Tallityön henkinen ja fyysinen kuormitus: kooste kyselyn vastauksista

© Suomen Hevostietokeskus ry

Vastaajien taustatiedot

Sähköisesti toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 392 henkilöä 9.-22.3.2026. Enemmistö vastaajista oli naisia. Vastaajista 72 % oli iältään 26-55-vuotiaita. Vastauksia saatiin myös tätä nuoremmilta ja vanhemmilta henkilöiltä. Vastaajilla oli paljon hevosalan työkokemusta. Puolet vastanneista oli työskennellyt hevosalalla 6-20 vuotta ja kolmannes yli 20 vuotta. (Kuvaaja 1.)

Kuvaaja 1. Kyselyyn vastanneiden työkokemuksen määrä vuosina.

Työnkuva hevosalalla

Kolmannes vastaajista ilmoitti päätoimiseksi työskentelypaikakseen täysihoitotallin ja neljännes ratsastuskoulun. Tämän lisäksi vastaajia työskenteli muun muassa ravi-, kasvatus- ja vaellustalleilla. Vastaajista 11 % kertoi työskentelevänsä pääsääntöisesti kotitallilla, jossa ei ole kaupallista toimintaa. (Kuvaaja 2).

Kuvaaja 2. Vastaajien päätoimisen työskentelypaikan toimintamuoto.

Suurin osa vastaajista (71 %) työskenteli tallissa, missä oli enemmän kuin 10 hevosta. Näistä yli 20 hevosen talleja oli 35 %. Pienemmillä vähintään 10 hevosen talleilla työskenteli 29 % vastaajista. (Kuvaaja 3.)  

Kuvaaja 3. Vastaajien työpaikalla oleva hevosmäärä.

Vastaajista hieman alle puolet oli talliyrittäjiä (172 kpl). Vastaajia työskenteli myös tallityöntekijöinä, hevostenhoitajina, tallimestareina, valmentajina, ratsastuksenopettajina/-ohjaajina ja lomittajina. (Kuvaaja 4.) Talliyrittäjistä suurin osa oli ollut pitkään alalla. Heistä 62 % oli toiminut talliyrittäjänä vähintään 16 vuotta. Tallityöntekijöistä noin 67 % oli ollut alalla enintään 10 vuotta. Vastanneista hevostenhoitajista noin puolet oli toiminut alalla 1-5 vuotta.

Kuvaaja 4. Eri toimenkuvien jakautuminen vastanneiden kesken.

Työtehtävät ja viikoittainen työaika

Yleisimpiä työtehtäviä hevostalleilla olivat ruokinta, karsinoiden siivous ja hevosten tarhaaminen. Näitä tehtäviä tekivät lähes kaikki vastaajat. Asiakaspalvelu kuului 79 % vastaajan työnkuvaan. Melko yleistä oli myös, että vastaajat huolehtivat hevosten liikuttamisesta, varustamisesta ja erilaisista toimistotöistä. (Kuvaaja 5.)  Vastaajista 39 % työskenteli yli 40 tuntia viikossa ja 38 % 21-40 tuntia viikossa. Enintään 20 työtuntia viikossa teki 23 % vastanneista.

Kuvaaja 5. Eri työtehtävien osuus työntekijän toimenkuvassa.

Työtehtävien fyysinen kuormitus

Fyysisesti kuormittaviksi tekijöiksi koettiin työasennot ja toistuvat liikkeet työtehtävissä, ilman koneita tehtävä työ, pitkät työpäivät, työpäivän aikana tulevien askelten määrä, ympäristötekijät, kuten liukkaus, kylmyys tai kuumuus sekä painavien tavaroiden nostelu ja siirtely. Myös äänenkäyttö opetustyössä koettiin fyysisesti kuormittavaksi.

Oman työn fyysisen kuormituksen tasoa pyydettiin arvioimaan kyselyssä asteikolla 1-5 (1= ei kuormita lainkaan, 5= kuormittaa paljon). Yhteensä 45 % vastaajista arvioi oman fyysisen kuormituksen tasoksi 4 tai 5, eli he kokivat olevansa fyysisesti kuormittuneita. Vastanneista 6 % koki, ettei ollut lainkaan fyysisesti kuormittunut. (Kuvaaja 6.) Iällä ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä koettuun fyysiseen kuormitukseen. 

Kuvaaja 6: Vastanneiden arvio omasta fyysisen kuormituksen tasosta asteikolla 1–5 (1=ei kuormita lainkaan, 5=kuormittaa paljon).

Työtehtävien henkinen kuormitus

Vastaajat kokivat työssään henkisesti kuormittaviksi tekijöiksi palkkatason, pitkät työpäivät ja vähäisen vapaa-ajan, jatkuvan valppaana olon ja vastuun sekä heikon taloustilanteen.  Esihenkilötyö kuormitti henkisesti niitä, joiden työnkuvaan se kuului.

Oman työn henkisen kuormituksen tasoa pyydettiin arvioimaan kyselyssä asteikolla 1-5 (1= ei kuormita lainkaan, 5= kuormittaa paljon). Yhteensä 55 % vastaajista arvioi oman henkisen kuormituksen tasoksi 4 tai 5, eli he kokivat olevansa henkisesti kuormittuneita. Vastanneista 6 % koki, ettei ollut lainkaan henkisesti kuormittunut. (Kuvaaja 7.) Suhteellisesti suurinta työn henkinen kuormittuneisuus oli yli 40 hevosen talleissa työskentelevillä.

Kuvaaja 7: Vastanneiden arvio omasta henkisen kuormituksen tasosta asteikolla 1–5 (1=ei kuormita lainkaan, 5=kuormittaa paljon).

Keinot fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitoon

Vastaajista 32 %:lla oli työpaikallaan käytössä keinoja fyysisen työkyvyn ylläpitoon. Keinoina mainittiin esimerkiksi työkoneet ja teknologian hyödyntäminen. Käsin tehtävän työn minimoimisen koettiin vähentävän työn fyysistä kuormittavuutta. Osalla vastaajista oli käytössään myös hyvinvointietuja tai kuntosalikortti. Riittävät tauot koettiin tärkeinä fyysistä työkykyä ylläpitävinä tekijöinä. 

Vastaajista 26 %:lla oli keinoja henkisen työkyvyn ylläpitoon. Vastauksissa tuotiin esiin hyvän työnohjauksen ja työyhteisön, työvuorojen joustavuuden sekä hyvän ja joustavan työsuunnittelun tärkeys. Muutamilla vastaajilla oli käytössään hyvinvointietuja tai työyhteisön kanssa järjestettiin työhyvinvointipäiviä. 

Yli puolet (51 %) vastaajista koki, että he tarvitsisivat enemmän keinoja henkisen ja fyysisen työkyvyn ylläpitoa varten. Vastauksissa tuotiin esiin muun muassa kehonhuollon tärkeys, työnantajan maksamat hierontakäynnit ja hyvinvointietujen hyödyntäminen. Toisaalta kaivattiin pienempää työmäärää, ja etenkin yrittäjillä nousi esiin toive vapaista ja lomista. Työn rajaaminen oli monelle haastavaa ja omaa aikaa ei jäänyt tarpeeksi. Hevosalan haastava työllisyys- ja taloustilanne huoletti useampaa vastaajaa. Myös osaavan ja luotettavan työvoiman löytämisen vaikeus koettiin kuormittavaksi. 

Työ- ja talliyhteisössä esiintyvät haasteet lisäsivät työn kuormitusta. Hyvän esihenkilötyön arvioitiin lisäävän henkistä jaksamista. Vastaajat kaipasivat työpaikoilleen selkeitä sääntöjä, ohjeita ja perehdytystä. Sääntöjä ja toimintaohjeita kaivattiin myös asiakkaille, jotta tallilla kaikki toimisivat tallin toimintaperiaatteiden mukaisesti. Vastauksissa tuotiin esille, että esihenkilöiden ja asiakkaiden palautteenantotavoissa on kehitettävää ja osaamista tulisi hankkia lisää.  

Palautetta kentältä

Yrittäjinä toimivat vastaajat kertoivat olevansa huolissaan omasta jaksamisestaan ja pohtivat, mitä tapahtuu, jos heidän työkykynsä heikkenee. Esiin nousi huoli eläimistä ja taloudellisista vaikutuksista, jos he yrittäjinä sairastuisivat tai loukkaantuisivat. 

Työn määrä ja jatkuva kiire mainittiin usein kuormittavina tekijöinä. Hevosalalla työntekijän palkkaaminen on taloudellisesti vaikeaa ja sopivien työntekijöiden löytäminen on haastavaa. Yhdelle tekijälle jääkin usein liikaa työtä. Työn yksinäisyys koettiin fyysisen kuormittavuuden lisäksi myös henkisesti raskaaksi. 

Asiakaspalvelu koettiin kuormittavaksi tekijäksi tallityöntekijöiden ja -yrittäjien keskuudessa. Haastavien sosiaalisten kanssakäymisten lisäksi kuormitusta aiheuttavat myös sosiaalisen median tuomat paineet ja yleinen yhteiskunnallinen keskustelu hevosalan jatkumisesta ja hevosten hyvinvoinnista. Lain eläinten hyvinvoinnista ja valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista koettiin tuovan lisätyötä ja aiheuttavan taloudellista kuormitusta. 

Etenkin yrittäjät kokivat, että yleisen taloustilanteen aiheuttamia, kattavia vaikutuksia yrityksen hinnoitteluun ja hintojen nousuun ei aina ymmärretä. Asiakaskunnan vaatimustaso ja valmius maksaa lisäpalveluista eivät vastaajien mielestä kohtaa toisiaan. Tehdystä työstä ja palveluista pitäisi voida veloittaa selkeästi enemmän, mutta pelkona on asiakkaiden katoaminen, jos hintoja nostetaan. Asiakkaiden ymmärrys hevosten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä voisi olla parempaa ja hyvinvointiin liittyvät aiheet aiheuttivat usein erimielisyyksiä. 

Vastauksissa tuotiin esiin myös huoli tulevien hevosalan ammattilaisten ammattitaidosta. Koulutuksen tason arvioitiin laskeneen ja nuorten jaksamisen heikentyneen. Kyselyyn vastanneista useampi koki, että hevosalalla käytetään paljon hyödyksi ilmaista työvoimaa, kuten harjoittelijoita tai opiskelijoita. Hallitseva alhainen palkkataso ja sen tuomat haasteet mietityttävät monia. Usea vastaaja pohti tulevaisuuttaan alalla ja koki, että aikoo vaihtaa lähivuosina pois hevosalalta. Toisaalta moni arvio, että he eivät “loppupeleissä” kuormitu tallitöistä. Hevosten kanssa tehtävä yhteistyö koettiin palkitsevaksi ja voimaannuttavaksi.

Kysely ja sen raportointi toteutettiin Maa- ja metsätalousministeriön tietämyksen vaihtoon ja tiedotukseen myöntämän yleisavustuksen avulla, yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoiden kanssa.  

21.5.2026