Naudan lietelannan pintalevitys nurmelle

Sivun tulostus

Kysymys

Voiko naudan lietelantaa käyttää nurmen lannoitteena, kun lanta levitetään pintalevityksenä ja nurmea käytetään joko hevosten laiduntamiseen tai hevosille tarkoitetun kuivan heinän tekoon?

Vastaus

Nykytietämyksen mukaan lantaa ei tulisi lainkaan pintalevittää laitumelle eikä niittoruokintaan käytettävälle nurmelle hygieniariskin vuoksi. Alan oppikirjojen mukaan vedellä laimennettua virtsaa voidaan sen sijaan käyttää myös laitumien lannoitukseen.

Lietelannan hajalevitystä nurmelle ei varauksetta suositella, sillä nurmen pintaan levitetty lanta voi heikentää rehun hygieenistä laatua, säilyvyyttä ja maittavuutta. Lisäksi nurmen pintaan levitetty lanta voi heikentää nurmen kasvua tahraamalla kasvustoa ja vähentämällä näin nurmen yhteyttävää pinta-alaa. Väkevä lanta voi myös aiheuttaa polttovioitusta kasveihin. Lietelannan pintalevityksellä lannoitetun nurmirehun on havaittu olevan vähemmän maittavaa sekä lehmille että lampaille verrattuna keinolannoitteen tai sijoituslannoitteen käyttöön. Lietelannalla lannoitetun rehun maittavuutta hevosille ei ole tiettävästi tutkittu.

Lannan pintalevityksessä rehun laadun heikkenemisvaara aiheutuu lannan kiintoaineesta ja sen mukana kulkeutuvista pieneliöistä. Itiöitä muodostavat bakteerit ovat ongelmallisia, sillä ne säilyvät hyvälaatuisessakin happamassa tai kuivassa rehussa, jos niitä on päässyt rehuun lannasta tai mullasta. Bakteerien lisääntyminen voi kuitenkin estyä matalassa pH:ssa tai hyvin kuivassa rehussa.

Nurmelle, josta tehdään kuivaa heinää hevosille, voitaneen lietelantaa pintalevittää tietyin edellytyksin. Lietelanta tulee levittää mahdollisimman lyhyeen sänkeen. Lietelannan hajalevitystä tulee MTT:n tutkijoiden mukaan välttää, jos nurmi on yli 10-15 cm pitkä. Paras aika lannan pintalevitykseen on heti ensimmäisen niiton jälkeen, ennen kuin sänki on alkanut vihertää. Lietelannan hehtaarikohtaiseksi levitysmääräksi asiantuntijat suosittelevat alle 30 m3/ha. Paksu lietelanta kannattaa laimentaa vedellä ennen levitystä, jolloin sen tahraavuus vähenee ja imeytyminen maahan paranee. Levityksen jälkeinen sadetus tai luonnonsade vähentävät niinikään rehun pilaantumisvaaraa. Myös lietelannan ilmastuksella saattaa olla lannan käytöstä aiheutuvaa hygieniariskiä pienentävä vaikutus (Hygieniariski on aina olemassa lannan pintalevitystä käytettäessä!). Lannan levityksen jälkeinen niitto kannattaa tehdä pitkähköön sänkeen.

Huomioitakoon myös, että peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 %, lietelannan levittäminen muulla tavoin kuin sijoittamalla on aina kielletty. 

Lisätietoja:

  • Heikkilä T., Kemppainen E., Karppinen A. ja Sivelä S., 2006. Lietelannan hajalevitys nurmelle voi vähentää rehun syöntiä. Koetoiminta ja käytäntö, liite 12.6.2006, 63. vuosikerta, no 2.
  • Heikkilä T., Kemppainen E., Karppinen A. ja Sivelä S., 2004. Lietelannan vaikutus nurmen ja säilörehun laatuun sekä syöntiin. Maataloustieteen päivät 2004. www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura
  • Nurmen viljely.Tieto Tuottamaan no 69, Maaseutukeskusten liitto, 1994.
  • Nysand M., Suokannas A., Saarisalo E., Heikkilä T., Jauhiainen L., Taimisto A-M. ja Jaakkola S., 2006. Lietelantaa ei saa levittää pitkään nurmeen. Koetoiminta ja käytäntö, liite 12.6.2006, 63. vuosikerta, no 2.