Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Varsomisen ennakointi ja vaiheet
Varsomisen ennakointi
Hännän ympäristön löystyminen ja pehmeneminen sekä ulkosynnytinten turpoaminen ja tähän liittyvä vulvan venyminen ovat havaittavissa vain n. 30 %:lla tammoista, joten nämä oireet ovat kovin epävarmoja varsomisen ennakoinnissa. Ennakoinnissa parhaaksi ovat osoittautunut muutokset utareessa. Maitorauhanen alkaa kehittyä 3-6 viikkoa ennen varsomista, tosin selvimmin viimeisen viikon aikana. Vain noin 20 %:lla tammoista ei ole havaittavissa juuri minkäänlaista utareen kehittymistä. Nämä tammat tulevat maitoon vasta varsomisen yhteydessä. Noin 80 %:lla maitoa utareeseen kehittäneistä tammoista on havaittavissa vahatipat nännin päässä 48 tuntia ennen varsomista, joten se on luotettava merkki varsomisen läheisyydestä. Muutokset maidon koostumuksessa ovat myös aika luotettava mittari. Hunajanvärinen paksu erite muuttuu vesimäisemmäksi, ensin harmaaksi ja lopulta 12-24 tuntia ennen varsomista valkoiseksi. Jopa 90 %:lla ennen varsomista maitoon tulleista tammoista on todettavissa nämä maidon koostumuksen muutokset.
Maidon koostumusta tutkittaessa on todettu, että mitä lähempänä varsomista tamma on, sitä suurempia ovat pihkamaidon kalsium- ja magnesiumpitoisuudet. Tähän tosiasiaan perustuu tamman maidosta tehtävä pikatesti (”Predict-A-Foal”), joka on helppo ja nopeaa suorittaa varsovan tamman tallissa. Pieni määrä maitoa (0,6 ml) lisätään valmiiseen testiliuokseen (3 ml) ja testiliuska kastetaan tähän sekoitukseen. Yhden minuutin odotusajan jälkeen huomioidaan testineliöissä (5 kpl) tapahtuneet värimuutokset. Mitä useammassa testineliössä on muutoksia, sitä lähempänä on varsominen. Tulos ilmoittaa, kuinka monen prosentin varmuudella tamma varsoo 12 tunnin sisällä. Käytännössä on huomattu myös, että mitä nopeammin värimuutos tapahtuu, sitä lähempänä varsominen on. Testi kannattaa tehdä illalla, koska suurin osa tammoista varsoo yöllä. Testi ei ole täysin luotettava, mutta joka tapauksessa siitä on hyötyä. Erityisesti suurissa siittoloissa siitä on apua, koska valvottujen öiden määrää voidaan vähentää.
Ruumiinlämpö laskee useimmilla tammoilla 0.8-1 oC 3-4 tuntia ennen varsomista. Koska lämmönlasku tapahtuu juuri ennen synnytystä, ei lämmönmittaus ole kovin käytännöllinen menetelmä varsomisen ennakoinnissa. Toisaalta illalla mitattu alhainen lämpö on merkki siitä, että varsominen todennäköisesti tapahtuu yöllä.
Varsomisen vaiheet
Varsominen jaetaan kolmeen eri vaiheeseen: ensimmäinen on avautumisvaihe, toinen ulostyöntövaihe ja kolmas jälkeisvaihe.
Avautumisvaiheessa kohtu aloittaa supistelun ja kohdunkaula pyrkii avautumaan. Tämän vaiheen alku voi olla vaikea huomata. Useimmat tammat muuttuvat levottomiksi, hikoilevat kaulalta ja kupeilta kyynärpäiden takaa. Osa tammoista vaeltaa rauhattomana ympäri karsinaa, laittautuu makuulle ja nousee taas ylös. Nämä oireet voivat loppua nopeasti, ja tamma alkaa syödä levollisesti jopa joidenkin tuntien ajaksi, kunnes vatsan alueen kivut palaavat. Avautumisvaihe kestää yleensä 0.5-2 tuntia. Koska tammalla on kyky kontrolloida itse varsomistaan, on mahdollista, että avautumisvaihe keskeytyy, kunnes tallissa on tamman mielestä tarpeeksi rauhallista.
Avautumisvaihe loppuu ja ulostyöntövaihe alkaa, kun allantois- eli uloin sikiökalvo puhkeaa ja jopa 15 litraa sikiövettä valuu pois. Tähän aikaan prostaglandiinihormonin määrä on suurimmillaan. Varsa pääsee työntymään kohdunkaulaan ja työntöpoltot alkavat. Hyvin pian – tavallisesti 5 minuutin sisällä – tulevat varsan sikiökalvot eli vaalea amnionkalvo näkyviin. Useimmat tammat ovat tässä vaiheessa asettuneet makaamaan kyljelleen, mutta voivat työntöpolttojen välillä vielä nousta ylös ja vaihtaa paikkaa. Työntöpoltot tulevat 3-4 työnnön sarjoina, joita seuraa 2-3 minuutin lepo. Yleensä varsa syntyy etujalat edellä, toinen jalka vähän edempänä toista. Tämä helpottaa synnytystä, koska varsan lavat tulevat vähän eri aikaan tamman lantio-onteloon. Voimakkaimmillaan työnnöt ovat, kun pää ja rintakehä kulkevat lantiossa. Tällöin oksitosiinihormonin pitoisuus tamman veressä on suurimmillaan. Ulostyöntövaiheen lopussa varsan takajalat voivat jäädä tamman emättimeen ja napanuora on vielä ehjä. Tammaa ei tulisi tässä vaiheessa häiritä, sillä verenkierto tamman ja varsan välillä vielä jatkuu, ja jopa kolmasosa varsan verestä on vielä tammassa. Ulostyöntövaihe kestää keskimäärin 10-20 minuuttia. Tavallisesti varsa rikkoo amnionpussin itse etujaloillaan, mutta valvomattomassa synnytyksessä on vaara, että varsa tukehtuu pussiinsa.
Jälkeisvaihe alkaa, kun varsa pääsee ulos kohdusta ja napanuora on katkennut. Jälkeiset eli sikiökalvojen ja napanuoran muodostama istukka irtoavat yleensä 2-3 tunnin kuluttua synnytyksestä. Jälkeisvaiheen aikana tammalla voi olla kipuja, joiden seurauksena esiintyy levottomuutta ja hikoilua. Tämä johtuu siitä, että kohtu supistuu hyvin nopeasti. Varsomisen jälkeen kohdun tulee palautua nopeasti, jotta seuraava tiinehtyminen olisi mahdollista. Jos jälkeisvaihe kestää kauemmin kuin 6 tuntia, on aina suositeltavaa kutsua eläinlääkäri paikalle.
Kirjallisuutta:
Ginther OJ. Reproductive Biology of the Mare. Printed by McNaughton and Gunn. Inc. Ann. Arbor, Michigan, 1979
Haluska GJ, Currie WB. Variation in plasma concentration of oestradiol-17b and their relationship to those of progesterone, 13,14-dihydro-15-ketoprostaglandin F-2a and oxytocin across pregnancy and at parturition in pony mare. J. Reprod. Fertil. 84: 635-646, 1988
Neely DP, Liu JKM, Hillman RB. Equine Reproduction. Veterinary Learning Systems Co., Inc. Publishers, USA, 1983
Rossdale PD, Ricketts SW. Equine Stud Farm Medicine, 2nd ed. Balliere Tindall, London, 1980
Alkuperäinen ELL Arto Kangasniemen kirjoitus on ilmestynyt julkaisussa Tamma ja varsa, Hevostietokeskuksen julkaisuja 1, s. 4-6, 1998.
Avainsanat
Lisätietoa
Tamman tiineys ja varsominen -opasTilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow