Heinäkesän 2025 kuulumisia Mäkitien tilalta
Tilan hevosheinän tuotantoala käsittää 100 hehtaaria. Viimeiset 20 tuotantovuotta tila on kuulunut laatuheinärinkiin. Pelloilla kasvaa pääasiallisesti timoteivaltaista heinää, jonka seassa on vaihtelevassa määrin mm. koiranheinää ja nurminataa. Tämän lisäksi kolmella lohkolla kasvaa pehmeälehtistä ruokonataa.
Kuva: Heinän pöyhintää pellolla
Haasteelliset sääolosuhteet heinäntuotannon riesana
Viime kesänä sää toi haasteita heinän viljelyyn. ”Jos helteet tuntuvat osuvan aivan väärän kohtaan, ei sade tehnyt poikkeusta. Juuri optimaalisen heinänteon aikaan alkoivat sateet, jotka pakottivat korjaamaan suurimman osan ensimmäisestä heinäsadosta vasta heinäkuun puolella.” Neea Heinonen kertoo. Hänen mukaansa muutaman päivän välein tulleet sateet vaikeuttivat kuivaheinän korjuuta, joka olisi vaatinut pitkän poutajakson, jotta heinä olisi kuivunut mahdollisimman paljon jo pellolla pöyhien. ”Toinen sato (odelma) onnistui hyvin, eikä sää tuonut juurikaan siihen haasteita ja jopa kuivaa heinää saatiin tehtyä”, Neea kertoo.
Kuva: Odelman käärintää
Sateisen kesän vaikutukset satoon
Oleellisimmin Mäkitien tilan heinään vaikutti sateista johtunut myöhäinen korjuuajankohta. Tämä näkyy mm. heinän sokeripitoisuudessa ja kortisuudessa. Kukinnan jälkeen heinäkasvit alkavat varastoida kasvin korsiosaan sokeria, jota se ei tarvitse kasvuun. ”Tästä syystä myöhään niitetty heinä on tavanomaisesti sokerisempaa kuin aikaisemmin korjattu heinä”, Neea ohjeistaa. Myös korren osuus heinässä lisääntyy korjuuajankohdan viivästyessä. Tämä laskee heinän D-arvoa eli sulavuutta. Kukintansa jälkeen heinä kasvattaa korteensa pituutta, eikä lehtimassa juurikaan lisäänny.
Neean mukaan toinen näkyvä muutos sadossa oli tänä vuonna heinän väri, joka muuttui paikoitellen kellertäväksi, mikäli niiton jälkeen korjuualalle osui sadekuuroja. ”Värimuutos ei suuremmassa mittakaavassa vaikuta heinän ravintoarvoihin tai syöntikelpoisuuteen, vaikka onkin mahdollista, että pieni määrä kivennäisistä sekä vitamiineista huuhtoutuu pois”, Neea tiivistää. Kolmas vaikutus, mitä viime kesän sääolosuhteet aiheuttivat, oli se, että sateiden pelossa moni peltolohko jouduttiin paalaamaan nopeassa aikataulussa, jolloin heinä ei ehtinyt kuivumaan pellolla yhtä pitkään kuin esimerkiksi edellisvuonna. Tästä syystä osa säilöheinästä on kuiva-ainearvoltaan tavanomaista matalampaa.
”Kaikesta huolimatta heinää tuli tänäkin vuonna korjattua ja satotason osalta on helppo todeta sen olevan vähintäänkin normaali”, Neea summaa viime kesän tilannetta. Tilalla katse on jälleen kerran käännetty jo kohti ensikesää, johon tilalta toivottaisiin sopivissa määrin aurinkoa ja oikein ajoittuneita sateita.
Esimerkkejä viime kesänä tuotetun säilöheinän rehuanalyysituloksista Mäkitien tilalta.
Säilöheinä, pehmeälehtinen ruokonata (1. sato)
| Kuiva-aine (ka) | 644 g/kg |
| Muuntakelpoinen energia | 10,2 MJ/kg ka |
| Raakavalkuainen | 96 g/kg ka |
| Sulava raakavalkuainen | 59 g/kg ka |
| NDF-kuitu | 624 g/kg ka |
| Sokeri | 124 g/kg ka |
| D-arvo | 64 % |
| Natrium | 0,67 g/kg ka |
| Kalium | 27 g/kg ka |
| Magnesium | 1,4 g/kg ka |
| Kalsium | 2,3 g/kg ka |
| Fosfori | 2,9 g/kg ka |
Säilöheinä, timoteivaltainen lohko, 2. sato
| Kuiva-aine (ka) | 763 g/kg |
| Muuntokelpoinen energia | 10,5 MJ/kg ka |
| Raakavalkuainen | 124 g/kg ka |
| Sulava raakavalkuainen | 86 g/kg ka |
| NDF-kuitu | 568 g/kg ka |
| Sokeri | 153 g/kg ka |
| D-arvo | 65,6 % |
Jutun on muotoillut Heli Suomala/Suomen Hevostietokeskus Neea Heinosen kirjoittaman jutun pohjalta.
Kuvat: Mty Juha ja Neea Heinonen
Kuvat
