22.01.2021

Maatiainen ry tiedottaa: Vuoden 2021 Maatiaiseläin on suomalainen työhevonen

Suomenhevosen työhevoskanta on vähäinen. Työhevoslinjaisia suomenhevosia kasvatetaan vähenevässä määrin, mutta työhevosten aika ei suinkaan ole ohitse. Työhevosilla on uutta kysyntää luontoa säästävässä metsätyössä, maaperän elvytyksessä ja viheralueiden hoidossa sekä monenlaisessa harrastuskäytössä. Suomenhevonen on työhevosena sinnikäs ja rauhallinen.
Kuva tulossa

Työsuunnalle jalostusarvosteltu ori Tuohivirsu kyntämässä sänkipeltoa. Kuva Tanja Lundsten.

Nykypäivän työhevonen on sekä nostalgisten tunteiden herättäjä että innostava harrastuskumppani. Työhevosella on tärkeä tehtävä erityisolosuhteissa, joihin esimerkiksi metsä- tai peltotyökoneet eivät sovellu. Suomenhevonen on työkaverina sitkeä, sopeutuvainen, kuuliainen ja reipas. Suomenhevonen osaa vetää tehokkaasti, mutta toisaalta pysyä myös paikallaan, kun on tarve. Hevosen kanssa työskennellessä olennaista ovat kunnolliset varusteet ja hevosen luottamus ohjastajaan.

Työhevoskannan merkitys geenivarannolle

Suomenhevosen työhevoslinjoissa on säilynyt harvinaisempia sukulinjoja, joiden merkitys voi tulevaisuudessa korostua pyrittäessä pitämään suomenhevonen puhtaana perinnöllisistä sairauksista ja koko rodun geenivaranto laajempana.

Suomenhevonen on ollut virallinen rotu vuodesta 1907. Suomenhevosen jalostusarvostelussa on neljä jalostussuuntaa: juoksija, ratsu, pienhevonen ja työhevonen. Kaiken kaikkiaan suomenhevosia on tällä hetkellä olemassa arviolta alle 20 000, joista valtaosa on ravihevosia. Parhaimmillaan suomenhevosia oli yli 400 000 ja tuolloin niistä suurin osa oli työhevosia.

 Työhevosharrastajien puheenjohtaja Matti Makkonen ja tamma Vinpotar Työhevosharrastajien jäännostonäytöksessä Hankasalmella kevättalvella 2019. Kuva Riitta Makkonen.

Täydellistä yhteistyötä

Saumaton yhteistyö työhevosen kanssa on unohtumaton kokemus:

”Rekeen nousi vanerikoivua ja propsia. Puut liukuivat kivasti paikalleen jäisen rungon ansiosta. Tepsukka tiesi milloin ajateltiin laanille lähtöä. Siinä voima mylvi. Kavio etsi oikean sijan, paino meni längille, työukot- ja -akat vielä puoliksi kyydissä. ”Paikka! ei mene vielä!” Eino puhuu rauhallisen napakasti ohjat löysällä. ”Joko on kaikki!?” Sitten jo mennään. Tepsukka on herkkä hieno ja vahva hevonen. Lunta on välillä lapaan asti ja tamma puskee määrätietoisesti eteenpäin. Kylmät väreet menee voiman aistiessa.”

Näin tunnelmoi pari vuotta sitten eräs kurssilainen Työhevosharrastajien järjestämästä hevosmetsätyökurssista kirjoittaessaan. Jutussa mainittu Tepsukka on Eeva-Liisa Pitkäsen kasvattama ja omistama tamma ja Eino Leikas on pitkän linjan työhevosmies ja Työhevosharrastajien aikaisempi puheenjohtaja. (Lainaus Leena Sihvon Maatiainen 1/2021 artikkelista: Suomalainen työhevonen)

Juha Kujala ja Hovin Inka niittämässä Turun kaupungin puistoaluetta. Kuva Sanna Kujala.

 

Lisätietoja: Maija Manninen, toiminnanjohtaja, Maatiainen ry
puh: 044 045 7317, sposti: toimisto@maatiainen.fi, www.maatiainen.fi

Työhevosasiaa ajaa Suomessa joko pääasiallisesti tai muun toiminnan ohessa Työhevosharrastajat, joka on Suomenratsut ry:n aluekerho, Suomen työhevosseura ry, Suomen Vaunuhistoriallinen Seura ry. ja Suomenhevosliitto ry.

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK