Hevosenlannan hyödyntämismahdollisuuksista

Pieni poni tuottaa vuodessa n. 8 kuutiometriä kuivikelantaa ja iso hevonen 17 kuutiometriä. Hevosenlantaa (sonta + virtsa + kuivike) voi hyödyntää tietyin edellytyksin kasvinviljelyssä lannoitteena ja maanparannusaineena sekä energiantuotannossa. Hevostietokeskuksen ja Kuopion yliopiston (nyk. Itä-Suomen yliopisto) v. 2000 alkupuolella tehdyissä preliminäärikokeissa saatiin rohkaisevia tuloksia kompostoidun hevosen turvelannan käytöstä avomaakasvien ja luomu-kasvihuonekasvien viljelyssä.

Suomessa hevosia pidetään sisäruokintakaudella ulkona keskimäärin 5-12 tuntia vuorokaudessa. Myös tarhoihin kertyvän sonnan ravinteet olisi tärkeä saada hyödynnettyä.

Hevosenlannan ominaisuudet?

melko kuivaa (kuiva-ainepitoisuus n. 30-35 %)
melko kevyttä (tilavuuspaino 300-500 kg/m³)
sisältää yleensä runsaasti kuivikkeita
kuutiometri hevosenlantaa sisältää noin puolet naudan kuivikelantakuution pääravinnemääristä
lainsäädännön näkökulmasta eläinperäinen sivutuote (Jätelaki 646/2011; Laki eläimistä saatavista sivutuotteista 517/2015)

Hevosenlanta on varastoitava tiivispohjaisessa lantalassa, joka on mitoitettu tallin hevosten 12 kuukauden aikana tuottamaa lantamäärää varten (Vna 1250/2014). Lantala voi olla edellä kuvattua pienempi, jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle asianmukaiseen lantavarastoon tai sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n nojalla myönnetyn luvan perusteella (esim. mullanvalmistajalle, biokaasulaitokseen tai polttolaitokseen). Kun hevosenlannan kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voi lantaa vastaanottava viljelijä varastoida sitä myös säädösten mukaan tehdyssä aumassa. (Lisätietoa hevosenlannan varastointia koskevista vaatimuksista.)

Lannan kuljetus on kallista ja muodostuu erittäin kalliiksi, kun kuljetusmatka ylittää 20-25 km. Tästä syystä lannan hyödyntämispaikan tulisi löytyä läheltä.

Tallinpitäjä saa levittää lannan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi omille pelloilleen sekä myydä vähäisiä määriä irtomyyntinä suoraan kuluttajille. Hevosenlantaa saa myös luovuttaa tilalta toiselle tilalle, mikäli tauti- tai hukkakaurariskiä ei ole. Perusteellinen kompostointi hygienisoi lantaa ja tuhoaa siitä rikkakasvinsiemeniä ja mahdollisia madonmunia. Lisäarvoa kompostoinnista saadaan, kun lannan kompostoitumisen synnyttämä lämpö otetaan talteen energiana. Lannan kompostoitumislämpöä on otettu talteen kompostoreista sekä myös tallin lantapatjasta muutamissa ratkaisuissa. Kompostoinnista saatava energia voidaan hyödyntää esim. tallin ja tilan muiden rakennusten lämmittämiseen. (Lisätietoa kompostoinnista.)

Hevosenlanta on hitaasti vaikuttava lannoite, joka soveltuu myöhään kypsyvien kasvien lannoitukseen sekä maanparannusaineeksi savipitoisille maille. Kompostoitu hevosenlanta soveltuu mm. seuraavien kasvien lannoitukseen: nurmi, peruna, porkkana, valkokaali, salaatti, valkosipuli, tomaatti, paprika, kurkku, mansikka ja vadelma. (Lisätietoa turvelannan viljelykäytöstä: Hevosenlannan hyödyntämiskoe kasvikuoneessa. Lannan hyödyntämiskoe avomaan kasveilla.)

Taulukko. Lannan taulukkoarvoja (Vna 1250/2014, liite 2).

Lantalaji	Kokonaistyppi, kg/m³	Liukoinen typpi, kg/m³	Kokonaisfosfori, kg/m³
Hevosen kuivikelanta	2,6	0,4	0,5
Naudan kuivikelanta	4,0	1,1	1,0
Sian kuivikelanta	4,6	1,2	2,8
Kanan kuivikelanta	9,4	4,2	5,6

Jos hevosenlannan hyödyntäminen ei onnistu omalla tilalla, eikä lähiseudulta löydy viljelijää sen vastaanottajaksi, on kartoitettava muut mahdolliset lannan hyödyntäjätahot. Hevosenlantaa ei ole saanut haudata kaatopaikalle 1.1.2016 alkaen (Vna 331/2013), mutta hevosenlannan saa viedä esim. kompostointimateriaaliksi, mikäli jätekeskus sen vastaanottaa. Tämä on konkreettinen mahdollisuus hevosenlannan hyötykäytölle taajamien läheisyydessä. Lannan myyminen lannoitteeksi tai hyödyntäminen mullanvalmistuksessa, biokaasulaitoksessa tai polttolaitoksessa on luvanvaraista toimintaa (sijoitusvaihtoehto merkitty kuvaan tähdellä (*)). Hevosenlannan käyttö energiantuotannossa helpottui lakimuutosten myötä 15.11.2018, eikä lannan poltto korkeintaan 50 megawatin energiantuotantoyksikössä edellytä enää jätteenpolttolupaa.

Taulukko. Hevosenlannan hyödyntäminen biokaasuntuotannossa tai poltto lämpöenergiaksi.

Hevosenlannan hyödyntäminen biokaasuntuotannossa:

biokaasulaitokseen soveltuu parhaiten olkilanta
kuivamadätysprosessi luontevampi kuin märkämädätys
metaanintuotto kuivamädätetystä olkipellettilannasta 19,6 m³ CH₄/1000 kg tuoretta hevosenlantaa (Saastamoinen, 2014)
biokaasu hyödynnettävissä lämmön- tai sähköntuotannossa tai autojen polttoaineena, sivutuotteena syntyvät rejektivesi ja mädätejäännösmassa ovat jalostettavissa edelleen lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi

Hevosenlannan poltto suurissa ja keskisuurissa laitoksissa:

rinnakkaispoltto muun polttoaineen seassa (hevosenlannan osuus esim. 5-10 %)
kuivikkeena puupohjaiset materiaalit tai turve
hevosenlannan lämpöarvo alenee kosteuspitoisuuden lisääntyessä
hevosenlannan tehollinen lämpöarvo saapumistilassa 1,5-3,4 MJ/kg (kosteus, 70-80 p-%) (Alakangas et al., 2016); vastaava arvo sahanpurulla 6-10 MJ/kg, kutterinpurulla 16-18 MJ/kg ja puupelletillä 16,8 MJ/kg (www.motiva.fi)
poltosta saatavaa tuhkaa voi hyödyntää, mikäli pääpolttoaineen tuhkaa voi hyödyntää

Lisää aiheesta:

Alakangas, E., Hurskainen, M., Laatikainen-Luntama, J., Korhonen, J. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT Technology 258, 2016.
Hanski, T. Kaasuntuotannon kannattavuus hevosenlanta-kuivikeseoksesta hevostallinpitäjän näkökulmasta. Oulun yliopisto, teknillinen tiedekunta, ympäristötekniikka, diplomityö, 2013.
Saastamoinen, M. HorseManure – hevosenlannan käsittely ja hyödyntäminen ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Loppuraportti 9.12.2014. MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, TTS Työtehoseura
Säikkö, R. L. Hevosenlannan nykykäyttö ja hyödyntämismahdollisuudet energiantuotannossa Suomessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikan koulutusohjelma, ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari, 2012.
Turunen, H. Hevosenlanta lämmönlähteenä vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä. Karelia-ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, ylempi ammattikorkeakoulututkinto, opinnäytetyö, 2013.
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, 2018. Tuotantoeläinten lannan käyttö polttoaineena polttoaineteholtaan enintään 50 MW:n kattiloissa. Ohje 14.11.2018

Materiaali on tuotettu Tallitoimijan verkkoluennot -hankkeessa.