Millainen oli kesä 2024 heinäntuottajien näkökulmasta?
Kuva. Korjuuajan sääolosuhteilla on merkittävä vaikutus heinän laatuun
Uudellamaalla sijaitsevalla Mäkitien tilalla tuotetaan hevosheinää vuosittain noin 110 hehtaarilla. Alalta korjataan vuosittain kaksi satoa. Tuotannossa on säilöheinää ja kuivaa heinää, jotka paalataan suurkanttipaaleihin. Siemenseoksen päälajina on hevosille hyvin maittava ja Suomen viljellyin heinälaji timotei. Lisäksi seos sisältää nurminataa. Muutamalla lohkolla viljellään kokeilumielessä hyvin kuivuutta kestävää pehmeälehtistä ruokonataa. Eri heinälajien tehtävänä on taata nurmen tasainen kasvu.
Säilöheinän tuotannossa käytetään säilöntäaineita ja kuivan heinän tuotannossa koneellista kuivuria, jotta heinän hyvä säilyvyys voidaan taata koko ruokintakauden ajan. Heinäsadot korjataan silloin, kun ennakkotestit osoittavat heinän valkuaistasojen olevan toivotunlaiset. Pääasiallisesti ensimmäinen sato paalataan viikkoa ennen juhannusta ja toinen elokuun loppupuolella.
Kuluneena kesänä kuivuus aiheutti haasteita tilan heinäntuotannossa. Korjattu heinäsato jäikin pienemmäksi kuin niin sanottuna normaalina vuonna. Lisäksi satotason vaihtelut eri maalajien välillä olivat suuria. Mäkitien tilan Erkki ja Neea Heinosen mukaan keväälle ajoittuvasta kuivuudesta on alkanut muodostua ongelma, koska jo toista vuotta peräkkäin keväällä kylvetyt heinämaat eivät ole lähteneet itämään optimaalisella tavalla. Sateet ovat muuttuneet äärimmäisen paikallisiksi, jonka myötä jo muutaman kilometrin säteellä on havaittu merkittäviä eroja.
Kuluneen kesän sadon hygieeninen laatu on ollut hyvä. Valkuaistasot ovat olleet matalammat ja sokerit aavistuksen korkeammat kuin edellisenä vuonna. Molemmat johtuvat kuivasta kesästä. Heinien kohdalla erilaiset kasvustoa kurittavat stressitekijät nostavat sokeriarvoja. Heinänteossa kriittisimpänä asiana on nykypäivän ilmasto, joka aiheuttaa suurimmat haasteet heinäntuotannolle. “Kuumana kesänä heinä valmistuu liian nopeasti eli tulee tähkälle, jonka myötä satotaso jää alhaisemmaksi. Jos niittoajankohtaa siirtää kaukaisemmaksi, ehtii heinä vanhentua, mikä nostaa sokeriarvoja ja saa heinän korsiintumaan.”
Etelä-Suomessa heinän hinta on ollut tavanomaisesti muuta maata korkeampi, mikä noudattelee yleistä trendiä, jossa hevosen pidosta muodostuvat kulut kaiken kaikkiaan ovat Etelä-Suomessa korkeammat kuin muualla Suomessa. Erkki Heinonen vinkkaa kiinnittämään huomiota odelmaheinän kalsiumpitoisuuteen. Odelmaheinän kalsiumpitoisuus voi olla jopa kaksinkertainen ensimmäisen sadon kalsiumpitoisuuteen verrattuna. Pehmeälehtisen ruokonadan sisältämän sulamattoman kuidun määrä on ollut alle 100 g/kg ka, kun se normaalisti on noin 150 g/kg ka luokkaa. Tältä osin kyseisestä heinälajista tuotettu heinä on verrattavissa odelmaan.
Keski-Suomessa tilaa pitävä Ilkka Hyppölä tuottaa heinää vuosittain 700–900 paalia. Tilalla korjataan pääsääntöisesti yksi sato kesä-heinäkuussa ja tarvittaessa toinen sato elokuun lopulla. Hyppölän hevosheinä on ollut pääasiassa puhdasta timoteitä, mutta viime aikoina se on sisältänyt myös nurminataa, jotta heinään saataisiin lisää lehtevyyttä. Säilöntäaineena käytetään biologista TalliPro Stable -säilöntäainetta hiivojen ja homeiden ehkäisemiseksi. Kriittisimpinä vaiheina heinäntuotannossa ovat Hyppölän mukaan lannoituksen oikea ajankohta ja korjuuajan pouta. Hyppölä kehottaa heinän ostajia kiinnittämään huomiota paalien kokoon ja painoon sekä heinän puhtauteen ja laatuun.
Kuluneen kesän satotaso oli tilalla kohtuullinen kuivaan kasvukauteen nähden. Kuivuus verotti satoa noin 10 %. Heinäsadon laatu oli hyvä, eikä se poikennut suuremmin edellisestä vuodesta. Pitkä kesäkuun puoleen väliin saakka jatkunut kuiva jakso aiheutti tilalla tuotannollisia haasteita verottaen satoa. Heinäpaalien hinta on Jämsän seudulla noin 60 eur/paali.
Kuva. Korjuuajankohdan sään tulisi olla poutainen ja peltojen kantaa työkoneita hyvin.
Pohjois-Savossa heinäntuottajana toimivan Reijo Rytsyn viime kesän lähinnä kuivasta heinästä koostuva sato oli yhteensä noin 225 000 kg. Rytsy korjaa yleensä yhden sadon, sillä odelman kuivana saaminen on syksyisin haastavaa. Sato korjataan kelien mukaan yleensä juhannuksen aikaan. Heinäseos sisältää 75 % timoteitä ja 25 % nurminataa. Rytsyn mukaan syväjuurinen nurminata pystyy hyödyntämään maan kosteutta kuivanakin kesänä. Kuiva heinä tehdään ilman säilöntäainetta ja säilöheinänteossa käytetään biologista Josilac Comb -säilöntäainetta.
Rytsy pitää heinäntuotannon kriittisimpinä vaiheina kasvukauden sääolosuhteita. Pitkien poutajaksojen seurauksena heinään voi kertyä liikaa sokereita. ”Heinän ostajan kannattaa olla liikkeellä riittävän ajoissa ja hankkia analysoitua heinää ruokinnan perustaksi”. Myös heinän laatuun, kuten siinä esiintyvien rikkaruohojen määrään kannattaa kiinnittää huomioita.
Heinän satotaso oli Rytsyn mukaan viime kesänä keskimääräinen. Tosin kuivuuden takia varsinkin timoteivaltaiset nurmet kärsivät. Sää vaikutti heinän ravitsemukselliseen laatuun ja nosti sokereita jonkin verran. Heinän hygieeninen laatu on ollut hyvä, koska pellot kantoivat korjuuaikaan erittäin hyvin. Pieni osa heinästä korjattiin säilöheinänä, kun riittävän pitkää poutajaksoa ei isohkolle heinämäärälle riittänyt. Hintataso on ollut pitkään Pohjois-Savon alueella sama. Noin 350 kg heinäpaalin hinta on noin 60 eur + alv.
Kuva. Heinän varastointi vaikuttaa heinän laatuun. Heinäpaalit kannattaa sijoittaa irti lattiasta esim. puisten lavojen päälle.
Pohjois-Pohjanmaan Muhoksella heinää tuottavan Mika Kukkohovin tuottaman heinän määrä oli tänä vuonna noin 80 000 kg. Ensimmäisen sadon korjuu alkoi viime kesänä juhannuksen aikoihin. Toinen sato korjattiin elokuun ja syyskuun alun välillä. Heinälajina oli timotei. Kakkossadon korjuun yhteydessä on käytetty toisinaan säilöntäaineita. Myös Kukkohovin mukaan korjuuajankohdan säätila on heinän tuotannon kannalta kriittinen. ”Kun heinä on kuivunut pellolla pari päivää, silloin ei saisi sataa”, Kukkohovi kertoo. Kukkohovin mukaan heinää ostavan asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota toimitusvarmuuteen. Kuivan heinän tuotannossa kuivurilla kuivaaminen varmistaa laatua. Pyöröpaaleina on saatavissa eri kokoisia ja painoisia paaleja, joten niiden osalta kannattaa verrata sitä, kuinka paljon paali sisältää kuiva-ainetta.
Muhoksella ensimmäinen sato oli niukka alkukesän kuivuuden takia. Heinäsadon sokeripitoisuus on ollut edellistä kesää korkeampi, ja myös muut alueen tuottajat ovat tehneet samanlaisia havaintoja. Kukkohovi epäilee syyksi alkukesän huonoa ja hidasta kasvua. Heinän hygieeninen laatu on ollut kuivurilla kuivaamisen ansiosta hyvä. Säätilat aiheuttavat yleensä haasteita, eikä kulunut kesä tehnyt siihen poikkeusta. Hyvä, lämmin ja kuiva jakso oli vähän liian aikaisin ja sato oli niukka alkukesän sääolosuhteiden vuoksi. Sen jälkeen tuli pidempi epävakainen jakso. Heinän kilohinta vaihtelee paljon tuotantotavoista ja erilaisista paaleista johtuen, ja on arviolta 0,25–0,5 eur/kg.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa ry:n Seinäjoen yksikön kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Topparin mukaan keskimääräinen kuivaheinäsato on ollut koko Suomen osalta 3800 kg/hehtaari. Tämä on lähellä keskimääräistä satotasoa. ”Viljelytekniikoilla, kuten lannoituksella ja muilla nurmen hoitotoimenpiteillä on toki merkitystä saatuun satotasoon.” Topparin mukaan edellisenä vuonna sateet aiheuttivat satotasoihin enemmän eroja eri maakuntien välillä.
Lämmin kiitos kaikille heinäntuottajille ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan Juha-Matti Topparille vastauksista!
29.10.2024/HS
