Sivut

Hevosen juomaveden tarve

Hevonen tarvitsee päivittäin kymmeniä litroja hyvälaatuista juomavettä. Juomavettä tarvitaan hevosesta lannan, virtsan ja hengityksen sekä iholta haihtumalla tai hikoilun mukana poistuvan veden korvaamiseksi. Riittävä vedensaanti on tärkeää elimistön nestetasapainon säätelyn sekä ruuansulatuselimistön normaalin toiminnan ja hevosen suorituskyvyn kannalta. Liian vähäinen veden saanti lisää riskiä hevosen nestetasapainon muutokseen ja veritilavuuden pienenemiseen.

Täysikasvuisen, joutilaan hevosen päivittäinen vedentarve on sisäruokintakaudella noin viisi litraa 100 elopainokiloa kohti (esim. 25 litraa vettä/500 kg painoinen hevonen). Kohtalaista ja raskasta työtä tekevällä tai muutoin runsaasti hikoilevalla hevosella sekä imettävällä tammalla vedentarve on edellistä paljon suurempi (2-3 -kertainen). Viisisataakiloinen hevonen voi menettää hien mukana 10 - 15 litraa nestettä tunnissa työtä tehdessään. Imettävä tamma menettää maidon mukana päivittäin nestettä 2-4 % ruumiinpainostaan.

Huomio! Varsat ovat erityisen alttiita nestehukan seurauksille! Myös vieroittamattomat varsat tarvitsevat päivittäin raikasta vettä, vaikka ne saavatkin suurimman osan vedestä tamman maidosta. Laitumella oleva 1 kk:n ikäinen varsa juo maidon lisäksi vettä noin 4 litraa/vrk. Varsojen vanhetessa määrä lisääntyy yli 5 litraan/vrk.

 

Vaikuttavatko ruokinta ja pito-olosuhteet juomaveden tarpeeseen?

Hevosen tarvitseman juomaveden määrä on yhteydessä ruokinnassa käytetyn karkearehun tyyppiin, hevosen tekemän työn raskauteen (hikoilun määrä), ympäristön lämpötilaan sekä hevosen kokoon. Esimerkiksi kuivalla heinällä ruokittavat hevoset tarvitsevat enemmän juomavettä kuin säilöheinäruokinnalla ruokitut, koska kuivaheinän vesipitoisuus on pieni säilöheinään verrattuna (kuivaheinässä vettä esim. 14 % ja säilöheinässä 50 %).

Myös karkearehun määrällä on merkitystä. Tutkimuksissa on havaittu, että työssä olevat hevoset juovat enemmän vettä karkearehuruokinnalla kuin ”karkearehu + väkirehu” -ruokinnalla. Kuiva-aineen lisäksi myös rehun sisältämän kuidun määrä vaikuttaa hevosen veden tarpeeseen. Karkearehun huonosti sulavat kuidut sitovat nestettä muualta elimistöstä suolistoon. Samalla elimistöstä poistuu runsaasti vettä lannan mukana.

Kylmässä pitoympäristössä hevoset syövät enemmän karkearehuja kuin tallissa ollessaan, mikä lisää niiden veden perustarvetta. Hevosen veden saanti on siten syytä varmistaa talvellakin, etenkin kun hevosilla on taipumus vähentää juomaveden kulutusta kylmässä ympäristössä.

Huomio! Hevosen vedentarpeen arvioinnissa voi hyödyntää Hevosen vedentarvelaskuria. Kylmän ilman (< -8 oC) on todettu vähentävän hevosten vedenkulutusta 6-14 %; kuuma ilma (> +33 oC) sen sijaan lisää päivittäistä vedenkulutusta noin 80 %.

Noin 500 kg painavan hevosen keskimääräiset veden tarvemäärät +20 oC lämpötilassa (NRC, 2007):

  • Ylläpitohevonen 25 litraa vettä/vrk (vaihteluväli 21–29 litraa/vrk).
  • Tiine tamma 31 litraa vettä/vrk (27–35 litraa/vrk).
  • Imettävä tamma 51 litraa vettä/vrk (40–63 litraa/vrk).
  • Kohtalaista työtä tekevä hevonen 41 litraa vettä/vrk (36–46 litraa/vrk).
  • 1-vuotias varsa (odotettu aikuispaino 500 kg) 19 litraa vettä/vrk (17–21 litraa/vrk).

 

Kuinka usein vettä on tarjottava?

Tutkimusten mukaan hevosella tulisi olla vedenjuontimahdollisuus jokaisen ruokailukerran yhteydessä. Liian vähäinen vedensaanti pienentää hevosen veritilavuutta ja aiheuttaa riskin kehon nesteiden epätasapainoiseen jakautumiseen.

Nestehukan ja ummetusähkyn vaara on suuri etenkin pihatossa pidettävillä hevosilla (vapaasti karkearehua saatavilla), ellei hevosilla ole jatkuvasti saatavilla sulaa juomavettä. Automaattiset juoma-astiat, joissa vesi pysyy sulana ja lämpimänä pakkasellakin, ovat pihattoon kaikista suositeltavimpia.

Huomio! Satsaus lämmitettäviin juomakuppeihin kannattaa, sillä kupin hankintakustannus on usein korvattu jo kahdella vältetyllä ähkytapauksella.

 

Onko juoma-astialla merkitystä?

Automaattinen juomakuppi on yleisin tapa hoitaa hevosten vedensaanti karsinatallissa. Monesti kupeissa on kuitenkin liian pieni virtaus ja liian pieni vedenpinta hevosen juomisen kannalta.

Ruotsin maatalousyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan hevoset, joiden juomakupin vedenvirtaus oli 2-3 l/min, eivät juoneet tarpeeksi ja menettivät painoaan. Kun näille hevosille tarjottiin vettä sangosta, vedenjuonti lisääntyi 30 - 40 %. Kuitenkin jos virtaus juomakupissa oli 8 l/min, hevoset joivat yhtä paljon juomakupista kuin sangosta. Automaattisia juomakuppeja käytettäessä onkin varmistettava, että niiden virtausnopeus on hevoselle riittävä eli 8-10 litraa/min.

Eräs toinen tutkimus osoitti, että jos hevoset saavat itse valita, ne juovat mieluummin sangosta kuin juomakupista. Saavista tai muusta astiasta juottaminen onkin edelleen yleinen ja sopiva tapa pienemmillä talleilla, ulkotarhassa pakkasten tuloon saakka sekä laitumella. Saaveihin tai sankoihin tulee mahtua riittävästi vettä hevosen tarpeeseen ja tarhassa pidettävään hevosmäärään nähden. Lisäksi niiden on hyvä olla sellaisia, että hevoset eivät saa kaadettua niitä helposti nurin.

Hevosen vedenkulutuksen riittävyyttä voidaan arvioida helposti sankojuotossa, mutta automaattisia juomakuppeja käytettäessä kulutuksen seuranta vaatii vesimittarin asennusta, jotka ovat edullisia. Sopivia juottoratkaisuja pihattoon ovat lämmitettävä uimurikuppi ja lämmitettävä juomapalju. Juomapaljuja on saatavilla montaa eri kokoa.

Huomio! Automaattisia juomakuppeja käytettäessä on tärkeä myös varmistaa, että hevoset osaavat juoda niistä! Erityisen tärkeää asia on varmistaa varsojen sekä uusien talliin tulevien hevosten kohdalla.

 

Toimiiko juoma-automaatti?

Juoma-automaatin toimivuus on tärkeää tarkistaa päivittäin, jotta hevoset eivät jää ilman vettä. Pitkään kestänyt pakkassää voi jäädyttää tallin vesiputket ja katkaista vedentulon; usein ongelmat ilmenevät sään lauhtuessa. Lumipeitteen vähäisyys edesauttaa vesijohtojen jäätymistä, sillä lumi toimii eristeenä myös putkille.

Vesijohdon jäätymättömyys varmistetaan ensisijaisesti riittävällä asennussyvyydellä sekä eristämällä kriittiset kohdat kuten vesijohdon läpivienti rakennukseen. Vesijohdon sulana pysymisen voi varmistaa sen yhteyteen asennettavan lämmityskaapelin avulla. Vesimittarin pitää olla lämpimässä tilassa.

Vesijohtojen jäätymistä voi ennaltaehkäistä valuttamalla vettä säännöllisesti. Ylimääräisestä vedenkulutuksesta aiheutuva kustannus on pieni verrattuna jäätyneiden putkien sulatuksen tai putkien halkeamisesta aiheutuvien vaurioiden korjaamisen kustannuksiin. Talvella on myös syytä muistaa sulkea tallin ovet niistä kuljettaessa. Jos tallin vesijohto jäätyy, kannattaa sen sulattamiseen käyttää ammattilaisen apua.

Huomio! Juomakuppiin tulevan veden virtausnopeus voi heikentyä myös siksi, että vesisiivilä on tukkeutunut. Katso ohje automaattisen juomakupin puhdistamiseen sekä veden virtausnopeuden mittaamiseen videolta.

 

Suolalisästä apua hevosen nestetasapainon ylläpitoon?

Vähäinen vedenjuonti voi vähentää hevosen rehunkulutusta sekä heikentää sen suorituskykyä. Hikoillessa hevonen menettää runsaasti elektrolyyttejä, jolloin erityisen voimakas hikoilu voi häiritä hevosen nestetasapainon säätelyä. Suurin haaste on korjata hevosen natriumin menetys, koska esim. karkearehut ja kaura sisältävät hyvin vähän natriumia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hevoset eivät yleensä saa riittävästi natriumia suolakivestä. Tämän takia suositellaan, että hevosille annettaisiin suolaa rehussa vastaamaan todellista päivittäistä suolahävikkiä.

Kilpahevosille tämä merkitsee 100 g suolalisää suorituksen tai kilpailun jälkeen, ja muutkin hevoset saattavat tarvita suolalisää 8 g/100 kg elopainoa puolen tunnin välein pitkäkestoisen suorituksen aikana. On havaittu, että nopein suolatason palautuminen saadaan antamalla hevosen juoda suolaliuosta, joka sisältää enintään 9 g suolaa litrassa vettä. Osa hevosista ei halua juoda liuosta sellaisenaan, joten niille suolapitoisuutta on vähennettävä tai juoma maustettava esimerkiksi mehulla tai melassilla. On kuitenkin tärkeää, että hevosilla on aina myös puhdasta vettä saatavilla.

 

Mikäli epäilet, että hevosesi ei ole juonut riittävästi vettä, voit tarkkailla seuraavia kuivumisen merkkejä:

  • Hevosen ruokahalu heikkenee
  • Ulostaminen vähenee
  • Lanta on normaalia kuivempaa
  • Hevonen on unelias


Nestehukkaa voidaan arvioida myös seuraavilla testeillä:

  • Ihotesti: Nyppäise sormin hevosen kaulan ihoa, normaalissa tilanteessa iho palautuu noin kahdessa sekunnissa, nestehukasta kärsivällä hevosella hitaammin.
  • Tarkista kapillaarien täyttymisaika: Paina peukalolla hevosen ikenen limakalvoa, jolloin limakalvolle ilmestyy vaalea läikkä. Normaalisti limakalvon väri palautuu vaaleanpunaiseksi kahden sekunnin sisällä, nestehukasta kärsivällä hevosella tätä hitaammin. Myös ikenien väri kertoo hevosen nestetasapainosta.

 

Millainen vesi olisi hevoselle parasta?

Ihmisten juomavesi on sopivaa myös hevosille. Jos tallilla käytetään kunnan vesijohtovettä, on veden laatu yleensä moitteeton. Omasta kaivosta otettava juomavesi tulisi sitä vastoin tutkituttaa vesinäytteitä tutkivassa laboratoriossa vähintään kolmen vuoden välein. Vesi saattaa maistua hevosille huonosti jos se sisältää esimerkiksi runsaasti natriumia, kaliumia, magnesiumia, rautaa, kloridia tai sulfaattia.

Pintaveden, pieneläinten tai lika-aineita sisältävän pohjaveden päätyminen kaivoon vaarantaa kaivoveden laadun juomavetenä. Laidunkaudella tulisi muistaa, että seisovan pintaveden käyttö hevosten juomavetenä voi sisältää hygieniariskin hevosille. Loppukesästä luonnonvesissä voi tietyillä alueilla esiintyä myös myrkyllistä sinilevää.

Jotta hevosella olisi mahdollisuus juoda riittävästi hyvälaatuista vettä, pitää automaattisten juomakuppien toimintakunto sekä kaikkien juoma-astioiden puhtaus tarkastaa silmämääräisesti päivittäin. Juoma-astiaan joutuneet roskat (rehuntähteet, kuivike, ulosteista puhumattakaan!) tulisi poistaa heti huomatessa, sillä eloperäinen aines toimii oivallisena kasvualustana bakteereille ja heikentää juomaveden hygieenistä laatua nopeasti. Astioiden perusteellinen puhdistus lämpimällä vedellä olisi hyvä tehdä vähintään 1-2 kertaa viikossa. Etenkin uimurikuppi limoittuu nopeasti, koska kupissa on jatkuvasti vettä.

Juomaveden lämpötila voi vaikuttaa hevosen veden kulutukseen. On kuitenkin todennäköistä, että hevonen juo mieluiten sellaista vettä, mihin se on tottunut. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hevosille tarjottava vesi voi olla kylmää tai lämmintä.

Huomio! Sulan juomaveden tarjoamista ei voi koskaan korvata sillä, että hevosella on tarhassa lunta saatavilla. Lumen sisältämä vesimäärä on pieni, joten lunta pitäisi syödä huomattavan suuria määriä elimistön nestetasapainon ylläpitämiseksi!

 

Materiaali on koottu Solmut auki - alueellinen neuvontapilotti -hankkeessa.

   

Päivitetty 15.3.2018

Avainsanat

juomavesinestetasapainonestehukkavedentarve
© Suomen Hevostietokeskus ry. Tekstin ja kuvien julkaiseminen ja kopiointi ilman lupaa on kielletty.
Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry  |  Sivusto atFlow