Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen totutus
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Veden tarvemäärät
Hevosen tarvitseman juomaveden määrä riippuu ruokinnassa käytetyn karkearehun tyypistä, hevosen tekemän työn raskaudesta (hikoilun määrä), ympäristön lämpötilasta sekä hevosen koosta.
Kuva. Sisäruokintakaudella tyypillisen kuivaheinä-väkirehu – ruokavalion vesipitoisuus on alhainen, sillä kuivassa heinässä on vettä alle 20 %. Tällöin hevonen saa rehuistaan vain vähän vettä ja tarvitsee runsaasti juomavettä. Veden saanti tulisi varmistaa myös talvella tarhattaessa.
Hevosen veden tarve on suoraan verrannollinen kuiva-aineen kulutukseen. Kuivalla heinällä ruokittavat hevoset saavat ruokinnasta enemmän kuiva-ainetta (ka esim. 86 %, eli 14 % rehusta on vettä) kuin säilöheinällä (ka esim. 50 %, eli 50 % rehusta on vettä) ruokitut hevoset, joten kuivaheinäruokinnalla olevat hevoset tarvitsevat enemmän juomavettä kuin säilöheinäruokinnalla olevat hevoset. Liian vähäinen veden saanti vähentää myös hevosten kuiva-aineen kulutusta, ts. rehunkulutusta.
Kuiva-aineen lisäksi myös kuidun määrä vaikuttaa hevosen veden tarpeeseen. Hevosen syödessä karkearehua, sitoo karkearehun huonosti sulavat kuidut nestettä muualta elimistöstä suolistoon. Samalla elimistöstä poistuu runsaasti vettä lannan mukana. Tämä johtaa veriplasman vähenemiseen ja aiheuttaa janon tunteen.
Ilman lämpötila vaikuttaa vedenkulutukseen. Kylmän ilman (< –8 ºC) on todettu vähentävän hevosten vedenkulutusta 6-14 %. Kuuma ilma (> +33 ºC) puolestaan lisää päivittäistä vedenkulutusta noin 80 %. Myös juomaveden lämpötila vaikuttaa kulutukseen. Hevoset juovat jääkylmää vettä määrällisesti vähemmän kuin +15 ºC asteista vettä. Lämpimällä ilmalla hevoset kuluttavat yhtä paljon vettä veden lämpötilasta riippumatta.
Veden tarvemäärät
Veden perustarve on täysikasvuisella, joutilaalla hevosella sisäruokintakaudella noin 5 l/100 elop. kg/vrk. Tiineys ei vielä lisää siitostamman vedentarvetta ylläpitotarpeeseen verrattuna, mutta imetys lisää vedentarvetta 2-3 -kertaiseksi. Myös vieroittamattomat varsat tarvitsevat päivittäin raikasta vettä, vaikka ne saavatkin suurimman osan vedestä tamman maidosta. Laitumella oleva 1 kk:n ikäinen varsa juo maidon lisäksi vettä noin 4 litraa/vrk. Varsojen vanhetessa määrä lisääntyy yli 5 litraan/vrk.
Työskentelyn vaikutus hevosen vedentarpeeseen vaihtelee suuresti riippuen ympäristöolosuhteista (lämpötila, kosteus, auringonpaiste), työn kestosta ja intensiteetistä, hevosen kunnosta ja vallitseviin ympäristöolosuhteisiin sopeutumisesta. Kevyt työ ei juurikaan vielä lisää veden tarvetta, mutta kohtalaista ja raskasta työtä tekevillä hevosilla veden tarve voi nousta jopa 2-3 –kertaiseksi ylläpitotarpeeseen verrattuna. Kuumissa ja kosteissa olosuhteissa raskasta työtä tekevillä hevosilla on lisäksi huomioitava, että hevoset tarvitsevat veden lisäksi elektrolyyttejä palautuakseen rasituksesta.
Taulukko. Veden vuorokautinen tarve 500 kg painavalla hevosella (NRC, 2007).
Hevostyyppi | Lämpötila (ºC) | Ruokinta (kg/100 elop. kg) | Keskim. vedentarve (l/100 elop. kg/vrk) |
Keskim. vedentarve (l/vrk) |
Vedentarpeen vaihteluväli (l/vrk) |
Täysikasvuinen, ylläpito | 20 | 1,5 (heinä + väkir.) | 5 | 25 | 21–29 |
Täysikasvuinen, ylläpito | 30 | 1,5 (vain heinää) | 9,6 | 48 | 42–54 |
Täysikasvuinen, ylläpito | –20 | 2,5 (vain heinää) | 8,4 | 42 | 37–47 |
Tiine tamma | 20 | 2,0 (heinä + väkir.) | 6,2 | 31 | 27–35 |
Imettävä tamma | 20 | 2,5 (heinä + väkir.) | 9,2–11,2 | 51 | 40–63 |
Täysikasvuinen, kohtalainen työ (1 h) | 20 | 2,2 (heinä + väkir.) | 8,2 | 41 | 36–46 |
Täysikasvuinen, kohtalainen työ (1 h) | 35 | 2,2 (heinä + väkir.) | 16,4 | 82 | 72–92 |
1-vuotias (300 kg) | 20 | 2,0 (heinä + väkir.) | 6,3 | 19 | 17–21 |
1-vuotias (300 kg) | –10 | 2,0 (heinä + väkir.) | 6,0 | 18 | 16–20 |
Taulukon keskeinen sisältö tiivistetysti:
- Noin 500 kg painavan hevosen keskimääräiset veden tarvemäärät +20 ºC lämpötilassa:
- Ylläpitohevonen 25 litraa vettä/vrk (vaihteluväli 21–29 litraa/vrk).
- Tiine tamma 31 litraa vettä/vrk (27–35 litraa/vrk).
- Imettävä tamma 51 litraa vettä/vrk (40–63 litraa/vrk).
- Kohtalaista työtä tekevä hevonen 41 litraa vettä/vrk (36–46 litraa/vrk).
- 1-vuotias varsa (odotettu aikuspaino 500 kg) 19 litraa vettä/vrk (17–21 litraa/vrk).