Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Väkirehuruokinnan haittavaikutuksia
Mahahaava
Mahahaavat ovat yleisimpiä voimakkaalla väkirehuruokinnalla olevilla kilpahevosilla. Mahahaavoja tavataan kuitenkin myös siitostammoilla, varsoilla ja harrastehevosilla. Mahahaavat aiheuttavat kipua ja ähkyoireita sekä alentavat ruokahalua, mitä kautta ne heijastuvat hevosen yleiskuntoon, suorituskykyyn ja kasvuun.
Voimakkaalla väkirehuruokinnalla ollessaan hevonen monesti vähentää karkearehun kulutusta, koska väkirehut täyttävät niin suuren osan sen ravinnontarpeesta. Karkearehun syönnin vähentyessä hevonen käyttää vuorokaudessa vähemmän aikaa syömiseen, jolloin myös mahalaukun sisältöä neutraloivaa sylkeä erittyy huomattavasti vähemmän. Koska hevosilla hapanta mahanestettä erittyy jatkuvasti, laskee mahalaukun pH ravinnon loputtua nopeasti. Pitkäaikainen alhainen pH johtaa haavaumien muodostumiseen mahan limakalvoon ja pohjukaissuoleen.
|
Mahahaavan hoidossa ja myös ennaltaehkäisyssä on tärkeää tarkastella kriittisesti tallin ruokintakäytäntöjä. Hevosen tulisi saada niin runsaasti karkearehua, että täysin ruuaton aika jää vuorokaudessa mahdollisimman lyhyeksi. Vaihtoehtoisesti karkearehut voidaan jakaa hevoselle mahdollisimman monessa pienessä annoksessa tasaisesti vuorokauden ympäri. Tärkeää on myös syöttää väkirehut mahdollisimman pieninä annoksina ja annostella hevoselle karkearehuja ennen väkirehujen syöttöä. Myös laiduntaminen on erinomaista hoitoa mahahaavapotilaalle.
Suoliston toimintahäiriöt
Suuret väkirehumäärät voivat aiheuttaa ongelmia myös ruuansulatuksessa. Ruuansulatusentsyymit pilkkovat normaalisti väkirehujen tärkkelyksen ohutsuolessa glukoosiksi. Rehuannosten koon kasvaessa ravinnon kulku suolistossa nopeutuu ja tärkkelyksen sulavuus heikkenee. Lisäksi hevosen rajallinen entsyymituotanto heikentää tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa.
Näistä syistä johtuen osa tärkkelyksestä kulkeutuu paksusuoleen, jossa suoliston pieneliöt fermentoivat sen. Fermentaatiossa muodostuu maitohappoa, joka muuttaa suoliston happo-emästasapainoa. Happamuuden lisääntyminen laskee pH:ta, jolloin osa normaalista suoliston mikrobikannasta kuolee. Mikrobien hajotessa niiden solujen ulkokalvosta vapautuu lipopolysakkarideja. Nämä myrkylliset endotoksiinit läpäisevät vaurioituneen suoliston seinämän imeytyen verenkiertoon ja aiheuttavat elimistössä kaviokuumeeseen johtavan tulehdusreaktion. Happamoituminen aiheuttaa myös ähkyoireita ja ripulia, minkä lisäksi suoliston normaalit liikkeet ja veden imeytyminen suolistosta voivat häiriintyä.
Suoliston toimintahäiriöiden ja kaviokuumeen välttämiseksi tärkkelyksen saanti ruokinnasta ei saisi ylittää 1 g tärkkelystä /kg elop. /ruokintakerta! Esim. 500 kg painavalla hevosella maksimissaan 500 g tärkkelystä/ruokintakerta. Kaura sisältää tärkkelystä hehtolitrapainosta riippuen 300-400 g/kg, ohra 250-500 g/kg. Kauran tärkkelys on hienojakoisempaa kuin ohran, jolloin sen sulavuus ohutsuolessa on parempi.
Lihominen, lihasongelmat
Liiallinen väkirehujen saanti altistaa hevoset myös lihomiselle, lisää luuston kehityshäiriöiden riskiä varsoilla sekä saattaa johtaa lannehalvauksen syntyyn, ellei annosta pienennetä rasituksen keventyessä. Lihominen altistaa hevoset aineenvaihduntasairauksille, kuten metaboliselle oireyhtymälle ja kaviokuumeelle, ylipaino rasittaa myös turhaan hevosen niveliä ja jänteitä.
Viljan sisältämä suuri tärkkelysmäärä pilkkoutuu glukoosiksi ja varastoituu glykogeenina lihaksiin ja maksaan. Lepopäivää seuraavassa rasituksessa glykogeenivarastot otetaan käyttöön, jolloin glykogeenin hajoamisen seurauksena muodostuu suuria määriä maitohappoa. Maitohapon kertyminen lihassoluihin laskee pH:ta vaurioittaen solujen proteiineja. Lihasten vaurioituminen on erittäin kivuliasta hevoselle ja voi johtaa lannehalvaukseen. Lannehalvaus voidaan estää pienentämällä väkirehuannoksia lepopäivinä ja verryttelemällä hevonen hyvin ennen rasitusta.
Käyttäytyminen
Ruokavalio vaikuttaa myös hevosen käyttäytymiseen. Korvattaessa karkearehuja väkirehuilla, vähenee syömiseen käytetty aika. Tällöin hevoset voivat kehittää stereotyyppisiä käyttäytymismuotoja tyydyttääkseen tekemisen tarpeensa. Kun hevoset saavat karkearehua vapaasti tai ovat laitumella, esiintyy stereotypioita harvemmin.
Liiallinen väkirehujen saanti voi ilmetä myös ylivireytenä, jolloin hevosen hallitseminen on vaikeaa. Tämä ”kuumuminen” on yhteydessä siihen, kuinka paljon hevonen saa rehuista energiaa todelliseen tarpeeseensa verrattuna, sekä siihen, kuinka sulavassa muodossa rehun sisältämä energia on. Ylivireyttä voidaan siten hillitä alentamalla ruokavalion energiapitoisuutta ja erityisesti nopeasti imeytyvien tärkkelyksen ja glukoosin osuutta, jotka saavat aikaan nopean verensokerin nousun.
Sivu on päivitetty 30.8.2018