Sivut

Ääntelyn merkitys hevosten kommunikoinnissa

Hevosten keskinäinen kommunikointi perustuu suurimmaksi osaksi visuaalisiin eleisiin, kuten kehon, hännän, pään ja korvien asentoihin. Vaikka hevoset kommunikoivat myös ääntelemällä, äännähdysten merkityksestä kommunikoinnissa on vain vähän tietoa. Eläinten sosiaalis-kognitiivisia kykyjä on ylipäänsä selvitetty hyvin vähän muilla kuin kädellisillä nisäkäslajeilla.

Ranskalainen tutkimusryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa yksilöllisiä eroja hevosten ääntelyssä sekä hevosten kykyä tunnistaa toisiaan äännähdysten perusteella. Tutkimukseen osallistui 33 hevosta, joiden sukupuoli, rotu, ikä ja koko vaihtelivat. Hevoset olivat joko yksityisten tai ratsastuskoulujen omistuksessa.

Hevosten hirnahdukset ovat monimutkaisia ja koostuvat yleisesti ottaen kolmesta jaksosta: alkuosasta, huipentumasta ja loppuosasta. Tutkijat äänittivät hevosten hirnahduksia ja mittasivat eri osien akustisia parametreja, kuten äänen korkeutta (taajuutta) ja voimakkuutta (intensiteettiä).  

Tulosten mukaan kaikissa mitatuissa akustisissa parametreissa oli yksilöllisiä eroja. Yleisesti ottaen hirnahdukset olivat matalampia dominoivassa asemassa olevilla oriilla, myös hirnahdusten huipennus oli niillä muita pitempi. Tammojen, ruunien ja alempiarvoisten oriiden hirnahdukset olivat huomattavasti korkeampia kuin dominoivien oriiden. Myös pienillä hevosilla hirnahdukset olivat taajuudeltaan korkeampia kuin suurilla hevosilla. Lisäksi hirnahdusten rakenteessa oli muitakin eroja. Joidenkin hevosten hirnahduksista saattoi esimerkiksi jäädä puuttumaan kokonaan alku- tai loppuosa.

 

Kuva: Tutkimuksen mukaan hevoset tunnistavat toisensa pelkän hirnahduksen perusteella. Hirnahdukset voivat kantautua jopa kilometrien päähän.

Tutkijat selvittivät myös hevosten reaktioita toistensa ääntelyyn toistamalla äänitteitä nauhurilta. Hirnahdukset saivat hevoset suuntaamaan välittömästi päänsä ja korvansa ääntä kohti, mutta reaktion voimakkuus riippui selvästi äänen tuttuudesta. Hevoset reagoivat voimakkaimmin tuntemattomien hevosten ääneen ja vähiten tarhatovereidensa ääneen. Muiden samassa tallissa olevien hevosten äänet saivat aikaan näiden välimaastoon asettuvan reaktion.

Hirnahdusten todettiin välittävän tietoa hevosten sukupuolesta, koosta ja identiteetistä, ja hevoset tunnistavatkin toisensa äännähdysten yksilöllisten ominaisuuksien perusteella. Hevoset siis erottavat toisiaan näkemättä, onko hirnuja laumatoveri, naapuritarhan hevonen vai täysin tuntematon yksilö, minkä hevosihmiset ovat varmasti jo havainneetkin. Ranskalaistutkijoiden tulokset todistavat kuitenkin samalla, että myös muilla kuin kädellisillä nisäkkäillä on sosiaalis-kognitiivisia kykyjä (sosiaalista älykkyyttä), vaikka niiden aivot ovatkin kehon kokoon nähden suhteellisesti paljon pienemmät.   

Tutkimus: Lemasson et al. 2009. Horse (Equus caballus) whinnies: a source of social information. Animal Cognition, 12: 693-704.

Avainsanat

kuuloaistihevosten kommunikointi
© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow