Väitös: Islanninhevosten suoritus- ja kantokyky

Sivun tulostus

islanninhevosetRuotsin maatalousyliopistossa äskettäin valmistuneen väitöstutkimuksen mukaan islanninhevosilla on korkeat sydämen syketasot ja lihasten maitohappopitoisuudet jalostushevosten­ ratsastusominaisuuksia mittaavissa kokeissa. Tutkimuksen perusteella islanninhevosten perusvalmennus on kokeen rasitustasoon nähden riittämätöntä.

Guðrún Stefánsdóttir selvitti tutkimuksissaan mm. islanninhevosten fysiologisia vasteita rasituksessa ja ratsastajan painon vaikutusta niihin. Tutkimuksiin osallistui  kaiken kaikkiaan 266 hevosta, sekä oreja että tammoja. 

Islanninhevosia harjoitutetaan liian vähän

Tutkimuksessa mitattiin hevosten fysiologisia vasteita jalostuskäyttöön tarkoitettujen islanninhevosten ratsastusominaisuuksia mittaavassa kokeessa (true breed evaluation field test, BEFT). Hevoset juoksivat kokeessa 2,9 km matkan keskinopeuden ollessa 17,8 km/h. Testin jälkeen kaikilla siihen osallistuneilla hevosilla oli korkea syketaso ja runsaasti maitohappoa lihaskudoksissa. Oriilla syketasot olivat matalammat kuin tammoilla.

Hevosten rasitustasot BEFT-testissä sekä ratsastajan painosta riippuen myös keskivauhtisessa töltissä ja ravissa (n. 5,5 m/s) vastasivat korkeatehoista suoritusta. Myös passissa hevosten anaerobinen kynnys ylittyi.

Tulosten perusteella islanninhevosia pitäisi valmentaa pitkäjänteisemmin ja tavoitteellisemmin kyseistä suorituskyvyn koetta varten. Valmennuksessa tulisi keskittyä sekä aerobisen että anaerobisen kestävyyden harjoittamiseen. Anaerobinen suorituskyky on oleellinen etenkin passi-askellajin kannalta. 

Ratsastajan sopiva paino tärkeää

Islanninhevoset ovat suhteellisen pienikokoisia, säkäkorkeudeltaan keskimäärin alle 140 cm korkeita ja painoltaan noin 350 kiloisia hevosia. Niiden ratsastajat ovat kuitenkin useimmiten aikuisia.

Stefánsdóttir tutki ratsastajan painon fyysisiä vaikutuksia islanninhevosiin. Ratsastajan paino vaihteli tutkimuksessa 20-35 % välillä hevosen painosta. Tulokset osoittivat, että hevosten syketasot olivat korkeammat ja maitohapon kertyminen suurempaa suurikokoisten ratsastajien kohdalla. Hevosten selkälihasten kunnon ja koon todettiin vaikuttavan hevosen fyysisiin vasteisiin: mitä paremmat selkälihakset hevosella olivat, sitä paremmin se jaksoi kantaa painavaa ratsastajaa.

Tulosten perusteella hyvä peruskunto on tärkeää islanninhevosen kanto- ja suorituskyvyn kannalta. Islanninhevosten ei tulisi kantaa päivittäin liian painavaa kuormaa, mutta valitettavan usein niiden ratsastajat ovat liian painavia hevosen kokoon nähden. Ratsastajan tulisi painaa enintään neljäsosa hevosen painosta.

Gudrun Stefansdottirin väitöskirja ” Physiological response to exercise in the Icelandic horse” on luettavissa osoitteessa http://pub.epsilon.slu.se/12538/

Lue uutinen aiheesta