Väkirehuruokinnan haittavaikutuksia

Mahahaava

Mahahaavat ovat yleisimpiä voimakkaalla väkirehuruokinnalla olevilla kilpahevosilla. Mahahaavoja tavataan kuitenkin myös siitostammoilla, varsoilla ja harrastehevosilla. Mahahaavat aiheuttavat kipua ja ähkyoireita sekä alentavat ruokahalua, mitä kautta ne heijastuvat hevosen yleiskuntoon, suorituskykyyn ja kasvuun.

Voimakkaalla väkirehuruokinnalla ollessaan hevonen monesti vähentää karkearehun kulutusta, koska väkirehut täyttävät niin suuren osan sen ravinnontarpeesta. Karkearehun syönnin vähentyessä hevonen käyttää vuorokaudessa vähemmän aikaa syömiseen, jolloin myös mahalaukun sisältöä neutraloivaa sylkeä erittyy huomattavasti vähemmän. Koska hevosilla hapanta mahanestettä erittyy jatkuvasti, laskee mahalaukun pH ravinnon loputtua nopeasti. Pitkäaikainen alhainen pH johtaa haavaumien muodostumiseen mahan limakalvoon ja pohjukaissuoleen.

Yhden heinäkilon syödessään 500 kg painava hevonen jauhaa keskimäärin 3400 kertaa, erittää 3–5 litraa sylkeä ja syöminen kestää noin 40 minuuttia.
Yhden viljakilon syöminen kestää noin 10 minuuttia, sylkeä erittyy 1–1,5 litraa ja hevonen pureskelee noin 850 kertaa.

Mahahaavan hoidossa ja myös ennaltaehkäisyssä on tärkeää tarkastella kriittisesti tallin ruokintakäytäntöjä. Hevosen tulisi saada niin runsaasti karkearehua, että täysin ruuaton aika jää vuorokaudessa mahdollisimman lyhyeksi. Vaihtoehtoisesti karkearehut voidaan jakaa hevoselle mahdollisimman monessa pienessä annoksessa tasaisesti vuorokauden ympäri. Tärkeää on myös syöttää väkirehut mahdollisimman pieninä annoksina ja annostella hevoselle karkearehuja ennen väkirehujen syöttöä. Myös laiduntaminen on erinomaista hoitoa mahahaavapotilaalle.

Suoliston toimintahäiriöt

Suuret väkirehumäärät voivat aiheuttaa ongelmia myös ruuansulatuksessa. Ruuansulatusentsyymit pilkkovat normaalisti väkirehujen tärkkelyksen ohutsuolessa glukoosiksi. Rehuannosten koon kasvaessa ravinnon kulku suolistossa nopeutuu ja tärkkelyksen sulavuus heikkenee. Lisäksi hevosen rajallinen entsyymituotanto heikentää tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa.

Näistä syistä johtuen osa tärkkelyksestä kulkeutuu paksusuoleen, jossa suoliston pieneliöt fermentoivat sen. Fermentaatiossa muodostuu maitohappoa, joka muuttaa suoliston happo-emästasapainoa. Happamuuden lisääntyminen laskee pH:ta, jolloin osa normaalista suoliston mikrobikannasta kuolee. Mikrobien hajotessa niiden solujen ulkokalvosta vapautuu lipopolysakkarideja. Nämä myrkylliset endotoksiinit läpäisevät vaurioituneen suoliston seinämän imeytyen verenkiertoon ja aiheuttavat elimistössä kaviokuumeeseen johtavan tulehdusreaktion. Happamoituminen aiheuttaa myös ähkyoireita ja ripulia, minkä lisäksi suoliston normaalit liikkeet ja veden imeytyminen suolistosta voivat häiriintyä.

Suoliston toimintahäiriöiden ja kaviokuumeen välttämiseksi tärkkelyksen saanti ruokinnasta ei saisi ylittää 1 g tärkkelystä /kg elop. /ruokintakerta! Esim. 500 kg painavalla hevosella maksimissaan 500 g tärkkelystä/ruokintakerta. Kaura sisältää tärkkelystä hehtolitrapainosta riippuen 300-400 g/kg, ohra 250-500 g/kg. Kauran tärkkelys on hienojakoisempaa kuin ohran, jolloin sen sulavuus ohutsuolessa on parempi.

Lihominen, lihasongelmat

Liiallinen väkirehujen saanti altistaa hevoset myös lihomiselle, lisää luuston kehityshäiriöiden riskiä varsoilla sekä saattaa johtaa lannehalvauksen syntyyn, ellei annosta pienennetä rasituksen keventyessä. Lihominen altistaa hevoset aineenvaihduntasairauksille, kuten metaboliselle oireyhtymälle ja kaviokuumeelle, ylipaino rasittaa myös turhaan hevosen niveliä ja jänteitä.

Viljan sisältämä suuri tärkkelysmäärä pilkkoutuu glukoosiksi ja varastoituu glykogeenina lihaksiin ja maksaan. Lepopäivää seuraavassa rasituksessa glykogeenivarastot otetaan käyttöön, jolloin glykogeenin hajoamisen seurauksena muodostuu suuria määriä maitohappoa. Maitohapon kertyminen lihassoluihin laskee pH:ta vaurioittaen solujen proteiineja. Lihasten vaurioituminen on erittäin kivuliasta hevoselle ja voi johtaa lannehalvaukseen. Lannehalvaus voidaan estää pienentämällä väkirehuannoksia lepopäivinä ja verryttelemällä hevonen hyvin ennen rasitusta.

Käyttäytyminen

Ruokavalio vaikuttaa myös hevosen käyttäytymiseen. Korvattaessa karkearehuja väkirehuilla, vähenee syömiseen käytetty aika. Tällöin hevoset voivat kehittää stereotyyppisiä käyttäytymismuotoja tyydyttääkseen tekemisen tarpeensa. Kun hevoset saavat karkearehua vapaasti tai ovat laitumella, esiintyy stereotypioita harvemmin.

Liiallinen väkirehujen saanti voi ilmetä myös ylivireytenä, jolloin hevosen hallitseminen on vaikeaa. Tämä ”kuumuminen” on yhteydessä siihen, kuinka paljon hevonen saa rehuista energiaa todelliseen tarpeeseensa verrattuna, sekä siihen, kuinka sulavassa muodossa rehun sisältämä energia on. Ylivireyttä voidaan siten hillitä alentamalla ruokavalion energiapitoisuutta ja erityisesti nopeasti imeytyvien tärkkelyksen ja glukoosin osuutta, jotka saavat aikaan nopean verensokerin nousun.

Sivu on päivitetty 30.8.2018

Avainsanat

Sivut

Väkirehuruokinnan haittavaikutuksia

Avainsanat

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu