaoloa ilmentävät testit jo ennen tuontia, jotta varmistetaan, että hevoset ovat terveitä.

Jos hevosessa epäillään uutta tautia, on tärkeää ottaa nopeasti tarvittavat näytteet, jotta saadaan selville mistä on kysymys. Tämä mahdollistaa toimenpiteet taudin leviämisen estämiseksi muihin hevosiin sekä sairastuneen yksilön hoitamiseksi.

Neuvontasivun lähdeaineistona on käytetty tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautalan pitämää luentoa Ilmastonmuutos – uudet tautiuhkat, 14.12.2023, järj. Suomen Hevostietokeskus ry. Katja Hautala on FEEVA:n (Euroopan Hevospraktikkojärjestöt) tautiseurantatyöryhmän jäsen.

Materiaali on tuotettu Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa.

18.12.2023/Sanna Airaksinen

Lisätietoa ELL Katja Hautalan videoluennosta (nähtävissä 30.4.2024 asti)

Ilmastonmuutos - uudet tautiuhkat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Ilmastonmuutos ja hevosten hyönteis- ja puutiaisvälitteisten tautien esiintyminen

Lisätietoa ELL Katja Hautalan videoluennosta (nähtävissä 30.4.2024 asti)

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje