Sivut

Kuivikkeiden valinnasta

Hevosilla käytettävät kuivikkeet ovat nykyään suurelta osin tuotteistettuja. Tarjolla on eri raaka-aineista valmistettuja vaihtoehtoja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta toimijoilta. Pakattujen kuivikkeiden ohella esim. kuiviketurvetta on saatavissa myös irtotavarana. Kuivikkeen valintaan vaikuttaa monta tekijää. Tässä on kooste Suomen Hevostietokeskuksen tutkimustuloksista v. 2014-2017. Kuivikkeen käyttökustannusesimerkki on laskettu vuonna 2021 ilmoitetuilla hintatiedoilla.

Hevosten ja tallinpitäjän kannalta tyydyttävään lopputulokseen on mahdollista päästä eri kuivikemateriaaleilla, kunhan tietyt perusasiat ovat kunnossa. Kuivikkeen saatavuus ja kuivittamisen hinta ohjaavat väistämättä valintaa. Myös lannan loppusijoitusmahdollisuudet on otettava huomioon, sillä lannan siirrosta aiheutuva kustannus voi olla merkittävä etenkin taajamatalleilla.  

Hygieeninen laatu tärkein

Kuivikkeet ovat merkittävä homepölyn lähde hevostalleissa ja homepitoinen talli-ilma altistaa sekä hevoset että tallityöntekijät hengitystie-elinsairauksille. Erityisen herkkiä talli-ilman epäpuhtauksille ovat varsat, kilpahevoset ja hengityselinsairaat hevoset. Hengityselimistön terveys on olennainen tekijä hevosen suorituskyvyn kannalta, joten kuivikkeiden hygieeniseen laatuun on kiinnitettävä erityisesti huomiota!

Kun hevonen lepää makuullaan, kulkeutuvat kuivikepohjasta vapautuvat epäpuhtaudet suoraan sen hengitystievyöhykkeelle. Hyvä hevoskuivike on homeetonta ja tasalaatuista ja se sitoo mahdollisimman hyvin ammoniakkia ja nestettä. Kuivikkeen mahdollisesta syönnistä ei saa aiheutua hevoselle terveyshaittoja.

Suomen Hevostietokeskus ry ja Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteiden laitos selvittivät hevoskuivikkeista vapautuvan pölyn kokonaishomemassapitoisuutta v. 2014-2017, jolloin itäsuomalaisilta hevostiloilta kerättiin ja analysoitiin n. 70 ilmanäytettä. Selvityksen tuloksia eri kuivikemateriaaleista ilmaan vapautuneen pölyn kokonaishomemassapitoisuudesta 20 cm kuivikepinnan yläpuolella (makaavan hevosen hengitystievyöhykkeellä) esitellään kaaviossa 1.

Kaavio 1. Eri kuivikemateriaaleilla kuivitetuista karsinoista sekä käyttämättömien kuivikepohjien yläpuolelta (20 cm kuivikepinnasta) kerättyjen sisäilmanäytteiden kokonaishomemassapitoisuuden keskiluku eli mediaani (U/m3). Tuloksista on nähtävissä, että kuivikkeiden hygieenisessä laadussa esiintyi vaihtelua materiaalien välillä ja, että kuivikkeista aiheutuvan homepölyaltistuksen suuruus tallissa oli yhteydessä kuivikemateriaalivalintaan. Kuivikkeiden likaantuminen (lannan ja virtsan sekoittuminen kuivikkeisiin) lisäsi homeiden vapautumista kuivikepohjasta.

Irtonaisesta kuiviketurpeesta vapautui ilmaan runsaasti homeita muihin materiaaleihin verrattuna. Käyttämättömän olkipelletti-, ruokohelpipelletti-, puupelletti-, kuivikehamppu- ja kutterikerroksen yläpuolelta otetuissa ilmanäytteissä oli vähän homeita. Irtonaisen kuiviketurpeen ja sahanpurun hygieenisessä laadussa esiintyy suurta vaihtelua mm. materiaalin koostumuksesta sekä korjuu-, käsittely- ja varastointiolosuhteista johtuen. Huomioitakoon myös, että laadun vaihtelu on mahdollista kaikkien muidenkin kuivikkeiden kohdalla. Pellettien ja keinokuivatun kutterinpurun homeettomuus selittynee pitkälti materiaalin lämpökäsittelyn hygienisoivalla vaikutuksella kuivikkeen valmistuksen aikana, mutta kastuessaan nämäkin materiaalit alkavat homehtua.

Vähän maatunut, tasalaatuinen rahkaturve on sopivinta hevosille. Kuiva ja hienojakoinen turve sen sijaan pölisee! Turvepöly voi sisältää myös pieniä, alle 5 µm:n kokoisia partikkeleita, jotka pahimmillaan kulkeutuvat jopa keuhkorakkuloihin asti. Kuiviketurpeen kosteuspitoisuuden lisääminen vähentää pölyävyyttä, mutta ongelmana on materiaalin jäätyminen talvella. Kostea ja ilmava kuiviketurve saattaa myös alkaa kuumentua varastossa, kun materiaalin sisältämät mikrobit aktivoituvat. Turpeen kuumentuminen lisää hengityselinterveydelle haitallisten sienten määrää materiaalissa ja heikentää kuivikkeen laatua! Kuumentunut turvekasa pitää purkaa pois kuivikevarastosta ja levittää ohuemmaksi kerrokseksi, jotta se jäähtyisi ympäristön lämpötilan tasolle. Lämpötilan nousuun voi yrittää vaikuttaa myös kuivikkeen tiivistämisellä ja peittämisellä.

Keinoja karsinailman homepitoisuuden vähentämiseksi:

  • Homeiset materiaalit eivät sovellu kuivikkeeksi!
  • Säilytä kuivikkeet kuivassa varastossa.
  • Älä ”pöllytä” kuivikepohjaa turhaan, kuivikkeiden käsittely vapauttaa aina homeita talli-ilmaan.
  • Kerros puhdasta kuiviketta kuivikepohjan pinnassa vähentää homeiden määrää tallissa.

 

Käyttötarpeesta ja -kustannuksista

Hevostietokeskus toteutti v. 2016-2017 kuivikkeiden käyttöselvityksen, jossa verrattiin pakattujen kuivikemateriaalien käyttöominaisuuksia, kulutusta ja karsinoiden hoitoon kulunutta työaikaa talliolosuhteissa. Jokaista selvitykseen osallistunutta kuiviketta koekäytettiin ammattimaisesti hoidetun täysihoitotallin kuudessa hevoskarsinassa vähintään 30 vuorokauden ajan.

Kaaviossa 2 esitettyjen tulosten mukaan kutterinpurun, olkipelletin, pienpaaleihin pakatun kuiviketurpeen sekä ruokohelpipelletin käyttötarve oli verraten samalla tasolla toisiinsa nähden.  Turvelevyillä kuivitettujen karsinoiden siivous oli alussa helppoa ja kuivikemateriaalihukka vähäinen (turvelevypohja hajosi vähitellen hevosen alla ja muuttui tavanomaiseksi kuiviketurvepohjaksi).

Kaavio 2. Kuivikkeen käyttömäärä (kg) hevoskarsinaa kohti 30 vuorokauden aikana. Selvitys toteutettiin sisäruokintakaudella, ammattimaisesti toimivan täysihoitotallin kuudessa hevoskarsinassa (pohjan pinta-ala 9 m2/karsina, hevosten tarhassa oloaika n. 5,3 - 6,5 h/vrk).

Kuivikkeen käyttökustannus määräytyy mm. materiaalin käyttömäärän ja hinnan sekä kuivikepohjan hoitoon kuluvan työajan mukaan. On myös huomionarvoista, että kuivikkeen kuljetuskustannuksen osuus voi olla merkittävä kokonaisuuden kannalta.

Testatuista kuivikkeista halvimmaksi osoittautui ulkomainen olkipelletti ja kalleimmaksi suomalainen kuiviketurvelevy. Kokeessa käytetty kuivikehamppu oli ulkomaista alkuperää, muut kuivikkeet olivat kotimaisia. Kaaviossa 3 esitetyt kuivikekustannukset on laskettu syksyllä 2021 ilmoitettujen hintatietojen mukaan (sis. alv 24 %, ei sisällä kuljetuskustannuksia). Karsinan hoitoon käytetty työaika sisältää kuivikkeen lisäämisen tyhjään karsinaan (9 m2/karsina), karsinan päivittäisen siivoamisen sekä kuivikkeen lisäyksen tarvittaessa. Kaaviosta käy ilmi, että pakattujen kuivikkeiden materiaalikustannus on suuri työkustannukseen verrattuna, kun työntekijän tuntihinta on 10 €/h. Irtonainen kuiviketurve ei ollut mukana kuivikkeiden käyttöselvityksessä, mutta sen käyttökustannuksia arvioidaan tässä vertailun vuoksi. Arviossa oletetaan, että irtonainen kuiviketurve ja pienpaaleihin pakattu kuiviketurve ovat käyttöominaisuuksiltaan samanlaisia (sama valmistaja). Irtonaisen kuiviketurpeen käyttökustannus kuukaudessa olisi noin 70 % olkipelletin käyttökustannuksista per hevoskarsina. Pienpaaleihin pakatun kuiviketurpeen materiaalikustannus on laskettu saman valmistajan 20 kg painoisen paalin hinnan mukaan, sillä v. 2016-2017 tehdyssä kokeessa käytettyä paalikokoa (25 kg) ei ole enää myynnissä. Kuivituksen työkustannus on arvioitu samaksi 20 kg:n ja 25 kg:n kuiviketurvepaaleja käytettäessä.

Kaavio 3. Kuivikkeen käyttökustannus (eur) hevoskarsinaa kohti 30 vuorokauden aikana. Kuivike- ja työaikakustannukset sisältävät kuivikepohjan perustamisen (9 m2/karsina), karsinan siivouksen kerran päivässä sekä kuivikelisäykset tarvittaessa. Kuivikkeiden hinnat sisältävät alv:n 24 %, eivät kuljetusta. Työkustannuksen yksikköhinta on 10 €/h. * Irtoturpeen kulutus ja työaika on arvioitu pienpaaliturpeen mukaan. ** Pienpaaliturpeen työkustannus on arvioitu samaksi kuin 25 kg:n paaleja käytettäessä.

Edellä esitettyjä tuloksia tarkastellessa on huomioitava, että hevoskuivikkeiden käyttöselvitys tehtiin sisäruokintakaudella. Kesäaikaan karsinoita on usein siivottava monta kertaa päivässä, jotta ammoniakin määrä talli-ilmassa saadaan pidettyä alhaisena. Turpeen erinomainen ammoniakin sitomiskyky olisi todennäköisesti vähentänyt karsinoiden hoitotyöhön kuluvaa työaikaa suhteessa muihin tässä selvityksessä tarkasteltuihin kuivikemateriaaleihin.

Lisätietoa Hevostietokeskuksen videoissa:

Tutkimuksia:

  • Airaksinen S, 2006: Bedding and manure management in horse stables. Its effect on stable air quality, paddock hygiene and the compostability and utilization of manure. Kuopio University Publications C. Natural and Environmental Sciences 190. 52 p.
  • Airaksinen S & Heiskanen M-L, 2017: Consumption, cost and workload effect of different horse bedding materials – a case study. Book of abstracts of the 68th Annual Meeting of the European Federation of Animal Science. Tallinn, Estonia 28 August – 1 September 2017. p. 484. https://doi.org/10.3920/978-90-8686-859-9
  • Airaksinen S, Heiskanen M-L, Heinonen-Tanski H, Laitinen J, Laitinen S, Linnainmaa M & Rautiala S, 2005: Variety in dustiness and hygiene quality of peat bedding. Annals Agricultural and Environmental Medicine, 12: 53-59.
  • Airaksinen S, Salmela A & Heiskanen M-L, 2016: Airborne fungi measurements in bedding hygiene quality assessment. Book of Abstracts of the 67th Annual Meeting of the European Association for Animal Production. Belfast, UK, 29 August – 1 September 2016. p. 391. http://dx.doi.org/10.3920/978-90-8686-830-8

Materiaali on koottu Solmut auki - alueellinen neuvontapilotti -hankkeessa 4.1.2019.

Päivitetty 13.9.2021.

 

Avainsanat

kuivikehomepölykustannus
© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow