Tavoitteena hyvin kasvava ja hiiltä sitova nurmi

Hevosten ruokintaa varten viljeltävä nurmi voi olla parhaimmillaan suuri hiilidioksidinielu ja kasvattaa maaperän hiilivarastoa. Hevostallien kannalta on myös tärkeää, että nurmen viljelyssä hyödynnetty hevosenlanta voi parantaa maan rakennetta ja lisätä kasvien kasvua. Seuraavassa on maanviljelijä ja agronomi Juuso Joonan näkemyksiä käytänteistä, joiden avulla on mahdollista lisätä maaperän hiilensidontaa ja vähentää kasvintuotannosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Ympärivuotinen kasvipeitteisyys on tärkeää hiilensidonnan kannalta.

Miksi maaperään kannattaa sitoa hiiltä?

Hiilen sitominen maaperään parantaa satovarmuutta ja -tasoa, vähentää lannoitteiden tarvetta, lisää maan vedenpidätyskykyä ja parantaa muokkautuvuutta. Lisäksi se auttaa torjumaan ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Maaperä, lannoitus ja viljeltävät lajit vaikuttavat hiilivaraston muodostumiseen

Nurmen vaikutus maaperän hiilivarastoon riippuu hiilivaraston koosta, eli maan multavuudesta, ja nurmen juuriston vahvuudesta. Runsasmultaisilla ja orgaanisilla mailla hiilivarastoa on vaikea kasvattaa, mutta sitä voidaan ylläpitää nurmien avulla. Kivennäismailla monilajiset nurmet, joiden lajivalikoimassa on mukana typensitojakasveja, voivat sitoa hiiltä useita satoja kiloja, jopa yli tuhat kiloa, vuodessa hehtaarille. Voimakkaalla typpilannoituksella lannoitettu yksipuolinen nurmi voi sen sijaan vähentää maaperän hiilivarastoa.

Hevosenlannan hukkakaurattomuus tärkeintä viljelijälle

Hukkakaura on merkittävä haitta viljelylle ja suurin este hevosenlannan hyötykäytölle maataloudessa. Hukkakauraa sisältävän rehun käyttöä tulisi välttää. Jotta hevosenlanta soveltuisi mahdollisimman hyvin kasvinviljelykäyttöön, tulisi se kompostoida tehokkaasti ja hallitusti niin, että lämpötila nousee riittävän korkeaksi tuhoamaan mahdolliset rikkakasvinsiemenet ja taudinaiheuttajat.

Hevosenlannan ravinnepitoisuudet ovat yleensä alhaisia ja kasvinviljelykäytön hyödyt liittyvät enemmän maan laadun paranemiseen. Hevosenlannan käytöllä voidaan arvioida olevan suotuisa vaikutus nurmen lopettamisen eli kasvuston päättämisen yhteydessä. Tyypillinen hevosenlannan käyttömäärä on 20-50 tonnia/hehtaari.

Hevosenlannan avulla voidaan lisätä maan orgaanisen aineksen määrää, joka parantaa maan fysikaalista rakennetta, vedenpidätyskykyä sekä pieneliötoimintaa. Maan rakenteen paraneminen edistää kasvien kasvua ja siten myös hiilensidontaa. Lisätystä hevosenlannan hiilestä maaperään voi jäädä muutamia kymmeniä prosentteja pitkäaikaisesti, valtaosan siitä mennessä mikrobien ravinnoksi ja hajotukseen.

On tärkeää, että hevosten ruokinnassa käytettävässä kaurassa ei ole mukana hukkakauraa.

Kuivikkeen hajoaminen voi kuluttaa typpeä

Kuivike määrittää paljon lannan käyttömahdollisuuksia kasvinviljelyssä. Hitaasti hajoavat kuivikemateriaalit, kuten kutterinpuru ja sahanpuru, voivat kuluttaa lannassa ja maaperässä olevaa typpeä hajoamiseen. Turve on maan kannalta ominaisuuksiltaan hyvä, mutta kannattaa tarkastella myös uusiutuvia kuivikemateriaaleja (esim. olki, ruokohelpi, hamppu), jotka ovat turpeen ohella hyviä maanparannusaineita.

Hevosenlannan kanssa käytettävien ostolannoitteiden tarve on ensisijaisesti yhteydessä maaperän laatuun, satokasvin tarpeisiin ja hevosenlannan ravinnepitoisuuksiin. Viljelymaan laatu selviää maaperäanalyysin avulla ja hevosenlannan ravinnepitoisuudet lanta-analyysin teettämällä. Tuhannessa kilogrammassa hevosenlantaa on useita kilogrammoja kaliumia, ja joissain tapauksissa typpi-fosfori-lannoite tai pelkästään typpipitoinen lannoite voi riittää lannan lisäksi. Typpilannoituksenkin tarve on vähäisempi, jos satonurmessa on typensitojakasveja.

Hevosenlanta pellolle nurmen lopetusvaiheessa ja uuden kasvuston perustaminen saman tien

Hevosenlanta kannattaa levittää pellolle ennen nurmen uusimista ja muokata pintamaan joukkoon. Näin toimien lanta saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti, päästöt pysyvät pieninä ja mikrobit voivat hajottaa lannan yhdessä nurmimassan kanssa ja muodostaa hyvän mururakenteen ja kasvualustan seuraavalle sadolle. Maanmuokkausvälineiksi soveltuvat kevytmuokkaimet kuten lautasmuokkain tai kultivaattori.

Nurmen lopetus kultivaattorilla. Kuva: Juuso Joona.

Kyntäminen auttaa tiivistymien poistoon. Jos nurmi kynnetään, se kannattaa tehdä vasta edellä mainitun kevytmuokkauksen jälkeen. Nurmen voi uusia kyntämättäkin, mutta jos kyseessä on yli kolme vuotta vanha nurmi ja maa on karkeaa tai multavaa, voi kyntö olla perusteltua. Tällöin usein myös kevätkyntö onnistuu.

Hyödyllisintä olisi, että uusi kasvusto perustettaisiin saman tien hevosenlannan levityksen jälkeen. Nurmi voidaan uusia keskikesällä esim. heinänkorjuun jälkeen. Tällöin ei menetetä satovuosia tai laidunvuosia, vaan nurmi on seuraavana vuonna satokäytössä. Toisena vaihtoehtona on nurmen uudistaminen jollekin syysviljalle, jolloin se on vihreänä talven yli.

Menetelmä, jossa lanta levitetään nurmelle, nurmi kynnetään ja seuraavana keväänä nurmi uudistetaan, on huonoin vaihtoehto maaperän hiilivaraston ja ravinteidenkin pidätyksen kannalta. Hevosenlannan levittäminen muuhun kuin uusittavaan kasvustoon ei ole mielekästä, sillä lanta voi aiheuttaa hygieniariskin sekä heikentää nurmen kasvua typen pidättymisen vuoksi.

Kasvua ylläpidetään myös täydennyskylvöllä

Peltoja ja kasvustoja on tärkeää tarkkailla. Nurmikasvusto tulisi uusia silloin, kun sen sadontuottokyky tai peittävyys on heikentynyt. Uusiminen ei välttämättä tarkoita aina kyntämistä ja täysin ”nollasta” lähtemistä. Nurmen ikää voi ja kannattaa jatkaa esimerkiksi täydennyskylvöllä jopa vuosittain. Pellon pintaa voidaan muokata pinnasta kevyesti ennen täydennyskylvöä. Kasvuston tehokas kasvu eli yhteytyksen tehokas maksimointi on tärkeintä hiilensidonnankin kannalta.

Hevoslaitumelle ja hevosheinän kasvatukseen suositeltava siemenseos valitaan ruokinnan ehdoilla, mutta sadontuoton ja kestävyyden kannalta kannattaisi suosia monilajisia seoksia. Se on hyväksi myös maaperälle ja hiilensidonnalle. Kannattaa tarkastella myös mahdollisuutta sisällyttää nurmiseokseen sinimailasta, joka on typensitoja ja omaa hyvin voimakkaan juuren. Myös matalakasvuiset valkoapila ja uusi Suomeen tuotu kasvilajike maa-apila voisivat toimia ilman, että niitä tulisi liikaa heinän sekaan, etenkin jos niitettäisiin korkeaan sänkeen. Näin voitaisiin vähentää lannoituksen tarvetta ja parantaa maata.

Intensiivinen rotaatiolaidunnus sekä nurmen laidunnus- ja niittokorkeuden nostaminen

Laidunnuksessa kannattaisi ruokinnan ja hiilensidonnan kannalta toteuttaa intensiivistä kiertoa, jossa eläimet olisivat suhteellisen pienellä alalla lyhyen, vain muutaman päivän, ajan. Eläimet siirrettäisiin seuraavalle alueelle, kun laidunnurmen korkeus on 15-20 cm. Perussääntönä on, että eläinten annetaan syödä maanpäällisestä biomassasta puolet pois ja loput ne saisivat talloa maahan mikrobien ruuaksi. Nurmen nopea kasvu mahdollistaa alueen laiduntamisen myöhemmin uudelleen.

Intensiivisessä rotaatiolaidunnuksessa nurmen juuristo ei heikkene, vaan laajenee jatkuvasti.

Myös heinän korjuussa ja hoitoniitossa niittokorkeuden tulisi olla 15-20 cm, jotta nurmikasveille jäisi vielä yhteyttävää alaa ja juuriston kasvu jatkuisi. Tällöin myös jälkikasvu on nopeaa. Heinän normaali niittokorkeus on viidestä seitsemään senttimetriä. Korkeammalla niittokorkeudella heinän kokonaissato voi olla hieman edellistä alhaisempi, mutta sadon ruokinnallisessa laadussa ei ole välttämättä eroa. Puhdistusniitolla voidaan torjua rikkakasveja ja voimistaa nurmisatokasvien kasvua. Se on tärkeintä kasvukauden alussa ja tarpeen mukaan laidunnuskaudella.

Lisätietoa neuvontasisällön asiantuntijasta:

Agronomi Juuso Joona viljelee Tyynelän tilaa Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Tyynelän tilalla kehitetään uudistavan viljelyn menetelmiä, joiden avulla voidaan sitoa hiiltä maaperään ja lisätä monimuotoisuutta. Joona toimii myös kouluttajana Carbon Action hiilipilotissa.

Lisätietoa maaperän hiilensidonnasta on Baltic Sea Action Groupin toteuttamassa Hiilioppaassa.

Materiaali on tuotettu Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa.

12.6.2023/SA

Avainsanat

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Tavoitteena hyvin kasvava ja hiiltä sitova nurmi

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje