Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Kuivikkeen laatu ja käyttö
Kuivikkeiden tehtävänä on tarjota hevoselle kuiva ja pehmeä makuualusta sekä pitää terveydelle haitallisen ammoniakkikaasun määrä talli-ilmassa mahdollisimman vähäisenä. Hevosilla käytettävien kuivikkeiden tulee olla mahdollisimman pölyttömiä.
Kuivikkeen valintaa ohjaavat useat tekijät kuten kuivikkeen hinta, saatavuus ja varastointitilojen käytettävyys. Kuivikkeet tulisi varastoida aina kuivissa olosuhteissa, sillä kostea eloperäinen aines homehtuu helposti. Pölyävä, homeinen kuivike heikentää talli-ilman laatua ja altistaa hevoset ja tallityöntekijät hengitystie-elimistön sairauksille. Kuivikepohjan pölyttömyys on tärkeää etenkin hevosille, jotka viettävät suuren osan ajastaan sisällä karsinassa ja mm. varsoille, jotka nukkuvat paljon makuultaan.
Kuivikkeen ammoniakin sitomiskyvyn merkitys korostuu etenkin kesällä, sillä ilman lämpötilan kohoaminen lisää ammoniakin muodostumista. Erinomainen ammoniakinsitomiskyky tekee esim. turpeesta hyvän kesäkuivikkeen. Jos kuivikepohjan on tarkoitus lämmittää tallia talvella, kannattaa kuivikkeena käyttää materiaalia, joka ei tiivisty liikaa (esim. sahanpuru). Kompostoitumisprosessi vaatii happea onnistuakseen.
Kuivikkeen ammoniakin sitomiskyky ja nesteen pidätyskyky määräävät kuivikkeen käyttötarpeen sekä vaikuttavat osaltaan olennaisesti karsinanhoidon ja lannan varastoinnin kustannuksiin sekä hevosenlannan käyttöarvoon lannoitteena. Heikosti nestettä ja ammoniakkia sitovaa kuiviketta tarvitaan käytössä enemmän, mikä lisää karsinanhoitoon kuluvaa työaikaa ja nopeuttaa lantalan täyttymistä. Runsaasti kuivikkeita sisältävän hevosenlannan hyödyntäminen lannoitteena on vaikeaa etenkin hitaasti hajoavia puukuivikkeita käytettäessä.
Kuva 1. Kuivikkeen valintaa ohjaavia tekijöitä.
Suomen Hevostietokeskus ry selvitti kuivikemateriaalien hygieenistä laatua Hevosten terveydeksi -hankkeessa (v. 2013-2015). Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitoksen kanssa toteutetussa tutkimuksessa tehtiin talli-ilmanlaatumittauksia 15 itäsuomalaisella hevostilalla ja analysoitiin lähes 60 ilman kokonaishomemassanäytettä.
Eri materiaaleilla kuivitetun karsinan/pihaton makuuhallin sisäilman kokonaishomemassapitoisuus 20 cm mittauskorkeudella kuivikepohjasta vaihteli välillä ”ei mitattavaa pitoisuutta” – n. 800 U/m3 (Kuva 2). Aineiston korkein kokonaishomemassapitoisuus mitattiin käyttämättömän hamppukuivikkeen yläpuolelta kerätystä ilmanäytteestä (yli 800 U/m3) (Taulukko 1). Ilman keskimääräinen kokonaishomemassapitoisuus ulkona oli n. 6 U/m3 ja puhdasmateriaalinäytteiden mittausympäristössä n. 22 U/m3.
Olkipellettien hygieeninen laatu oli paras tutkituista kuivikkeista. Eniten homeita löytyi oljesta ja hampusta. Olkipellettien yläpuolelta otettujen ilmanäytteiden vähäinen kokonaishomemassapitoisuus selittyy ainakin osittain pellettien lämpökäsittelyllä valmistusvaiheessa.
Taulukko 1. Sisäilman keskimääräinen kokonaishomemassapitoisuus (U/m3) 20 cm käyttämättömän kuivikemateriaalin (n. 5 cm kerros) yläpuolella (n=2).
Kuivike | Sisäilman kokonaishomemassapitoisuus, U/m3 |
Olkipelletti | 21 |
Kutteri | 35 |
Sahanpuru | 72 |
Irtoturve | 143 |
Hamppu | 817 |
Kuva 2. Sisäilman keskimääräinen kokonaishomemassapitoisuus (U/m3) ja sen vaihteluväli (minimi ja maksimi) 20 cm kuivikepohjan yläpuolella karsinassa/pihatossa.
Taulukko 2. Kuivikkeiden ammoniakin sitomiskyky ja nesteen imukyky.
Kuivike | Ammoniakin sitomiskyky | Nesteen imukyky |
Kutterinpuru | + | + |
Sahanpuru | ++ | +++ |
Paperi | + | + |
Turve | +++ | +++ |
Hamppu | ++ | ++ |
Pellava | ++ | ++ |
Olki | - | - |
+++: erinomainen, ++: hyvä, +: keskinkertainen, -: heikko (paranee silputtaessa)
Karsinanhoitotavalla on vaikutusta mm. turvekuivikepohjan hygieeniseen laatuun. Kun turvekuivikepohja pidetään riittävän kosteana, se ei pölise ja ilmaan erittyvien homeiden määrä pysyy alhaisena.
Artikkelin ovat kirjoittaneet Sanna Airaksinen ja Minna-Liisa Heiskanen. Materiaali on tuotettu Tallinpitäjän verkkotietopakettihankkeessa.
Päivitetty 2015