Kylmäpihatto varsojen kasvatusympäristönä

Sivun tulostus

Hevosten kylmäpihattokasvatuksessa sekä hyvinvointia edistäviä että vaarantavia tekijöitä

Väitöstiedote, FT Elena Autio

Kylmäpihatto on vaihtoehtoinen hevosten kasvatusmuoto perinteiselle karsinatallissa pidolle, joka rajoittaa hevosten liikkumismahdollisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Pihatossa hevosilla on sen sijaan vapaa kulkumahdollisuus kuivitettuun halliin ja ulkotarhaan. Kasvatusmuoto onkin yleistynyt Pohjoismaissa viime vuosikymmenen aikana. Hevosten osaamaton hoito kylmässä elinympäristössä on kuitenkin aiheuttanut huolta hevosten hyvinvoinnista ja herättänyt keskustelua kasvatusmuodon soveltuvuudesta olosuhteisiimme.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin pihaton soveltuvuutta hevosten talviajan kasvatusympäristöksi kylmässä ilmastossa. Pihattokasvatuksen todettiin toisaalta edistävän hevosten hyvinvointia, mutta myös suurentavan hyvinvointiongelmien riskiä.

Väitöskirjatyössä tutkittiin kylmän elinympäristön vaikutuksia vieroitettujen varsojen käyttäytymiseen, ravinnontarpeeseen ja kasvuun. Lisäksi työssä selvitettiin varsojen sekä eri hevosrotujen kylmänkestävyyttä. Tutkimukseen osallistui 50 hevosta, jotka olivat rodultaan lämminveriravureita, puoliveriratsuja, suomenhevosia ja poneja.

Hevosilla mahdollisuus käyttäytyä vapaasti, aktiivisuus silti vähäistä

Pihatto tarjosi varsoille mahdollisuuden vapaampaan käyttäytymiseen ja sosiaalisiin kontakteihin ikätovereiden kanssa, mitkä ovat kiistatta hevosten hyvinvointia parantavia tekijöitä. Varsat eivät kuitenkaan hyödyntäneet pihaton tarjoamaa mahdollisuutta runsaaseen aktiivisuuteen pimeänä ja kylmänä vuodenaikana, vaikka niillä oli käytössään vajaan hehtaarin kokoinen ulkoilualue. Vastaavasti yöajan tallissa pidetyt varsat kompensoivat liikkumismahdollisuuden puutteen päästessään ulkotarhaan päiväksi. Pihatto ei siten täyttänyt tarkoitustaan varsoja aktivoivana kasvatusympäristönä.

Kuva: Varsat liikkuivat pihatossa hyvin vähän. Vähäinen aktiivisuus on eläinten luontainen sopeutumismekanismi kylmään ja pimeään vuodenaikaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa kyseistä energiansäästömekanismia on havaittu mm. Camarquen hevosilla Ranskassa ja Przewalskin hevosilla Mongoliassa.

Kylmään sopeutumisessa rotukohtaisia eroja

Varsat sopeutuivat kylmään elinympäristöön lisäämällä rehunkulutusta ja kehon lämmöneristystä, lepäämällä makuultaan toisiaan lämmittäen sekä käyttämällä pihattohallia säänsuojana. Varsat myös kasvoivat odotetusti, joten hevosia voidaan kasvattaa pihatossa pohjoisessa ilmastossa. Kylmänkestävyydessä oli rotukohtaisia eroja, minkä vuoksi pihattokasvatus soveltuu paremmin kylmäveri- ja ponirotuisille kuin lämminveri- ja puoliverirotuisille varsoille, joilla hyvinvointiongelmien riski on siten suurempi.

Kuva: Vieroitettujen varsojen levontarve on suuri. Varsat käyttivätkin tutkimuksessa runsaan kolmasosan vuorokaudesta lepäämiseen pihattohallissa.

Ruokinnassa huomioitava monia tekijöitä

Varsojen rehunkulutus oli pihatossa suurta ja ravintoaineiden saannin säännöstely hankalaa. Vaikeudet johtuivat vapaasta karkearehuruokinnasta ja talven aikana tapahtuvista muutoksista sekä eläimissä että sääolosuhteissa. Erityisesti muutokset varsojen kylmään sopeutumisessa, kasvunopeudessa ja rehunkulutuksessa hankaloittivat ruokintaa. Varsat voivat siten altistua pihatossa epätasapainoiselle ruokinnalle, mikä voi vaikuttaa haitallisesti kasvuun ja kehitykseen.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikka pihatto tarjoaa hevosille mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen, perinteinen karsinatallikasvatus riittävällä ulkoilumahdollisuudella on edelleen varteenotettava hevosten kasvatusvaihtoehto. Karsinatalli antaa hevosille mahdollisuuden levätä yöt lämpimässä ja siellä ruokinta on helpommin toteutettavissa ja säädeltävissä. 

Elena Aution väitöskirjatyö "Loose Housing of Horses in a Cold Climate. Effects on Behaviour, Nutrition, Growth and Cold Resistance." tehtiin Hevostietokeskuksessa. Tutkimuksen kokeellinen osuus tehtiin Ylä-Savon ammattiopiston koulutilalla Kiuruvedellä. Väitöskirja tarkastettiin Kuopion yliopistossa luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunnassa 5.12.2008.

©Suomen Hevostietokeskus ry

Tekstin ja kuvien julkaiseminen ilman Suomen Hevostietokeskus ry:n lupaa on kielletty.