Kivennäisaineet

Kivennäisaineet ovat välttämättömiä monissa elimistön fysiologisissa toiminnoissa ja erilaisten ja kudosten rakenneosina. Määrällisesti tärkeimpiä ovat kalsium ja fosfori. Myös kivennäisaineiden välinen tasapaino on tärkeä, sillä väärällä keskinäisellä suhteella on hevoseen haitallisia vaikutuksia.

Kalsium ja fosfori ovat keskeisiä, toisistaan riippuvaisia luukudoksen ainesosia (esiintyvät luustossa apatiittina, johon luuston vahvuus ja kestävyys perustuu) ja siksi niiden riittävä saanti oikeassa suhteessa on erittäin tärkeää. Niiden puutokset voivat edesauttaa varsojen kasvuhäiriöiden syntyä ja johtaa aikuisilla hevosilla luiden haurastumiseen ja murtumiin. Kalsium on tärkeä myös monille elimistön toiminnoille, kuten lihasten supistumiselle sekä hermoston ja entsyymien toiminnalle, mistä johtuen veren kalsiumpitoisuuden täytyy pysyä hyvin tarkoissa rajoissa. Fosfori on puolestaan tärkeä energia-aineenvaihdunnalle.

Kalsiumin ja fosforin merkitystä kuvastaa hyvin se, että kalsium muodostaa 35 % ja fosfori 16 % luukudoksesta, jolloin niiden keskinäiseksi suhteeksi luustossa tulee noin 2:1. Hevosen koko kehon Ca:P –suhde on alhaisempi, noin 1,7:1, sillä fosforia on paljon pehmytkudoksissa. Ruokinnan Ca:P -suhteeksi suositellaan 1,2 - 1,8:1 riippuen hevosen iästä ja käyttötarkoituksesta. Korkein Ca:P -suhde on siitostammoilla ja varsoilla. 

Mikäli hevonen ei saa kalsiumia ja fosforia ruokinnasta riittävästi ja sopivassa suhteessa ylläpitämään veren normaalia Ca- ja P- pitoisuutta, mobilisoidaan niitä luustosta. Hevoset eivät kykene itse korjaamaan näiden väärää saantia esim. muuttamalla ravinnon valikointia kasvien Ca- ja P-pitoisuuden mukaan. Hyviä kalsiumin lähteitä ovat mm. karkearehuista sinimailanen (saatavilla Suomessa lähinnä heinäpelletteinä ja -hakkeina) sekä ruokintakalkki. Fosforia on puolestaan runsaasti viljoissa ja vehnänleseessä, mutta mm. leseen sisältämä fytiini ja viljojen kovat kuoret heikentävät niiden sisältämien ravintoaineiden imeytymistä.

Magnesium on myös yksi luukudoksen ainesosista, lisäksi sillä on tärkeä merkitys lihasten ja monien entsyymien toiminnassa. Magnesiumia on erityisesti sinimailasessa, melassileikkeessä ja melassissa.

Kalsium, magnesium, natrium, kalium ja kloori kuuluvat elektrolyytteihin, eli kivennäisaineisiin, joita hevonen menettää runsaasti hikoilun yhteydessä. Elektrolyytit ovat mukana lihasten ja hermoston toiminnassa, joten niiden riittävä saanti on erityisen tärkeää kilpahevoselle. Puutokset aiheuttavat energian hyväksikäytön heikentymistä, väsymistä ja lihaskramppeja sekä muita lihaskipuja. Kalium, natrium ja kloori ovat lisäksi tärkeitä elimistön happo-emäs- ja vesitasapainon säätelyssä. Perusrehuissa, eli karkearehussa ja viljoissa, on natriumia hyvin vähän, joten natriumin saanti tulee hoitaa suolakivellä tai erillisellä suolalisällä. Sen sijaan kaliumia karkearehut ja laidunruoho sisältävät runsaasti.

Taulukko 1. Kivennäisaineiden puutoksen ja liikasaannin raportoituja vaikutuksia hevosilla:

Kivennäis-aine  Puutos  Liikasaanti
Kalsium (Ca) - Luuston haurastuminen, kasvuhäiriöt, ontuminen
- Lihaskrampit
- Fosforin, magnesiumin, raudan, sinkin, jodin ja mangaanin imeytyminen heikkenee: niiden tarve lisääntyy
Fosfori (P)
 
- Luuston haurastuminen, kasvuhäiriöt
- Kasvun hidastuminen
- Ruokahalu heikkenee: laihtuminen, muiden ravintoaineiden puutokset, tiinehtyvyyden heikkeneminen, maidontuotannon väheneminen jne.
- Kalsiumin ja magnesiumin imeytyminen heikkenee
- Veren kalsiumpitoisuus ja kalsiumin pidättyminen luustoon heikkenee: kalsiumin puutosoireet/seuraukset
- Kilpirauhasen liikatoiminta
Magnesium (Mg) - Hermostuneisuus
- Vapina, lihasheikkous
- Kohonnut hengitystiheys, hikoilu
- Ruokahalun heikkeneminen: laihtuminen, muiden ravintoaineiden puutokset, tiinehtymisen heikkeneminen, maidontuotannon väheneminen jne.
- Heikentää kalsiumin imeytymistä
- Ylimääräinen magnesium poistuu elimistöstä sonnan mukana
Kalium (K) - Ruokahalun heikentyminen: laihtuminen, muiden ravintoaineiden puutokset, tiinehtymisen heikkeneminen, maidontuotannon väheneminen jne.
- Lihasheikkous, hermosto- ja sydänoireet

- Liiallisesta kaliumista ei haittaa, sillä se eritetään virtsassa, edellyttäen kuitenkin että hevosella on vapaasti juomavettä saatavilla
- Veden kulutus ja virtsaaminen lisääntyy
- Jos hevosella ei riittävästi vettä saatavilla, liika kaliumin saanti voi heikentää ruokahalua. Liiallisen kaliumin saannin vaikutuksia hevoseen ei ole kuitenkaan tutkittu, mutta huomattavan suuret annokset voivat teoriassa häiritä sydämen toimintaa

Natrium (Na) - Ruokahalu ja vedenkulutus alenevat
- Valkuais- ja energia-aineenvaihdunta heikentyy
- Väsymys
- Lihastoiminnan häiriöt, pureskelun ja liikkumisen
koordinaatiovaikeudet
- Ihon kimmoisuus heikkenee
- Siitostamman maidontuotanto vähenee
- Liiallisesta saannista ei haittaa, eritetään virtsassa edellyttäen että hevosella riittävästi juomavettä saatavilla
- Veden kulutus ja virtsaaminen lisääntyy, muiden kivennäis- ja hivenaineiden poistuminen elimistöstä lisääntyy

 

Avainsanat

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.