Ratkaisuja hevosten ruokintaan

Slow feederit ja virikkeellistäminen

Kuvat 1–4: Messuilla oli esillä erilaisia ruokintaratkaisuja, joiden avulla voidaan lisätä hevosten syömiseen käyttämää aikaa. Sinisen heinäsäkin ja -tyynyn täyttämistä helpotti liukas ja jämäkkä materiaali. Säkissä ja tyynyssä olevat aukot oli muotoiltu siten, ettei niissä ollut teräviä reunoja. Slow feedereinä käytettävien materiaalien tulee olla hevosille turvallisia sekä mielellään myös helposti puhdistettavia.

Kuvassa 5. olevat puupölkyt oli suunniteltu hevosten pitopaikan, kuten karsinan virikkeellistämiseen. Puupölkky oli sahattu sopivan mittaiseksi, ja sen pintaan oli kiinnitetty hevosille turvallisella seoksella erilasia makuja sisältäviä rehurouheita maisteltavaksi.

Seniorihevosten ruokinta-automaatti

Kuvat 6–8: Ikääntyneille ”seniorihevosille” oli suunniteltu oma ruokinta-automaatti, jolle oli myönnetty Equitana 2023 -innovaatiopalkinto. Ruokinta-automaatissa hevosten karkearehun, kuten heinähakkeen joukkoon, sekoittui valmiiksi rehua pehmentävää vettä. Hevonen sai ”karkearehuappeen” automaatin etuseinästä aukeavasta luukusta. Väkirehut tipahtivat automaatin oikealla puolella lattian rajassa olevaan ruokakuppiin. 

Väki- ja karkearehuautomaatit

Kuvat 9–12: Messuilla oli nähtävillä lukuisia väkirehu- ja karkearehuautomaatteja. Kuvassa 9 olevaan automaattiin voidaan laittaa kahta eri väki- tai lisärehua. Kuvan 10 karkearehuautomaattiin oli saatavilla sekä taipuisammasta, että jäykemmästä materiaalista valmistettuja pienoja, jotka vaikuttavat rehun syöntinopeuteen automaatista.

Ruokintakatokset

Kuvat 13 ja 14: Ruokintakatoksissa karkearehu saadaan pidettyä irti maasta ja suojattua paremmin sateelta kuin suoraan maahan laitettaessa. Tähän katokseen oli lisäksi saatavilla suurpaalin ympärille laitettava verkko, joka hidastaa hevosten rehun kulutusta.

Kuva 15: Kuvan katosmallissa hevosten rehun kulutusta pystyttiin säätelemään katoksen sivut sulkevien seinien avulla. Tarvittava virta saatiin katoksen päälle sijoitetusta aurinkopaneelista.

Kuva 16: Tässä katosmallissa karkearehuvarasto on sijoitettu sen kahta puolta olevien hevosia suojaavien katosten keskelle. Hevoset pääsevät syömään karkearehua varaston molemmille puolille sijoitettujen ruokinta-aukkojen kautta.

Heinähäkit ja verkkotelineet

 
Kuvat 17–18: Messuilta löytyi myös erilaisia heinähäkkejä. Niiden avulla voidaan vähentää maahan tallautuvan rehun määrää sekä huolehtia paremmin rehun puhtaana säilymisestä verrattuna tilanteeseen, jossa karkearehu annostellaan suoraan maahan.

Kuvat 19 ja 20: Messuilla olleita ratkaisuja karkearehuruokintaan, jotka soveltuvat laitettaviksi esimerkiksi hevosten jaloittelutarhoihin. Kuvassa 16 olevan verkkotelineen alle olisi hyvä laittaa tarhassa vielä esimerkiksi kumimatto, jotta hevosen ei tarvitsisi syödä karkearehua suoraan maasta hiekan syönnin ennaltaehkäisemiseksi.

Karsinasuunnittelu

Kuvat 21 ja 22. Karsinarakenteissa olevat ruokinta-aukot mahdollistavat sen, että hevosille tarjottavat rehut voidaan annostella käytävältä. Syödessään hevoset pystyvät tarkkailemaan ympäristöään sekä syömään niille luonnollisessa asennossa pää alhaalla. Mahdollisesti syömättä jäänyt rehu on helppo siivota pois karsinan ulkopuolelta.

Ruokintakaukalot

Kuvat 23 ja 24: Messuilla oli esillä erilaisia vaihtoehtoja sekä suoraan seinään että kulmaan kiinnitettävistä ruokintakaukaloista. Myös niihin oli saatavilla valmiiksi sopivia ”slow feeding” -verkkoja.

Liikuteltavat ruokintaratkaisut

Kuvat 25 ja 26. Messuilla oli nähtävillä myös erilaisia liikuteltavia ruokintaratkaisuja, kuten kuvassa 25 oleva, esimerkiksi jaloittelutarhaan siirrettävä karkearehuvaunu. Vaunu on kokonsa puolesta mahdollista kiinnittää mönkijän perään. Vaunun sivussa olevat pressut sai vedettyä halutessaan alas erillisten ruokintapaikkojen tekemiseksi. Pressut myös ehkäisevät rehun varisemista maahan. Kuvassa 26 on puolestaan esillä pyöröpaalin liikuttelemiseen suunniteltu ratkaisu.

Opintomatkan Equitana 2023 -messuille mahdollisti Hevostallien hiilivirrat -hanke, jonka päärahoittajia ovat Pohjois-Savon ELY-keskus ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Yksityiseen rahoitusosuuteen osallistuvat Suomen Hippos ry, Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hevostietokeskus ry.