Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Kuivikkeiden valinnasta
Hevosten ja tallinpitäjän kannalta tyydyttävään lopputulokseen on mahdollista päästä eri kuivikemateriaaleilla, kunhan tietyt perusasiat ovat kunnossa. Kuivikkeen saatavuus ja kuivittamisen hinta ohjaavat väistämättä valintaa. Myös lannan loppusijoitusmahdollisuudet on otettava huomioon, sillä lannan siirrosta aiheutuva kustannus voi olla merkittävä etenkin taajamatalleilla.
Hygieeninen laatu tärkein
Kuivikkeet ovat merkittävä homepölyn lähde hevostalleissa ja homepitoinen talli-ilma altistaa sekä hevoset että tallityöntekijät hengitystie-elinsairauksille. Erityisen herkkiä talli-ilman epäpuhtauksille ovat varsat, kilpahevoset ja hengityselinsairaat hevoset. Hengityselimistön terveys on olennainen tekijä hevosen suorituskyvyn kannalta, joten kuivikkeiden hygieeniseen laatuun on kiinnitettävä erityisesti huomiota!
Kun hevonen lepää makuullaan, kulkeutuvat kuivikepohjasta vapautuvat epäpuhtaudet suoraan sen hengitystievyöhykkeelle. Hyvä hevoskuivike on homeetonta ja tasalaatuista ja se sitoo mahdollisimman hyvin ammoniakkia ja nestettä. Kuivikkeen mahdollisesta syönnistä ei saa aiheutua hevoselle terveyshaittoja.
Suomen Hevostietokeskus ry ja Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitos selvittivät hevoskuivikkeista vapautuvan pölyn kokonaishomemassapitoisuutta v. 2014-2017, jolloin itäsuomalaisilta hevostiloilta kerättiin ja analysoitiin n. 70 ilmanäytettä. Selvityksen tuloksia eri kuivikemateriaaleista ilmaan vapautuneen pölyn kokonaishomemassapitoisuudesta 20 cm kuivikepinnan yläpuolella (makaavan hevosen hengitystievyöhykkeellä) esitellään kaaviossa 1.
Kaavio 1. Eri kuivikemateriaaleilla kuivitetuista karsinoista sekä käyttämättömien kuivikepohjien yläpuolelta (20 cm kuivikepinnasta) kerättyjen sisäilmanäytteiden kokonaishomemassapitoisuuden keskiluku eli mediaani (U/m3). Tuloksista on nähtävissä, että kuivikkeiden hygieenisessä laadussa esiintyi vaihtelua materiaalien välillä ja, että kuivikkeista aiheutuvan homepölyaltistuksen suuruus tallissa oli yhteydessä kuivikemateriaalivalintaan. Kuivikkeiden likaantuminen (lannan ja virtsan sekoittuminen kuivikkeisiin) lisäsi homeiden vapautumista kuivikepohjasta.
Irtonaisesta kuiviketurpeesta vapautui ilmaan runsaasti homeita muihin materiaaleihin verrattuna. Käyttämättömän olkipelletti-, ruokohelpipelletti-, puupelletti-, kuivikehamppu- ja kutterikerroksen yläpuolelta otetuissa ilmanäytteissä oli vähän homeita. Irtonaisen kuiviketurpeen ja sahanpurun hygieenisessä laadussa esiintyy suurta vaihtelua mm. materiaalin koostumuksesta sekä korjuu-, käsittely- ja varastointiolosuhteista johtuen. Huomioitakoon myös, että laadun vaihtelu on mahdollista kaikkien muidenkin kuivikkeiden kohdalla. Pellettien ja keinokuivatun kutterinpurun homeettomuus selittynee pitkälti materiaalin lämpökäsittelyn hygienisoivalla vaikutuksella kuivikkeen valmistuksen aikana, mutta kastuessaan nämäkin materiaalit alkavat homehtua.
Vähän maatunut, tasalaatuinen rahkaturve on sopivinta hevosille. Kuiva ja hienojakoinen turve sen sijaan pölisee! Turvepöly voi sisältää myös pieniä, alle 5 µm:n kokoisia partikkeleita, jotka pahimmillaan kulkeutuvat jopa keuhkorakkuloihin asti. Kuiviketurpeen kosteuspitoisuuden lisääminen vähentää pölyävyyttä, mutta ongelmana on materiaalin jäätyminen talvella. Kostea ja ilmava kuiviketurve saattaa myös alkaa kuumentua varastossa, kun materiaalin sisältämät mikrobit aktivoituvat. Turpeen kuumentuminen lisää hengityselinterveydelle haitallisten sienten määrää materiaalissa ja heikentää kuivikkeen laatua! Kuumentunut turvekasa pitää purkaa pois kuivikevarastosta ja levittää ohuemmaksi kerrokseksi, jotta se jäähtyisi ympäristön lämpötilan tasolle. Lämpötilan nousuun voi yrittää vaikuttaa myös kuivikkeen tiivistämisellä ja peittämisellä.
Keinoja karsinailman homepitoisuuden vähentämiseksi:
- Homeiset materiaalit eivät sovellu kuivikkeeksi!
- Säilytä kuivikkeet kuivassa varastossa.
- Älä ”pöllytä” kuivikepohjaa turhaan, kuivikkeiden käsittely vapauttaa aina homeita talli-ilmaan.
- Kerros puhdasta kuiviketta kuivikepohjan pinnassa vähentää homeiden määrää tallissa.
Käyttötarpeesta ja -kustannuksista
Hevostietokeskus toteutti v. 2016-2017 kuivikkeiden käyttöselvityksen, jossa verrattiin pakattujen kuivikemateriaalien käyttöominaisuuksia, kulutusta ja karsinoiden hoitoon kulunutta työaikaa talliolosuhteissa. Jokaista selvitykseen osallistunutta kuiviketta koekäytettiin ammattimaisesti hoidetun täysihoitotallin kuudessa hevoskarsinassa vähintään 30 vuorokauden ajan.
Kaaviossa 2 esitettyjen tulosten mukaan kutterinpurun, olkipelletin, pienpaaleihin pakatun kuiviketurpeen sekä ruokohelpipelletin käyttötarve oli verraten samalla tasolla toisiinsa nähden. Turvelevyillä kuivitettujen karsinoiden siivous oli alussa helppoa ja kuivikemateriaalihukka vähäinen (turvelevypohja hajosi vähitellen hevosen alla ja muuttui tavanomaiseksi kuiviketurvepohjaksi).
Kaavio 2. Kuivikkeen käyttömäärä (kg) hevoskarsinaa kohti 30 vuorokauden aikana. Selvitys toteutettiin sisäruokintakaudella, ammattimaisesti toimivan täysihoitotallin kuudessa hevoskarsinassa (pohjan pinta-ala 9 m2/karsina, hevosten tarhassa oloaika n. 5,3 - 6,5 h/vrk).
Kuivikkeen käyttökustannus määräytyy mm. materiaalin käyttömäärän ja hinnan sekä kuivikepohjan hoitoon kuluvan työajan mukaan. On myös huomionarvoista, että kuivikkeen kuljetuskustannuksen osuus voi olla merkittävä kokonaisuuden kannalta.
Testatuista kuivikkeista halvimmaksi osoittautui ulkomainen olkipelletti ja kalleimmaksi suomalainen kuiviketurvelevy. Kokeessa käytetty kuivikehamppu oli ulkomaista alkuperää, muut kuivikkeet olivat kotimaisia. Kaaviossa 3 esitetyt kuivikekustannukset on laskettu syksyllä 2021 ilmoitettujen hintatietojen mukaan (sis. alv 24 %, ei sisällä kuljetuskustannuksia). Karsinan hoitoon käytetty työaika sisältää kuivikkeen lisäämisen tyhjään karsinaan (9 m2/karsina), karsinan päivittäisen siivoamisen sekä kuivikkeen lisäyksen tarvittaessa. Kaaviosta käy ilmi, että pakattujen kuivikkeiden materiaalikustannus on suuri työkustannukseen verrattuna, kun työntekijän tuntihinta on 10 €/h. Irtonainen kuiviketurve ei ollut mukana kuivikkeiden käyttöselvityksessä, mutta sen käyttökustannuksia arvioidaan tässä vertailun vuoksi. Arviossa oletetaan, että irtonainen kuiviketurve ja pienpaaleihin pakattu kuiviketurve ovat käyttöominaisuuksiltaan samanlaisia (sama valmistaja). Irtonaisen kuiviketurpeen käyttökustannus kuukaudessa olisi noin 70 % olkipelletin käyttökustannuksista per hevoskarsina. Pienpaaleihin pakatun kuiviketurpeen materiaalikustannus on laskettu saman valmistajan 20 kg painoisen paalin hinnan mukaan, sillä v. 2016-2017 tehdyssä kokeessa käytettyä paalikokoa (25 kg) ei ole enää myynnissä. Kuivituksen työkustannus on arvioitu samaksi 20 kg:n ja 25 kg:n kuiviketurvepaaleja käytettäessä.
Kaavio 3. Kuivikkeen käyttökustannus (eur) hevoskarsinaa kohti 30 vuorokauden aikana. Kuivike- ja työaikakustannukset sisältävät kuivikepohjan perustamisen (9 m2/karsina), karsinan siivouksen kerran päivässä sekä kuivikelisäykset tarvittaessa. Kuivikkeiden hinnat sisältävät alv:n 24 %, eivät kuljetusta. Työkustannuksen yksikköhinta on 10 €/h. * Irtoturpeen kulutus ja työaika on arvioitu pienpaaliturpeen mukaan. ** Pienpaaliturpeen työkustannus on arvioitu samaksi kuin 25 kg:n paaleja käytettäessä.
Edellä esitettyjä tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että hevoskuivikkeiden käyttöselvitys tehtiin sisäruokintakaudella. Kesäaikaan karsinoita on usein siivottava monta kertaa päivässä, jotta ammoniakin määrä talli-ilmassa saadaan pidettyä alhaisena. Turpeen erinomainen ammoniakin sitomiskyky olisi todennäköisesti vähentänyt karsinoiden hoitotyöhön kuluvaa työaikaa suhteessa muihin tässä selvityksessä tarkasteltuihin kuivikemateriaaleihin.
Lisätietoa Hevostietokeskuksen videoissa:
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky: https://youtu.be/p5CunMciVYA
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu: https://youtu.be/yS_jbaaySnQ
- Kuivikkeiden käyttökustannukset: https://youtu.be/ORPlSeeQiJ8
- Tallin lantahuoltoketju: https://youtu.be/3tNtSGzx1G4
Tutkimuksia:
- Airaksinen S, 2006: Bedding and manure management in horse stables. Its effect on stable air quality, paddock hygiene and the compostability and utilization of manure. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 190. 52 p.
- Airaksinen S & Heiskanen M-L, 2017: Consumption, cost and workload effect of different horse bedding materials – a case study. Book of abstracts of the 68th Annual Meeting of the European Federation of Animal Science. Tallinn, Estonia 28 August – 1 September 2017. p. 484. https://doi.org/10.3920/978-90-8686-859-9
- Airaksinen S, Heiskanen M-L, Heinonen-Tanski H, Laitinen J, Laitinen S, Linnainmaa M & Rautiala S, 2005: Variety in dustiness and hygiene quality of peat bedding. Annals Agricultural and Environmental Medicine, 12: 53-59.
- Airaksinen S, Salmela A & Heiskanen M-L, 2016: Airborne fungi measurements in bedding hygiene quality assessment. Book of Abstracts of the 67th Annual Meeting of the European Association for Animal Production. Belfast, UK, 29 August – 1 September 2016. p. 391. http://dx.doi.org/10.3920/978-90-8686-830-8
Materiaali on koottu Solmut auki - alueellinen neuvontapilotti -hankkeessa 4.1.2019.
Päivitetty 13.9.2021.
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow