Yleistä ruokinnan suunnittelusta

Hevosten ruokinnan tarkoituksena on täyttää hevosyksilön ravintoaineiden tarve oikeassa suhteessa. Hyvin suunniteltu ja optimoitu ruokinta tukee hevosen terveyttä ja hyvinvointia ja auttaa välttämään turhia rehukustannuksia. Ruokinnansuunnittelun apuna voidaan käyttää erilaisia ruokintaohjelmia, kuten Hevostietokeskuksen Hoptia.

Tasapainoinen ruokinta suunnitellaan ruokintalaskelman avulla. Laskelman teossa voidaan käyttää hevosten ruokintaan suunniteltua ohjelmaa. Tasokas ruokintasuunnitelma on luotu täyttämään hevosen ruokinnalliset tarpeet, ja se pohjautuu Hopti-ruokintalaskurissa seuraaviin kohtiin:

1. Hevosen ravintoaineiden tarve

Hevosen ravintoaineiden tarve määräytyy hevosen elopainon, iän ja työn raskauden mukaan. Tamman mahdollinen tiineys tai imetys vaikuttavat ravintoaineiden tarpeeseen. On tärkeää valita oikea ruokintanormi, jotta ruokintasuunnitelmassa ei muodostu tahatonta ravintoaineiden yli- tai alisaantia. Samasta syystä hevosen painon määrittäminen ja työn raskauden realistinen arvioiminen tulee tehdä tarkasti.

Mikäli hevosta ei ole punnittu vaa’alla, voidaan sen elopaino määrittää esim. painomittanauhan tai laskukaavojen avulla. Lisätietoa hevosen elopainon määrityksestä löytyy täältä. Kasvavilla varsoilla ravintoaineiden tarve perustuu oletettuun aikuispainoon.

2. Karkearehu ja rehuanalyysi

Karkearehu on aina hevosen ruokinnan perusta. Muut ruokinnassa tarvittavat rehut täydennetään ruokintaan karkearehun ominaisuuksien pohjalta. Hevosen päivittäin saama karkearehun määrä tulee punnita ruokintalaskelman laatimista varten. Karkearehun ruokinnallista arvoa on mahdotonta arvioida pelkästään aistinvaraisesti, joten karkearehuista tulee olla käytettävissä rehuanalyysitiedot. Jos laskelmassa käytetään valmiita taulukkoarvoja, ei laskelma ole täysin luotettavaa tai todellisuutta vastaava. Monet laatuheinätuottajat teettävät analyysit automaattisesti, mutta joskus analyysin teettäminen jää hevosen omistajan vastuulle. Lisätietoa rehuanalyyseistä saa täältä.

3. Väkirehut

Väkirehuihin kuuluvat viljat ja teolliset rehut. Suomessa yleisin hevosten ruokinnassa käytetty vilja on kaura. Ravintoaineiden määrittämistä varten kaurasta voi teettää rehuanalyysin tai käytössä olevan kauran litrapainon voi punnita. Sen jälkeen ruokintaohjelman rehulistasta voi valita vastaavan painoisen kauran ruokintalaskelmaan.

Teollisista väkirehuista ei tarvitse ottaa laskelman tekoa varten ravintoainetietoja talteen, mutta on tiedettävä, paljonko hevonen mitäkin väkirehua syö. Hevostietokeskuksen Hopti-ruokintalaskurin rehulistoista löytyvät valmiiksi yleisimmät Suomessa käytettävien täys- ja täydennysrehujen ravintoainetiedot.

Päivän väkirehuannokset tulee punnita laskelman laatimista varten. Rehuvalmistajat ilmoittavat rehujen litrapainot usein ravintoainetietojen yhteydessä, jolloin päiväannoksen määrä on helppo muuntaa litroista kiloihin. Päiväannoksen voi myös punnita.

Kuva 1: Hevosen ravintoaineiden tarve määräytyy hevosen elopainon, iän ja työn raskauden mukaan. © Pohjois-Savon Agri-Food klusterin kuvapankki

4. Hevosen yksilölliset ominaisuudet

Ruokintaohjelma laskee vain matemaattisia arvoja. Laskelman tekijän on hyvä hallita ruokinnan perusasiat ja ymmärtää eri hevosyksilöiden ja eri rotutyyppien ravinnolliset eroavaisuudet ja tarpeet. Ruokintalaskelmissa määritetyt arvot ovat aina viitteellisiä ja hevosen ravitsemukselliseen tarpeeseen vaikuttavat painon ja käyttömuodon lisäksi etenkin hevosen kuntoluokka, terveydentila, yleinen vireys, rehunkäyttökyky, sää- ja pito-olosuhteet.

5. Hevosen kunto vaikuttaa rehuannokseen

Jos hevosen ulkomuodossa ja kuntoluokassa havaitaan epäkohtia ruokinnan suunnittelusta huolimatta, on tilannetta tarkasteltava uudelleen. Tällöin tulee varmistaa, syökö hevonen kaikki sille tarkoitetut rehut. Isoissa laumoissa voi olla haastavaa arvioida, kuinka paljon hevonen syö karkearehua. Tällöin riskinä on, että hevonen syö oman annoksensa lisäksi myös laumakavereiden heiniä. Toisaalta laumahierarkiassa alempiarvoisen hevosen rehuannos voi jäädä vajaaksi, jos muut lauman jäsenet eivät anna sen syödä omaa rehuannostaan. Hevosten syömistä ja laumakäyttäytymistä on seurattava ruokinnan yhteydessä.

Karkearehuerien välillä voi olla ravitsemuksellisesti suuria eroja. On tärkeää laskea ruokintasuunnitelma aina käytössä olevan karkearehun analyysin pohjalta. Jos laskelmassa on käytetty ohjelman valmiita karkearehuesimerkkejä, voi ravintoaineiden saanti poiketa suuresti hevosen todellisuudessa saamista ravintoainemääristä.

Rehuannosten tarkastamisen lisäksi, on pohdittava vastaako hevosen tekemän työn intensiteetti laskelmassa käytettyä ruokintanormia. Hevosen yleistä vireystilaa tulee seurata, koska esimerkiksi levottomilla ja stressaavilla hevosilla ravintoaineiden kulutus voi olla luultua suurempaa.Lisäksi hevosen rehunkäyttökyky voi olla heikentynyt. Mikäli hevoselle annettavan väkirehun määrä nousee liian suureksi, voi sen sisältämä suuri tärkkelyksen määrä aiheuttaa suoliston toimintahäiriöitä ja vaikuttaa hevosen yleisolemukseen heikentävästi.

Kuva 2: Hevosten syömistä ja laumakäyttäytymistä on seurattava ruokinnan yhteydessä © Pohjois-Savon Agri-Food klusterin kuvapankki

6. Sopivasta lihavuuskuntoluokasta huolehtiminen

Jos hevonen lihoo tarkasta ruokinnan suunnittelusta huolimatta, tulee ensin vähentää päivittäistä väkirehumäärää ja lisätä mahdollisuuksien mukaan liikuntaa. Vasta sen jälkeen vähennetään karkearehua. Päivittäinen karkearehun saanti ei saa pudota alle 1,5 kg ka/100 elopaino kg.

Jos hevonen puolestaan laihtuu, lisätään ensin karkearehun määrää. Hevosella on rajallinen syömiskapasiteetti, joten väkirehulla täydentäminen voi olla tarpeen etenkin aktiivisilla ja siitoshevosilla, sekä nuorilla ja iäkkäämillä yksilöillä. Rehunkäyttökyky vaikuttaa paljon hevosen kuntoluokkaan. On myös varmistuttava, että hevosella ei ole sisäloisia ottamalla esimerkiksi lantanäytteet ja lähettämällä ne analysoitavaksi.

7. Hevosen lihasmassa

Ruokinnalla voidaan tukea hevosen lihasmassan kehittymistä, mutta siihen vaikuttaa etenkin oikeanlainen työskentely ja valmentautuminen. Jotta hevosen lihaksisto kehittyy, tulee hevosella säännöllisesti ja tavoitteellisesti harjoitella eri lihasryhmien voimaa vaativia harjoitteita. Ruokinnassa on syytä kiinnittää huomiota etenkin riittävään energian ja valkuaisen saantiin ja huolehtia kivennäisten sekä vitamiinien tasapainoista. Tarvittaessa hevoselle voi syöttää valkuaispitoisempaa karkearehua, kuten sinimailaspellettejä. Jos karkearehulla ei saada hevosen valkuaisentarvetta täytettyä, voidaan käyttää tilanteeseen sopivia väkirehuja.

8. Vesi

Hevosen juomista on tarkkailtava päivittäin. Jos käytössä on juoma-automaatti, veden virtausnopeuden on Valtioneuvoston asetuksen hevosten hyvinvoinnista (Vna 321/2025) mukaan oltava vähintään 6l/min. Suositeltavana virtausnopeutena pidetään 8l/min. Jos hevonen juo heikosti, on sillä kohonnut riski ähkylle ja muille ruoansulatushäiriöille. Erilaiset mash- ja makuvedet ja juottotavat, kuten sopivan lämpöisen veden antaminen ämpäristä, voivat lisätä hevosen juomista.

Päivitetty 23.2.2026

Lähteet ja lisätietoa:

Luonnonvarakeskus LUKE. Hevosten ruokintasuositukset. https://www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/rehutaulukot-ja-ruokintasuositukset/rehutaulukot-hevoset

Rehunalyysipalveluja tarjoavat laboratoriot, kuten esimerkiksi Seilab tai Eurofins

Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista. (2025). https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2025/321/ajantasa/2025-06-12/fin

Avainsanat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut