Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta

Mutainen tarha kertoo pohjan toiminnallisiin ominaisuuksiin liittyvistä ongelmista. Tarhaan tuleva vesi ei poistu sieltä riittävän nopeasti pohjan kuormitukseen nähden. Syynä voi olla esimerkiksi pohjamateriaalien heikko vedenläpäisykyky tai liiallinen tiivistyminen, salaojituksen/ojituksen tukkeutuminen tai puute, tai riittämättömät kallistukset. Upottava pohja on vaarallinen, lisää hevosenhoitajien työtä ja aiheuttaa terveysriskejä kurassa seisoville ja sieltä ruokaa etsiville hevosille.

Kuva. Hitaasti vettä läpäisevä, kasvipeitteetön maa muuttuu nopeasti mutavelliksi hevosten alla.  Kavioiden ja jalkojen ihon pitkäkestoinen ja toistuva altistuminen kosteudelle ja bakteereja sisältävälle maa-ainekselle voi edesauttaa hevosten sairastumista mm. sädemätään, vuohisrohtumaan tai selluliittiin (ihon ja ihonalaiskudoksen tulehdus).

Tiivistyminen tapahtuu, kun hiukkasten väliset tyhjät tilat täyttyvät pienemmillä hiukkasilla.

Tasajakeinen materiaali ei tiivisty, koska kaikki hiukkaset ovat samankokoisia.

Tavoitteena nopeasti kuivuva ulkoilualue

Hevostarhan pohjan tulisi kantaa hevosen alla ja antaa tasainen tuki kavioille kaikkina vuodenaikoina. Tärkeää on, että erityisesti kovimmalla kulutuksella olevat alueet, kuten ruokinta- ja juomapaikat, portin edusta ja hevosten kulkuväylät saadaan pidettyä jatkuvasti kuivina ja turvallisina.

Tarha-alueen kuivatuksen järjestäminen salaojituksen tai avo-ojien avulla on usein välttämätöntä, jotta sade- ja lumen sulamisvedet eivät jää tarhaan. Loivassa rinteessä ja muuta maastoa korkeammalle tehdyissä tarhoissa saattavat hyvin tehdyt kallistukset riittää, eikä salaojitusta välttämättä tarvita. Maanpinnan ideaalikaltevuus pintavesien poisjohtamisen kannalta on kirjallisuuden mukaan noin 2-6 astetta (4-13 %).  Yli 6 asteen pinnankaltevuudessa riskinä on pintamaan eroosio valumaveden mukana. Tarhan ympärysojilla ohjataan tarha-alueen valumavesiä ja varmistetaan, että ympäristön sulamis- ja valumavedet eivät ohjaudu tarhaan.

Kaikissa sääolosuhteissa kuivana pysyvän tarhan rakentaminen pettävälle pohjalle edellyttää maaperän mukaan erilaisia rakennekerroksia. Tarhan pohjainvestointi voi muodostaa merkittävän kustannuserän kaivutöineen, maanajoineen, salaojineen ja suodatinkankaineen.

Pohjan rakennus aloitetaan aina pintamaan poistolla; rakennuskohteessa tarvittavien rakennekerrosten laatu ja paksuudet on määriteltävä tapauskohtaisesti. Salaojaputket ympäröidään salaojasepelillä. Salaojien päälle asennettavan kantavan kerroksen (esim. kalliomurske) ala- ja mahdollisesti myös yläpuolelle laitettavan suodatinkankaan tehtävänä on estää eri rakennekerrosten materiaaleja sekoittumasta keskenään. Suodinkankaan asemasta on kantavan kerroksen alla mahdollista käyttää myös eristehiekkaa ja kantavan kerroksen päällä kiilauskerrosta. Kiilauskerros estää murskeen nousemista pintaan. Pintakerrokseksi laitetaan n. 10 cm kerros hevosen jaloille ja kavioille sopivaa materiaalia (esim. ratsastuskentällekin soveltuva hiekka/sora).

Kuva. Hevosten kulkureitti tarhaan, samoin ruokinta- ja juomapaikka, tulisi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan rinteen yläosaan. Tässä tarhassa mutaongelmaa pitää poissa myös vettä hyvin läpäisevä pohja.

Kuva. Hevosten kulkureitti tarhasta makuuhalliin pysyy kuivempana, kun katolle satava vesi ohjataan kourujen ja putkien avulla sadevesikaivoihin. On tärkeää suunnitella myös lumen auraus siten, että sulamisvedet ohjautuvat poispäin rakennuksista ja hevosten ulkoilualueilta. Lipan alle sijoitettu heinäkaukalo vähentää heinien kastumista ja hiekan syönnin riskiä. Maahan pudonneiden heinäntähteiden ja hevosten sonnan päivittäinen siivoaminen on hygienian ylläpidon lisäksi tärkeää myös mudan syntymisen välttämiseksi, sillä eloperäiset ainekset sitovat vettä ja edesauttavat hajotessaan tarhan pohjan pehmenemistä.

Ratkaisuja liettyville ruokintapaikoille ja kulkureiteille

Ulkotarhassa olevien ruokinta- ja juomapaikkojen, porttien edustojen sekä kulkureittien vettymistä voidaan estää ja hallita myös pintamaan eroosiota estävillä, vettä läpäisevillä rakenteilla. Seuraavassa esitellään muutamia Suomessa myynnissä olevia maanvahviketuotteita. Tiedot ovat peräisin tuotteiden jälleenmyyjiltä.

Mudcontrol®-laatat on valmistettu kierrätysmuovista. Yksi laattaa painaa n. 7 kg ja sillä on kokoa 50 cm x 50 cm x 5,3 cm. Laatat kestävät pakkasta ja UV-valoa, enintään 60 000 kg painon per neliömetri, ja niillä on 20 vuoden takuu. Mudcontrol®-laatat voi asentaa ilman suurempia pohjatöitä ja ne ovat siirrettävissä. Paras lopputulos saadaan, kun laatat asennetaan tasoitetulle pohjalle yksi rivi kerrallaan. Laatat ”elävät” lämpötilan mukaan, eli kuumalla ne laajenevat ja pakkasella hieman kutistuvat. Tämä tulee huomioida asennuksessa siten, että laattojen väliin jätetään n. 0,5 cm rako. Kun laatat ovat paikoillaan, ne peitetään hiekalla tai muulla vettä läpäisevällä materiaalilla. Täyttömateriaaliksi suositellaan esim. raekoon 0/4 mm hiekkaa, pyöreää soraa (2/8 mm tai 4/16 mm) tai hienoa hiekkaa (raekoko 0/1 mm), jonka savipitoisuus on 2 %. Laattojen päälle laitettava pintakerros on tärkeä erityisesti kengällisten hevosten kanssa. Isoille, runsaassa käytössä oleville alueille tulisi laittaa vähintään 5 cm:n pintakerros ja makuu- ja piehtarointialueille 10-15 cm. Lisätietoa: https://www.nordicmudcontrol.fi/.

Myös Terra-Grid E35 -maanvahvikelaatat on tehty kierrätysmuovista ja ne voi asentaa molemmin päin. Kun laatat asennetaan suljettu puoli alaspäin, saavutetaan valmistajan mukaan vakaa pinta. Laatat perustetaan tasoitetulle maapohjalle, johon on ensin levitetty suodatinkangas ja ohut kerros kivituhkaa. Avoimet kennot täytetään karkealla hiekalla, kivituhkalla tai soralla. Jos laatat asennetaan nurmikon tai muun kasvillisuuden päälle, tulisi ne laittaa suljettu puoli ylöspäin. Terra-Grid E35 -maanvahvikelaatta painaa 6 kg/m2 (yhden palan mitat: 30 cm x 30 cm x 3 cm), on UV-valon ja pakkasenkestävä ja sen suurin kantavuus on 160 000 kg/m2. Tuotteella on 5 vuoden takuu. Lisätietoa: https://www.lypsy.fi/tuote/22220548.

ProGrid®RG40 ja ProGrid®SG40 SPIDER -muoviritilät kytkeytyvät asettelun jälkeen tiukasti yhteen ja käyttäytyvät kuin yksi matto. Ritilät asetellaan tasaiselle alustalle ja täytetään hiekalla, kivituhkalla tai hienolla murskeella tarpeen mukaan. Ritilän koko on 50 cm x 50 cm x 4 cm ja paino ProGrid®RG40 -ritilällä 5,6 kg/m2 ja ProGrid®SG40 SPIDER -ritilällä 6,68 kg/m2. Tuotteet kestävät kuormitusta, pakkasta, UV-valoa ja ammoniakkia. Lisätietoa: https://www.hepokala.fi/progrid/.

Yhtenä vaihtoehtona mutaongelman rajoittamiseksi on myös jaloittelutarhojen käytön sääteleminen sääolosuhteet ja pohjan kantokyky huomioiden. Edellinen tarkoittaa sitä, että sateisina aikoina käytetään mahdollisuuksien mukaan vain hyvin pohjustettuja, kuivana pysyviä tarhoja, lyhennetään hevosten tarhausaikaa ja huolehditaan hevosten liikunnantarpeen tyydyttämisestä hyväpohjaisilla reiteillä ja alueilla.

Kuva. Asfalttia ja betonilaattoja on käytetty ruokintapaikkojen pohjana mm. niin kutsutuissa aktiivitalliratkaisuissa, joissa hevosten ruokinta tapahtuu ulkona ja on automatisoitu. Eräs tulevaisuuden innovaatioista voi olla mm. vettä läpäisevän betonin hyödyntäminen myös hevosten ulkoilualueilla. Kuvan etuosassa on nähtävissä tarhamattoa.

Materiaali on koottu Hevostoimijat-yhteistyöhankkeessa.     

Sivu lisätty 1.11.2021

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK