HELMET Pirtissä esiteltiin lannankäsittelyratkaisuja ja viriteltiin yhteistyökuvioita 31.01.2017

Sivun tulostus

HELMET Pirtti – Hevosenlanta hyötykäyttöön Keski-Suomessa 24.1.2017, Jyväskylä

Projektipäällikkö Matti Arffman (Envitecpolis Oy) kertoi HELMET-hankkeen tavoitteista ja sisällöstä. HELMET-hankkeen tavoitteena on eri toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen ja edesauttaminen hevosenlannan hyötykäytön edistämiseksi (hevostallit – lannan käsittelyratkaisuja tarjoavat yritykset – tuotteen loppukäyttäjät (esim. viljelijät)). Hankkeessa järjestetään käytännönläheisiä alueellisia Pirtti-tilaisuuksia, valtakunnallisia Areena-tilaisuuksia, Riihi-työpajoja sekä yksilöllistä HELMET-neuvontaa. Hankkeessa ei tehdä tutkimusta. Pirtti-tilaisuudessa esiteltiin erilaisia lannankäsittelyratkaisuja, keskusteltiin niistä ryhmissä sekä viriteltiin yhteistyötä laitetoimittajien ja talliyrittäjien välille. Envitecpolis Oy (www.envitecpolis.fi) on v. 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian sekä energia- ja materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys, jonka mottona on ”Pellolta pöytään ja kiertoon”.

Yrittäjä Tiina Ahlqvist (Pinewood Stables Oy) kertoi lämmön talteenotosta kuivikepatjasta. Hän piti tallinsa systeemiä ”idioottivarmana karvalakkiversiona”, jonka perustamis- ja käyttökulut ovat pienet. Lisäksi systeemi on turvallinen ja päästövapaa ja siitä saatava energia on hyödynnettävissä välittömästi esim. varustetilojen lattialämmityksessä. Pinewood Stables Oy:n tallissa keräysvesiputkisto oli asennettu betonivaluun karsinoiden kohdalle (16 m2/karsina) tallin rakennusvaiheessa. Tallissa on 15 karsinaa, joista 7 oli tällä hetkellä käytössä. Kuivikkeena käytettiin naapuritilalta saatavaa olkea ja kuivikelantapatja tyhjennettiin 3 kk välein pienkuormaajalla lantalaan, mikäli kaikki karsinapaikat ovat käytössä. Jos tallissa on tyhjiä karsinoita, siirretään hevonen uuteen karsinaan silloin, kun kuivikelantapatja on kohonnut ylärajaansa (karsinan lattia on 40 cm alempana käytävän lattiaan nähden).  Tulevaisuudessa yrittäjä parantaisi systeemiään siten, että myös lantalan alle sijoitettaisiin keräysvesiputkisto. Lantalaan ajettu materiaali tuottaa edelleen lämpöä, joka olisi hyvä saada talteen. Lisälämpöä voisi hyödyntää Ahlqvistin mukaan esim. maneesin pohjan, hevosten juomaveden ja pesuveden, asuinrakennusten sekä piha-alueiden lämmitykseen.  Lannan lämmön talteenoton haasteena on lämmön tuoton vaihtelu ja vaikeudet mitattavuudessa. Systeemi on rakennettava kohteen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ahlqvist arvioi, että lannan lämmön talteenotto ei ole kaupallisesti ehkä niin kiinnostava ratkaisuna, koska hyöty jää suoraan tallille. Video karsinoiden tyhjennyssysteemistä: https://www.youtube.com/watch?v=fqf9B090hF8

Yrittäjä Ismo Heinonen (LVI-suunnittelu Ismo Heinonen Oy) kertoi, että kompostoituvasta kuivikelantapatjasta ei voi ottaa määrättömästi lämpöä talteen ilman kompostoitumisprosessin häiriintymistä. Prosessia voi hänen mukaansa säätää mm. paluuveden lämpötilaa säätämällä sekä lämmönoton jaksottamisella.

Projektipäällikkö Mari Eronen (Lahden ammattikorkeakoulu) julkaisi tilaisuudessa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille -hankkeessa tuotetun animaation Lämpö talteen hevosenlannasta (https://www.youtube.com/watch?v=PiDjfoP789k).

Tuula Pihkala Laalahden tilayhtymästä kertoi käyttäjän kokemuksia hevosenlannan rumpukompostoinnista. Biofactan rumpukompostori oli ollut tallilla käytössä v. 1993 alkaen ja käyttäjät olivat siihen hyvin tyytyväisiä. Tallissa on 20 karsinaa, joista 16 oli tällä hetkellä käytössä. Lannan kompostoitumislämpöä hyödynnettiin käyttöveden, varustehuoneen sekä tallikammarin lämmityksessä. Kompostorin käyttökustannukset ovat pienet ja se on ollut varmatoiminen. Purkupään jäätymisongelma -20 oC pakkasilla oli ratkaistu routamaton asennuksella purkuputken ympärille. Valmis komposti ajettiin pellolle aumaan, kun kompostorin varastotila täyttyi. Kompostista teetätettiin aika ajoin ravinneanalyysi ja lannoite hyödynnettiin omilla pelloilla. Tallilla käytettiin kuivikkeena kutteria, jonka oli havaittu toimivan myös kompostoitumisprosessissa parhaiten. Tallityöntekijöitä opastettiin siihen, että kompostoriin ei saa laittaa kuivaa purua eikä heinää. Jokaiseen kottikärrylliseen kuivikelantaa lisättiin ämpärillinen vettä ennen kompostoriin siirtoa.

Tuote- ja kehityspäällikkö Kai Sormunen Mustankorkea Oy:stä (alueellinen, kuntien omistama jätehuoltoyhtiö) kertoi Mustankorkealle rakennettavasta jatkuvatoimisesta kuivamädätykseen perustuvasta biokaasulaitoksesta sekä tunnelikompostoinnista, jossa biokaasulaitoksen mädätejäännös jälkikäsitellään. Lopputuotteina syntyy mm. liikennekaasua (biokaasulaitos), kasvualustoja, lannoitevalmisteita jne. (kompostointi). Hevosenlanta soveltuu käsiteltäväksi em. kuivamädätykseen perustuvassa biokaasulaitoksessa. Käsittelypalvelun hinnaksi Sormunen arvioi noin 20 eur/tn lantaa.

Toimitusjohtaja Erkki Kalmari (Metener Oy) esitteli ratkaisua, jossa hevosenlantaa biokaasutetaan panostoimisessa reaktorissa Kalmarin tilalla. Reaktori on rakenteiltaan yksinkertainen (muistuttaa rehusiiloa). Panos ladataan kesällä ja tyhjennetään keväällä. Kalmarin mukaan haastavien massojen biokaasupotentiaalin täysmittainen hyödyntäminen edellyttää pitkää viipymää. Kuivareaktoriesite: https://asiakas.kotisivukone.com/files/metenerii.yrittaa.fi/kuivareaktori_2016_small.pdf

Toimitusjohtaja Jukka Harjula (T:mi Jukka Harjula) esitteli Talli-Jussi -lannan keräys-, pakkaus- ja varastointijärjestelmän, jossa kuivikelanta varastoidaan suursäkkeihin ja se kompostoituu lämpöeristetyssä, maahan kaivetussa säiliössä. Säiliöiden tilavuus on n. 2 m3 ja 4 m3. Esite: https://asiakas.kotisivukone.com/files/tmijk.kotisivukone.com/tiedostot/esitteet/tallijussi_esite_2017.pdf Video: https://www.youtube.com/watch?v=tSlDpMSwKIc Rakennepiirrokset: http://www.wassis.fi/fi/tuotteet/talli-jussi

Tutkija Pentti Seuri (LUKE) kertoi hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntämisestä ja siinä huomioitavista asioista. Hevosenlanta tulisi hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena. Hevonen tuottaa vuodessa n. 10 kg fosforia (8-16 kg), 50 kg typpeä (42-95 kg) ja 75 kg kaliumia (50-107 kg). Kuivikkeen vaikutus kuivikelannan ravinnepitoisuuteen on pieni; kuivikemateriaaleista turpeen ravinnesisältö vaihtelee eniten. Lannan sisältämä fosfori säätelee levitettävän lannan määrää, mikäli lanta sijoitetaan vuosittain samalle pellolle (1-2 hevosta/hehtaari (10-20 kg fosforia)). Viherrakentamisessa maahan sijoitettava lantamäärä voi olla suurempi, sillä lannoitustapa on kertaluonteinen. Hevosenlannan typpilannoitusvaikutus on jokseenkin aina riittämätön, joten lisätypen levitys on tarpeen.

Seuri kertoi, että raakaa lantaa ei tule levittää kasvavalle nurmelle, eikä syötäville vihanneksille. Hevosenlannan lannoitusvaikutus riippuu siitä kuinka nopeasti lannan sisältämä typpi on kasvien käytettävissä. Suuren kuivikemäärän vuoksi typen hajoaminen tapahtuu hitaasti (typpeä sitoutuu hajoavan kuivikkeen hajoamisprosessiin). Typen hidas vapautuminen ei ole eduksi nopeasti kehittyvien kasvien (viljat, öljykasvit) kasvatuksessa (typestä on niukkuutta silloin kun kasvi kasvaa nopeasti ja sitä on tarpeettoman paljon saatavilla kasvin tuleentumisvaiheessa).  Typen hidas vapautuminen on eduksi pitkän kasvukauden kasveille, kuten nurmi ja peruna. Paras hyöty lannoituksesta saadaan kevätlevityksestä (kevät päättyy juhannuksena), kun lanta muokataan peltoon vähintään äestämällä. Lantaa voi levittää myöhemminkin, mutta levitettäessä pitää välttää korkeita lämpötiloja ja tuulista säätä, jottei lannan sisältämää typpeä menetetä ammoniakkimuodossa. Lisätypen tarve on pienin turvekuivitusta käytettäessä, suurin olkikuivituksella ja purujen osalta siltä väliltä. Turve on ainut kuivikemateriaali, joka ei tarvitse typpeä hajotakseen.

Hevosenlannan ominaisuuksia voidaan jossain määrin muokata lannan esikäsittelyllä (kompostointi hapellisissa olosuhteissa, mädätys hapettomissa olosuhteissa). Kompostoinnissa massan lämpötila kohoaa n. 50-60 oC:seen (korkeampi lämpötila ei ole toivottava, sillä se lisää typen haihtumista ammoniakkina). Typen tappiot voivat olla kompostoinnissa suuria (30-50 %), mikäli kuivikkeena käytetään muuta kuin turvetta. Hevosenlantakompostit kärsivät yleensä kuivuudesta. Kompostointi tuhoaa lannasta rikkakasvinsiemeniä ja loisia, mutta ei ole teholtaan täydellinen menetelmä.

Mädätys on yleensä mielekäs käsittelymenetelmä vain biokaasun tuotannon yhteydessä. Massa hygienisoituu, mädätysjäännös on hajuton ja mädätteen typpilannoitusvaikutus on voimakkaampi kuin lannan tai kompostin. Typen haihtuminen ammoniakkina on mahdollista myös mädätyksen yhteydessä.

Erikoistutkija Markku Saastamoinen (LUKE) kertoi hevosenlannan mahdollisuuksista ja haasteista lannan poltossa ja pyrolyysissä. Hevosenlannan polttoon liittyen pohdittavia seikkoja ovat: uusiutuvan energian lisääminen/fossiilisten vähentäminen, ilmastonmuutoksen hallinta, vesiensuojelun tehostaminen, hajautettu ja lähienergia sekä uudet elinkeinomahdollisuudet. Lannan polttaminen energiaksi vähentää tai tehostaa kuljetuksia. Toisaalta polton yhteydessä menetetään lannan ravinteita ja poltossa syntyvän runsaan tuhkamäärän käyttö on ratkaistava jotenkin (tuhkan hävittämistä ja käyttöä säätelee oma lainsäädäntönsä). Hevosenlannalla on jokseenkin hyvä energia-arvo, mutta haittana on yleensä lannan suuri vesipitoisuus. Hevosenlanta on usein kuivattava ennen polttoa, sillä monet kattilat toimivat materiaalilla, jonka kosteus on 30-40 %.

Polttoon soveltuu vain karsinoista kerätty hevosenlanta (sonta+virtsa+kuivike). Tarhoista kerättyä lantaa ei voi Saastamoisen mukaan toimittaa poltettavaksi siinä mukana olevasta hiekasta johtuen. Käytännössä hevosenlannan osuus seospolttoaineena on 5-10 %. Suuremman lantaosuuden (40-100 % polttoaineesta) on havaittu kokeissa heikentävän palamisprosessia ja aiheuttavan polttoaineen paakkuuntumista.

Saastamoinen arvioi, että omaa polttolaitosta kannattaa lähteä harkitsemaan lantahuoltoratkaisuksi vain suuriin hevoskeskittymiin (vähintään 50-100 hevosta). Laitoksen mitoituksessa on mietittävä onko sen tarkoituksena hävittää lantaa vai tuottaa energiaa.

Uuden EU-asetuksen mukaiset päästöt ylittyvät nykyisellään esim. Swebo-kattilassa: hiukkaspäästöt 36-43 -kertaisesti, typenoksidit 6-8 -kertaisesti; TTS:n kattila: hiukkaspäästöt purulla 12-kertaisesti, turpeella 23-kertaisesti, typenoksidit 6/10 -kertaisesti. Rikkidioksidin osalta päästöt alittavat päästörajan.

Pyrolyysipoltoissa päästöt ovat selvästi alemmat (etenkin puulla). Fortumin jätteenpolttolaitoksessa hevosenlannan maksimimäärä seospolttoaineena on 15 %. Kyseisellä seossuhteella ei synny käytännössä lainkaan rikkidioksidi- eikä hiukkaspäästöjä ja typen oksidien määrä on puolet sallitusta.

Pyrolyysitekniikka on kehitteillä, eikä hyviä esimerkkejä hevosenlannan pyrolyysikäsittelystä ole vielä olemassa. Yleisesti ottaen pelletöidyt ja briketöidyt polttoaineet ovat hyviä. Hevosenlannan kustannuslaskelmia ei ole tehty tallitasolla. Ruotsalaisessa tilatason tutkimuksessa osa lannasta poltettiin ja osa levitettiin peltoon.

Päivän viimeisenä alustuksena Marianne Niinikoski (JAMK) kertoi Killerin alueen talliyrittäjille keväällä 2016 tehdyn lantakyselyn tuloksia. Hevosenlanta kuljetettiin alueelta muualle hyödynnettäväksi (tallikohtaiset ratkaisut) ja yrittäjät olivat kiinnostuneita uusista mahdollisuuksista lantahuollon järjestämiseksi.

Tätä ei esitelty Pirtti-tapahtumassa, mutta liittyy päivän aiheeseen: Fortum HorsePower tuo mielenrauhaa tallinomistajan arkeen (julkaistu 19.1.2017): https://www.youtube.com/watch?v=zpV4rW3kJmA

Materiaalin kokosi tapahtumassa esitettyjen alustusten ja asiantuntijakommenttien pohjalta Sanna Airaksinen. Aihekohtaisiin lisätietoihin on sisällytetty linkkejä esitteisiin ja videoihin, joita ei esitetty Jyväskylän tilaisuudessa. Kuvamateriaali  on Hevostietokeskuksen kuva-arkistosta.

31.1.2017