Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
- Kosteuden poistaminen mäskistä separoinnin avulla
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Nestetasapaino ja sen säätely
Mitä nestetasapaino tarkoittaa?
Hevosen elimistöstä on 60-70 % vettä. Kaksi kolmannesta kehon vedestä sijaitsee solujen sisällä ja loput solujen ulkopuolella muodostaen veriplasman, soluvälinesteen, imunesteen ja ruoansulatuskanavan nesteen (joka n. 500-kiloisella hevosella on n. 70 litraa).
Nestetasapaino on kunnossa silloin, kun veden saanti ja hukka ovat elimistössä yhtä suurta. Liian vähäinen vedensaanti vaikuttaa suoraan hevosen rehunkulutukseen sekä myös sen suorituskykyyn. Yli 10 %:n nestehukka voi pahimmassa tapauksessa olla hevoselle hengenvaarallinen.
Veden poistuminen elimistöstä ja nestehukka
Hevosesta poistuu nestettä päivittäin lannan, virtsan ja hengityksen mukana sekä iholta haihtumalla, työtä tekevällä hevosella myös hikoilemalla (10-15 litraa/tunti n. 500-kiloisella hevosella). Imettävä tamma menettää maidon mukana päivittäin nestettä 2-4 % ruumiinpainostaan.
Veden passiivista haihtumista tapahtuu jatkuvasti iholta ja keuhkoista. Hikoilu, joka on puolestaan aktiivinen ja energiaa kuluttava prosessi, on seurausta ruumiinlämpötilan kohoamisesta normaalia korkeammaksi. Työskentelevällä hevosella veden poistuminen hikoilemalla riippuu harjoituksen kestosta ja intensiteetistä, ympäristöolosuhteista ja hevosen sopeutumisesta vallitseviin olosuhteisiin. Veden poistuminen ihon kautta lisääntyy hevosilla erityisesti +20 ºC yläpuolella, mutta vettä haihtuu iholta pieniä määriä myös kylmässä. Vettä voi haihtua ihon kautta jopa 10 l/vrk. Esimerkiksi 500 kg painava, kuumaan tottumaton hevonen haihduttaa vettä iholta +20 ºC lämpötilassa noin 0,5 l/h, ja +35 ºC lämpötilassa 1,5 l/h. Hevosen sopeutuessa kuumaan ilmastoon veden haihtuminen iholta vähenee huomattavasti, jopa noin 20 %. Sopeutuminen kestää kuitenkin noin 2-3 viikkoa.
Poistuva neste on korvattava päivittäin, ja sitä saadaan mm. rehuista (esim. laidunruoho sisältää 80 % vettä, kuiva heinä 15 %), myös hevosen solunsisäinen aineenvaihdunta tuottaa vettä. Juomavesi on hevoselle kuitenkin ehdottomasti tärkein veden lähde.
Nestehukan tasoa voidaan arvioida hevosen ihon kimmoisuudesta, limakalvojen kapillaarien täyttymisajasta ja sydämen sykkeestä. Esimerkiksi hevosen ihoa nypättäessä iho palautuu normaalisti 2-3 sekunnin kuluttua, nestehukasta kärsivällä hevosella normaalia hitaammin. Nestehukka on vakava silloin kun vajaus on 8-10 %. Nestehukasta kärsivä hevonen menettää painoaan, saattaa kuumeilla, nostaa hengitystiheyttä, on uninen ja sisäänpäin kääntynyt ja vähentää syömistä.
Mikäli epäilet, että hevosesi ei ole juonut riittävästi vettä, voit tarkkailla seuraavia kuivumisen merkkejä:
- Hevosen ruokahalu heikkenee
- Ulostaminen vähenee
- Lanta on normaalia kuivempaa
- Hevonen on unelias
Nestehukkaa voidaan arvioida myös seuraavilla testeillä:
- Ihotesti: Nyppäise sormin hevosen kaulan ihoa, normaalissa tilanteessa iho palautuu noin kahdessa sekunnissa, nestehukasta kärsivällä hevosella hitaammin.
- Tarkista kapillaarien täyttymisaika: Paina peukalolla hevosen ikenen limakalvoa, jolloin limakalvolle ilmestyy vaalea läikkä. Normaalisti limakalvon väri palautuu vaaleanpunaiseksi kahden sekunnin sisällä, nestehukasta kärsivällä hevosella tätä hitaammin.
- Tarkista hevosen ikenien ja hampaiden pinnan kuivuus: Hevosen suun kosteuspitoisuus vähenee nestehukan seurauksena.
Nestetasapainon säätely
Hevosen nestetasapaino on tarkkaan säädelty, pääasiassa sitä säädellään munuaisten avulla. Kun vedenkulutus on suurta, virtsaa erittyy runsaasti. Kun vedenkulutus on vastaavasti vähäistä, virtsaa erittyy vähemmän. Myös runsas valkuaisen, natriumin ja kaliumin saanti ruokinnasta lisää virtsan eritystä ja veden tarvetta.
Kuva: Karkearehun korkea raakavalkuaispitoisuus lisää hevosen veden tarvetta. Ylimääräinen valkuainen hajoitetaan ensin maksassa, jossa aminohappojen typpiaineenvaihdunnan lopputuotteena syntyy ureaa, joka poistuu elimistöstä virtsan mukana. Loput aminohappojen osat hyödynnetään elimistössä energianlähteenä. Ylimääräisen valkuaisen energia-arvo ei ole kuitenkaan suuri, sillä valkuaisen hajoittaminen kuluttaa itsessään paljon energiaa.
Vedenottoa säädellään eläimen janontunteen avulla, mutta myös hormonaalisesti (ADH = antidiureettinen hormoni säätelee veden erittymistä virtsaan). Siihen osallistuvat myös tärkeimmät elektrolyytit eli natrium ja kloridi (tavallinen suola) sekä kalium. Veren korkea natriumpitoisuus (tavallinen suola sisältää natriumia) lisää janontunnetta sekä ADH:n vapautumista. Tämä johtaa natriumin lisääntyneeseen eritykseen lantaan ja virtsaan, ja nestehukan korjaantumiseen veren natriumpitoisuuden laimentuessa. Veren matala natriumpitoisuus puolestaan vähentää natriumin eritystä ja lisää suolan nuolemista.
Hikoillessa hevonen menettää runsaasti elektrolyyttejä, jolloin erityisen voimakas hikoilu voi häiritä hevosen nestetasapainon säätelyä. Suurin haaste on korjata hevosen natriumin menetys, koska esim. karkearehut ja kaura sisältävät hyvin vähän natriumia.
Myös suolan saannin varmistaminen on tärkeää
Monet hevoset saavat suolaa suolakivestä, mutta ruotsalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti raskasta työtä tekevät ravihevoset eivät saa suolakivestä riittävästi natriumia, mikä johtaa veritilavuuden vähenemiseen. Tämän takia suositellaan, että tällaisille hevosille annettaisiin suolaa rehussa vastaamaan todellista päivittäistä suolahävikkiä.
Kilpahevosille tämä merkitsee 100 g suolalisää suorituksen tai kilpailun jälkeen, ja muutkin hevoset saattavat tarvita suolalisää 8 g/100 kg elopainoa puolen tunnin välein pitkäkestoisen suorituksen aikana. On havaittu, että nopein suolatason palautuminen saadaan antamalla hevosen juoda suolaliuosta, joka sisältää enintään 9 g suolaa litrassa vettä. Osa hevosista ei halua juoda liuosta sellaisenaan, joten niille suolapitoisuutta on vähennettävä tai juoma maustettava esimerkiksi mehulla tai melassilla. On kuitenkin tärkeää, että hevosilla on aina myös puhdasta vettä saatavilla.
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow