Tamman kiima

Lisääntymiskausi

Tamma on kausilisääntyjä, mikä merkitsee sitä, että se on yleensä vain osan vuodesta kiimassa. Kiimaton aika on noin puoli vuotta. Kiiman alkamiseen vaikuttavat mm. päivän pituus, lämpötila sekä ruokinta. Kevään ensimmäiset kiimat ovat yleensä pidempiä kuin loppukevään ja alkukesän kiimat. Syksyllä kiimat alkavat heikentyä. Ovulaatiota ei aina tapahdu alkutalven/kevää kiimoissa.

Kiimakierto

Kiimakierto tarkoittaa aikaa kiiman lopusta seuraavan kiiman loppuun tai alusta alkuun. Kiimojen väkinen aika on yleensä melko vakio: 14-16 vrk. Sen sijaan kiiman pituus vaihtelee eri yksilöiden välillä jopa yhdestä kymmeneen vuorokauteen.

Ovulaatio eli munasolun irtoaminen tapahtuu yleensä 20-24 tuntia ennen kiiman loppua. Tammat näyttävät ovulaation jälkeen noin vuorokauden ajan kiiman ulkoisia merkkejä (mm. kiinnostus oriista/ruunista, levottomuus ja aggressiivisuus erityisesti alkukiimassa, seisoo jalat harallaan, häntä koholla, vilkuttelu jne).

Follikkelin kehitys ja ovulaatio

Tamman kohtu on kaksihaarainen ja sen molempiin sarviin liittyvät munanjohtimet ja munasarjat. Munasarjoissa on tuhansia munasoluja. LH eli luteinisoiva hormoni aikaansaa follikkelin eli munarakkulan kypsymisen. Munarakkulan sisällä on munasolu. Follikkeli kasvaa noin 0,3-0,4 cm/vrk. Vuorokausi ennen ovulaatiota munarakkulan läpimitta on 3-5,5 cm. Kypsyvä follikkeli muuttuu ohutkuoriseksi ja pehmenee ennen ovulaatiota. Alkukevään kiimat eivät aina johda ovulaatioon.

Sivut

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu