Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Kaikki uutiset
19.08.2026
Hevostietokeskus mukana ISES-konferenssissa
29.04.2026
Hevostalous lukuina 2025 -tilastojulkaisu
12.12.2025
Tukea hevosalan neuvontaan
27.11.2025
Heinäkesän 2025 kuulumisia Mäkitien tilalta
11.11.2025
Päivitetty opas Hevosen pääntaudista
27.02.2025
Hevostalouden ilmastokahvit 27.3.2025
24.01.2025
Tekoälyä talleille -hanke käynnistyy
20.01.2025
Hevosten hyvinvointimittaristo saatavissa
12.12.2024
Joululahjarahoja hevosalalle
12.11.2024
Hevoset esillä tiedotusvälineissä
30.10.2024
Turvallisuus hevosalalla ja Tukes
08.10.2024
Hiili haltuun -hanke käynnistyy
15.12.2023
Hevostietokeskukselle 70 000 eur valtionapua
13.10.2023
Hiilitietoa hevostalleille
17.08.2023
Asiaa hevosheinästä
25.04.2023
Ratkaisuja hevosten ruokintaan
13.02.2023
Kysely hevosten kuljetuksista avattu
23.09.2022
Hevonen havaitsee sähköauton ennen ihmistä
03.01.2022
HEVOSTALLIEN HIILIVIRRAT -hanke käynnistyy
23.06.2021
Hevostalous lukuina 2020 -tilastot
23.06.2021
Työehto-opas hevosalan työnantajille
02.02.2021
Hopti-ruokintalaskuri ostettavissa
19.01.2021
Suunnitteletko lantalan rakentamista?
08.07.2020
Heinän valinnasta
Tutkimus: Paksumpi turvekuivikekerros lisäsi hevosten makuulla lepäämistä
Kuva: Helsingin yliopisto toteutti tutkimuksen Ylä-Savon ammattiopiston ratsutallissa Kiuruvedellä yhteistyössä Suomen Hevostietokeskuksen ja Norjan Nord-yliopiston kanssa.
Tutkimukseen osallistui 16 kliinisesti tervettä ratsuhevosta. Tutkimuksessa verrattiin kahta käsittelyä: 5 ja 15 senttimetrin paksuista turvekuivitusta. Hevoset jaettiin kahteen samankokoiseen ryhmään, joista toisella kuivikepatjan paksuus oli 5 cm ja toisella 15 cm. Kolme viikkoa kestäneen tutkimusjakson jälkeen hevosten kuivikemäärät vaihdettiin toisin päin seuraavan kolmen viikon mittaisen tutkimusjakson ajaksi.
Hevosten käyttäytyminen taltioitiin niiden karsinoissa klo 16.00-06.00. Videotallenteista analysoitiin kaksi yötä ennen tutkimusjaksojen alkua sekä molempien tutkimusjaksojen kaksi ensimmäistä ja kaksi viimeistä yötä. Käyttäytymisestä analysoitiin muun muassa hevosten makuullemeno- ja piehtarointikertojen lukumäärää, rinnan päällä ja kyljellään lepäämiseen käytettyä aikaa sekä näiden makuuasentojen jaksojen pituutta ja määriä sekä niskan ja kaulan asentoja hevosten ollessa makuullaan.
Tulosten mukaan hevoset menivät yön aikana makuulle keskimäärin kaksi kertaa useammin 15 senttimetrin kuivikekerroksella kuin viisi senttimetriä paksulla kuivikkeella. Paksummalla kuivikkeella hevoset lepäsivät makuulla keskimäärin 71 minuuttia yössä, kun ohuemmalla kuivikkeella vastaava aika oli noin 36 minuuttia. Ero näkyi erityisesti rinnan päällä lepäämisessä, sillä sekä rinnan päällä levätty kokonaisaika että lepojaksojen määrä ja pituus kasvoivat paksummalla kuivikkeella. Sen sijaan kyljellään tapahtuva lepo oli tutkimuksessa hyvin vähäistä, eikä kuivikkeen paksuudella ollut merkitsevää vaikutusta kyljellään levättyyn aikaan, makuujaksojen määrään tai niiden kestoon.
Tutkimuksissa kävi lisäksi ilmi, että hevoset piehtaroivat enemmän paksummalla kuivikkeella. Tutkimuksessa havaittiin eroja myös tutkimusjaksojen alku- ja loppuvaiheiden välillä riippumatta kuivikekerroksen paksuudessa. Tämä viittaa siihen, että hevosten lepokäyttäytymiseen vaikuttavat kuivikekerroksen paksuuden lisäksi myös muut tekijät, ja käyttäytymisessä voi esiintyä vaihtelua jo suhteellisen lyhyellä aikavälillä.
Tulosten perusteella paksumpi turvekuivitus voi edistää hevosten makuulla tapahtuvaa lepoa sekä tukea niiden luontaista lepokäyttäytymistä ja piehtarointia. Kuivikkeen määrä ja laatu näyttävät olevan yksi niistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa hevosten mahdollisuuksiin levätä makuulla.
Tutkimus on luettavissa Applied Animal Behaviour Science -lehdessä:
- Greater bedding depth increases lying and sleep-related behaviour in stabled horses, Heli Suomala, Laura Hänninen, Michelle Lüscher, Emma Ternman, Anna Mykkänen, Applied Animal Behaviour Science, 2026, https://doi.org/10.1016/j.applanim.2026.107194
Tutkimus toteutettiin osana laajempaa, maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Uni hevosen hyvinvoinnin mittarina (UNIHEPO) -hanketta.
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow