Hevosten suojan tarve

Päivittäinen ulkotarhassa ulkoilu edistää monin tavoin hevosten terveyttä ja hyvinvointia. Hevoset voivat ulkoilla säällä kuin säällä, mikäli ne pystyvät suojautumaan tarvittaessa epäsuotuisilta sääolosuhteilta. Hevoset hakeutuvat säätilan mukaan lämpimämpiin tai viileämpiin olosuhteisiin sekä sateen ja tuulensuojaan. 

Milloin hevoset tarvitsevat säänsuojakatoksen?

Hevosen tulisi pystyä suojautumaan ulkotarhauksen aikana epäsuotuisilta sääolosuhteilta kaikkina vuodenaikoina. Tarhassa tulee olla rakennettu säänsuoja eli säänsuojakatos silloin, kun tarhaus on kokopäiväistä tai useita tunteja kestävää, eikä hevosta ole mahdollista ottaa talliin sääolojen niin vaatiessa. Säänsuojakatos on tarkoitettu hevosen väliaikaiseksi suojaksi ulkotarhauksen ajaksi (vrt. pihatto).

Hevoset tarvitsevat suojaa myös kesällä. Hevosten laitumet ovat usein viljeltyjä peltoja, jotka eivät tarjoa minkäänlaista suojaa hyönteisiltä ja sääolosuhteilta. Kesäajan säänsuojaksi käy myös luonnon tarjoama suoja, kuten esim. pieni metsä. Vaihtoehtoisesti hevonen voidaan ottaa tarvittaessa talliin.

Hevoset tarvitsevat suojaa:

  • Liialliselta kylmyydeltä
  • Karvapeitteen kastelevalta vesi- ja räntäsateelta
  • Kylmältä, kovalta tuulelta
  • Liialliselta kuumuudelta ja auringonpaahteelta
  • Pitkäkestoisilta, viileiltä sadejaksoilta
  • Suurilta hyönteismääriltä

Merkkejä liiallisesta kylmyydestä: 

  • Lihasvärinä, täriseminen
  • Levottomuus, talliin pyrkiminen
  • Äkilliset juoksupyrähdykset
  • Aktiivisuuden vähentäminen (pitkällä aikavälillä)
  • Syömisen lisääminen
  • Alilämpöisyys (hypotermia)

Merkkejä liiallisesta kuumuudesta:

  • Hikoaminen
  • Kohonnut hengitystiheys
  • Varjon etsiminen
  • Syömisen ja aktiivisuuden vähentäminen
  • Uneliaisuus
  • Ylilämpöisyys (hypertermia)

Millainen on hyvä säänsuojakatos?

Ulkotarhan tai laitumen säänsuoja on katettu, 0-4 -seinäinen katos. Mitä enemmän katoksessa on seiniä, sitä enemmän se vähentää kylmällä ilmalla lämmönhukkaa hevosesta. Kesällä vähemmän umpinainen katos on parempi, sillä se ei kuumene liiaksi. Katoksen ei tarvitse olla rakenteeltaan ja materiaaleiltaan kovin vaativa, kunhan se on turvallinen ja antaa riittävän suojan. Jos katosta käyttää useampi hevonen, on sen oltava riittävän tilava ja siinä on hyvä olla useampi kulkuaukko hevosten hierarkiakäyttäytymisen takia.

Katoksen pohjan ja oviaukkojen edustan on suositeltavaa olla tiivispohjaisia tai pohjustettuja, jotta alusta pysyisi kuivana ja sen puhtaanapito olisi helppoa, ja jotta oviaukon edusta ei vettyisi sadekeleillä. Sijoittelussa kannattaa huomioida ilmansuuntien vaikutus ja sadeveden valumasuunta. Katoksen pohjoispuolella on hyvä olla kiinteitä seiniä, eteläpuoli voi olla avonaisempi. Katos kannattaa sijoittaa rinteeseen tai muuta ympäristöä korkeammalle kohdalle, jotta sadevedet valuvat siitä poispäin. 

Kuva: Hyvä säänsuojakatos edistää hevosen lämpötasapainon ylläpitoa monin tavoin. Hevonen voi käyttää katosta tarpeen mukaan, jolloin myöskään lämpöstressin vaaraa ei ole säätilan parantuessa esim. kesken päivän, toisin kuin loimea käytettäessä. Vilustuminen lisää mm. riskiä sairastua hengitystieinfektioihin.

Katoksen mitoitussuosituksia

  • Pinta-alaa n. 14 m2/ aikuinen hevonen. Varsoille riittää vähäisempi pinta-ala, sillä ne viihtyvät toistensa lähellä aikuisia paremmin.
  • Jos hevosia on paljon, tarvitaan useampi suoja.
  • Syvyys esim. 4-7 m, pituus 7-14 m hevosmäärästä ja -tyypistä riippuen.
  • Jos laumassa on hyvin dominoivia tai arkoja hevosia, tulee mitoitusta lisätä.

Millaisia säänsuojakatoksia hevoset käyttävät?

Hevosten on tutkimuksissa todettu käyttävän säänsuojakatoksia epäsuotuisissa sääolosuhteissa. Syksyllä, talvella ja keväällä hevoset käyttävät niitä kovilta tuulilta sekä vesi-, räntä- ja lumisateelta suojautumiseen. Kesällä hevoset käyttävät katoksia auringolta, kuumuudelta, hyönteisiltä ja sateelta suojautumiseen.

Suojan käyttöön vaikuttavat mm. näköyhteys uloskulkuaukkojen määräkatoksen suojaavuus ja pinta-ala/hevonen ja kesällä ilmanvirtaus katoksen läpi (umpinaiset katokset ovat kuumempia). Myös hevosen  kylmänsietokyky vaikuttaa katosten käyttöön. Tutkimuksissa lämminverirotuisten, pienikokoisten sekä ohutkarvaisten hevosten on todettu käyttävän katoksia enemmän kuin kylmäverirotuisten, suurikokoisten sekä paksukarvaisten hevosten (Jørgensen  ym. 2016). Kesällä hevosten on havaittu käyttävän eniten katosta, jossa on pelkkä katto (Sveen 2015). Seuraavaksi eniten hevoset käyttivät katosta, jossa oli katto ja kolme seinää, ja vähiten katosta, jossa oli pelkät seinät.

 

Materiaali on tuotettu Tallinpitäjän verkkotietopaketti -hankkeessa.  

       

Päivitetty 31.5.2016

Tuote on lisätty koriin
Tuote on lisätty koriin

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori ladattu

[CART NAME]

Siirry ostoskoriin
Tallennettu ostoskori poistettu

[CART NAME]

OK

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.