Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Kaikki uutiset
27.02.2025
Hevostalouden ilmastokahvit 27.3.2025
24.01.2025
Tekoälyä talleille -hanke käynnistyy
20.01.2025
Hevosten hyvinvointimittaristo saatavissa
12.12.2024
Joululahjarahoja hevosalalle
12.11.2024
Hevoset esillä tiedotusvälineissä
30.10.2024
Turvallisuus hevosalalla ja Tukes
08.10.2024
Hiili haltuun -hanke käynnistyy
15.12.2023
Hevostietokeskukselle 70 000 eur valtionapua
13.10.2023
Hiilitietoa hevostalleille
17.08.2023
Asiaa hevosheinästä
25.04.2023
Ratkaisuja hevosten ruokintaan
13.02.2023
Kysely hevosten kuljetuksista avattu
23.09.2022
Hevonen havaitsee sähköauton ennen ihmistä
03.01.2022
HEVOSTALLIEN HIILIVIRRAT -hanke käynnistyy
23.06.2021
Hevostalous lukuina 2020 -tilastot
23.06.2021
Työehto-opas hevosalan työnantajille
02.02.2021
Hopti-ruokintalaskuri ostettavissa
19.01.2021
Suunnitteletko lantalan rakentamista?
08.07.2020
Heinän valinnasta
Ravurien ihotulehdusepidemian taustalta löytynyt poxvirus
Tiedote 10.5.2022
Helsingin yliopisto selvittää ravihevosissa talvella riehuneen tarttuvan vuohiskuopan ihotulehdusepidemian aiheuttajaa. Tutkimusta johtaa dosentti, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Paula Kinnunen ja tutkimusta rahoittaa Niemi-säätiö. Taudinkuvaan kuuluvat jalkojen turpoaminen ja vuohiskuopan ihoon ilmestyvät rakkulamaiset muutokset, jotka alkavat myöhemmin erittää visvaa tai märkäeritettä. Tulehtunut jalka on erittäin kipeä ja hevonen saattaa ontua jopa kävellessä.
Näytteitä on saatu ja tutkittu noin kahdestakymmenestä hevosesta yli kymmeneltä tallilta eri puolilta Suomea.
Usean hevosen ja tallin näytteistä on löytynyt poxviruksen perimää, DNA:ta. Tarkemmin analysoitujen DNA-pätkien perusteella virus vaikuttaa kuuluvan parapoxviruksiin. Alustavasti näyttää että nyt löytynyt virus on läheistä sukua Suomessa yksittäisestä hevosesta vuonna 2013 löydetylle poxvirukselle, mutta asia vaatii jatkoselvitystä, sillä löydetyt DNA-pätkät ovat noin tuhannesosa parapoxviruksen laajasta perimästä.
Helsingin yliopisto jatkaa tutkimuksia yhteistyössä Ruokaviraston kanssa. Tavoitteena on jatkoanalyysien avulla selvittää laajemmin kyseisen viruksen perimää, jotta ymmärrämme paremmin, mistä on kyse. Tutkimukset kestävät viikoista kuukausiin.
Saamiemme tietojen mukaan taudinkuvaan on ainakin joissain tapauksissa vaikuttanut vahvasti myös bakteerisekainfektio. Hevoset ovat parantuneet 2 - 3 viikossa huolellisella paikallishoidolla ja kipulääkityksellä. On tärkeä käyttää suojakäsineitä hoidettaessa hevosten ihotulehdusta: tauti saattaa tarttua ihmiseen eli on mahdollinen zoonoosi.
Kiitämme tutkimukseen osallistuneita hevosenomistajia, valmentajia ja eläinlääkäreitä vaivannäöstä ja yhteistyöstä.
Lisätietoa tutkimuksesta:
ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala, Katja.Hautala@helsinki.fi
Uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen, Tarja.Sironen@helsinki.fi
Lisätietoa aiemmista parapoxvirushavainnoista Suomessa:
Hevonen: Airas ym. 2016 Emerging Infectious Diseases https://wwwnc.cdc.gov/eid/article/22/7/15-1636_article
Nauta: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/naudat/valelehmarokko/ (Huom. voi tarttua ihmiseen)
Lammas ja vuohi: https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lampaat-ja-vuohet/orf/ (Huom. voi tarttua ihmiseen)
Poro: https://www.ruokavirasto.fi/yhteisot/tieteellinen-tutkimus/tutkimushankkeet/paattyneet/elainten-terveys--ja-hyvinvointitukimus/parapoxvirusinfektiot-porojen-suutaudissa/ (Huom. voi tarttua ihmiseen)
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow