Asiaa hevosheinästä

Kuinka paljon tilalla tuotetaan heinää vuosittain, kuinka monta satoa korjataan ja mitkä ovat korjuuajankohdat?

Tilalla tuotetaan vuosittain heinää n. 110 hehtaarin alalta ja heinäsatoja korjataan kesän aikana kaksi. Joskus harvoin saatetaan korjata kolmaskin sato. Ensimmäisestä sadosta korjataan niin kuiva- kuin säilöheinää ja toinen sato on kokonaisuudessaan säilöheinää. Kuivaheinää korjataan ”normivuonna” n. 240 000 kg verran ja säilöheinää n. 900 000 kg.

Tänä vuonna satotaso oli n. 5000 kg/ha, joka on heikompi kuin ”tavallisena vuonna”. Ensimmäinen sato korjataan kesäkuun puolenvälin jälkeen ja toinen sato elokuun lopussa. Sadonkorjuu riippuu toki vallitsevista sääolosuhteista ja heinän kasvusta.

Mitä kasvilajeja heinäseokset sisältävät ja miksi?

Pelloille kylvettävissä heinäseoksissa pääheinäkasvina on timotei, jonka lisäksi käytetään nurmi- sekä ruokonataa ja englanninraiheinää. Kuivaheinä kerätään peltolohkoilta, joihin on kylvetty timotei/nurminata -seos ja säilöheinää tehdään muilta lohkoilta (toki toisessa sadossa myös timotei/nurminata lohkoilta). Vuonna 2022 tilalla otettiin kokeiluun Barenbrugin Hay Master -heinäseos, jossa päälajikkeena on heidän kehittämänsä NutriFibre, suomalaisittain ”pehmeälehtinen ruokonata”, joka on maistuvampi kuin ”tavanomainen ruokonata” sekä kestää kuivuutta syvemmälle ulottuvien juuriensa avulla paremmin kuin muut heinälajikkeet (kuva 1). Timotei on yleisesti hevosille hyvin maittava sekä tuottoisa heinälaji. Ruoko- sekä nurminata ja englanninraiheinä lisäävät vaihtelevuutta heinäseokseen. Eri heinälajit myös kasvavat sekä kehittyvät eriaikaisesti, mikä lisää sadon monipuolisuutta.

Kuva 1: Kesän 2023 kasvustoa, jossa päälajikkeena on "pehmeälehtinen ruokonata". Kuvaaja: Erkki Heinonen

Käytetäänkö heinän säilömiseen säilöntäaineita; mitä ja miksi?

Tilalla säilöheinäntuotannossa käytetään yhdessä runsaan muovikerroksen (14 muovikerrosta) kanssa säilöntäainetta, jotta pystytään takaamaan heinän laadukkaana pysyminen koko ruokintakauden aikana. Käytössä on BioStable Vilomix -säilöntäaine, jossa säilöntäaineena on maitohappobakteeri. Tämän lisäksi voidaan käyttää natriumbentsoaattia (E211) ja kaliumsorbaattia (E202).

Mitä hevosheinäntuotannossa tulee erityisesti ottaa huomioon?

Hevosheinäntuotanto alkaa nurmenperustamisesta, joka huolella tehtynä edesauttaa laadukkaan nurmisadon saamista. Maanmuokkaus tekee pellon maaperästä tasaisen sekä kuohkean kasvualustan nurmelle. Kuohkea maaperä parantaa mm. pellon vesitaloutta, jolloin lohko ei välttämättä kärsi yhtä pahoin kuivuudesta. Muita merkittäviä työvaiheita ovat lannoitus ja kasvinsuojelu. Lannoituksella pystytään esimerkiksi säätelemään nurmen sokeripitoisuutta, koska ravinnevajaista kärsivä nurmi on alttiimpi varastoimaan sokereita itseensä kuin ravinteita riittävästi pellosta saava nurmi. Tasapainoinen sekä optimaalinen lannoitus myös auttaa nurmea selviämään erilaisista stressitekijöistä (esim. kuivuus). Stressitilaan joutunut nurmi alkaa selviytyäkseen varastoida sokereita itseensä. Ravinnevajeesta kärsivä nurmi ei myöskään kasva kunnolla. Lannoituksen optimoimiseen auttaa ajan tasalla oleva viljavuustutkimus. Kasvinsuojelulla pellosta torjutaan epätoivottuja rikkakasveja, jotka voivat pahimmillaan olla hevosille myrkyllisiä tai aiheuttaa heinään makuvirheitä, jotka heikentävät heinän maittavuutta.

Mitkä ovat kriittiset kohdat tuotannossa hyvän laadun varmistamiseksi?

Varsinaisesti heinänteossa kriittisin kohta on tietenkin Suomen kesäsää, joka voi olla hyvinkin oikukas. Kuivaheinän teko vaatii vähintään kolmen päivän yhtäjaksoisen poutasään, mutta yleensä poutajakson on oltava pidempi. Säilöheinänteossa säätilalla ei ole yhtä suurta merkitystä, mutta kaatosateessa ei sitäkään tietenkään tehdä.

Säilöheinänteossa riittävän paksu muovikerros yhdessä säilöntäaineen kanssa takaa heinän säilyvyyden koko ruokintakauden aikana, joskin on pystyttävä varmistamaan, ettei paaleihin tule reikiä. Tilalla käytettävä muovimäärä on 14 kerrosta. Kuivaheinä puolestaan kannattaa kuivattaa sekä jäähdyttää latokuivurissa, jotta voidaan varmistaa sen säilyvyys. Liian kosteaksi jäänyt kuivaheinä alkaa käymään ja pilaantuu sen seurauksena. Tämän takia kuivaheinä tulee myös säilyttää tilassa, johon ei pääse kosteutta.

Hevosheinäntuotannossa nurmien ensimmäinen sato korjataan tavanomaisesti myöhemmin kuin karjan säilörehu ja hevosille suunnatun heinän kuiva-ainepitoisuus on pääsääntöisesti huomattavasti korkeampi kuin nautojen säilörehun (kuivaheinä yli 85 % ja säilöheinä 60–80 %).

Mitä hevosen omistajan olisi hyvä ottaa selville ostaessaan heinää?

Heinää ostaessa olisi hyvä selvittää ravintoarvot, jotta tietää mistä niin sanotusti maksaa. Ravintoarvoiltaan heikkolaatuinen heinä voi tulla huomattavankin kalliiksi, kun sen puutteita joudutaan korvaamaan teollisilla väkirehuilla. Myös heinän säilytysolosuhteet on hyvä tarkistaa, koska ne kertovat paljon siitä onko heinä mahdollisesti pilaantunutta vai ei.

Millainen oli kevät ja kesä 2023 heinäntuottajan näkökulmasta?

Heinäkausi 2023 alkoi kevään osalta suotuisesti, minkä ansiosta lannoitukset sekä ruiskutukset saatiin tehtyä otolliseen aikaa, jotta heinän kasvu pääsi mallikkaasti alkamaan. Kesää varjostivat helteet ja sateiden vähyys, joka lopulta johti heinän kasvun hidastumiseen sekä heikkoon satotasoon. Kuivuus on ollut viime vuosien aikana merkittävin haittatekijä heinäntuotannossa.

Kuivuus saa kasvun pysähtymään ja heinän lopulta ”valmistumaan” liian aikaisin (ts. korren pituus on lyhyt ja satotaso jää pieneksi). Kuivuus on myös yksi abioottisista stressitekijöistä (abioottinen = ei-biologinen tekijä, kuten sää), jotka vaikuttavat mm. nurmen ravinnearvoihin. Esimerkiksi nurmen sokeripitoisuus on tavanomaisesti korkeampi stressin alaisena kasvaneessa nurmessa kuin suotuisemmassa olosuhteessa kasvaneen.

Tämän vuoden sato jää n. 30 %:a pienemmäksi kuin vuoden 2022 sato, johtuen huonoon aikaan alkaneista helteistä sekä sateiden olemattomuudesta. Ensimmäinen sato korjattiin 16.6–27.6.2023 välisenä aikana ja toisen sadon korjuu alkanee 21.8.2023. Toisestakaan sadosta ei ole tulossa runsasta, koska helteet jatkuivat liian pitkään ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen, jonka takia nurmen kasvuun lähtö viivästyi merkittävästi.

Lämmin kiitos Erkki ja Neea Heinoselle kattavista vastauksista Hevostietokeskuksen kysymyksiin!

Lisätietoa: https://www.mtyheinonen.net/

15.8.2023/Heli Suomala