Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Eri hevostyyppien ruokinta
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Varsojen rodokokki-infektio
- Siitostamman ruokinta
- Hevoslaidun
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Kuiva heinä

Vaikka säilöheinän käyttö on viime vuosikymmenen aikana yleistynyt suuresti, on kuiva heinä edelleen hyvin suosittua hevosten ruokinnassa.
Pikkupaaleihin pakatun kuivan heinän käytön etuja ovat säilörehua ja -heinää tasaisempi hygieeninen ja ravitsemuksellinen laatu sekä helpompi käsiteltävyys talliolosuhteissa. Kuivan heinän käyttöä rajoittaa kuitenkin sen vaikea saatavuus ja korkeahko hinta. Hevosten ruokinnassa käytettävän kuivan heinän tulisi olla lehtevää, vaalean vihreää ja pölytöntä.
Koostumus
Kuivan heinän ravintoarvo vaihtelee korjuuajankohdasta, maaperästä, pellon kunnosta, säästä ym. riippuen. Vaikka heinä olisi päällepäin hyvän näköistä, kertoo ulkonäkö pääasiassa rehun hyvästä hygieenisestä laadusta. Ainoa keino varmistua heinän ravintoarvosta on rehuanalyysin teettäminen. Yleisesti ottaen kuivan heinän ravintoarvo ja sulavuus on alhaisempi kuin ajoissa korjatun esikuivatun säilörehun ja säilöheinän.
Viljavuuspalvelu Oy (2009) ilmoittaa hevosheinän keskimääräisiksi (tavoiteltaviksi) rehuarvoiksi:
ME, MJ/kg ka | > 9,0 |
Ka, % | > 83 |
Rv, % | 11-13 |
Srv, g/kg ka | 80-90 |
Rk, % | 35 |
Sokeri, g/kg ka | 50-150 |
Ca, g/kg ka | 3,0 |
P, g/kg ka | 3,6 |
Mg, g/kg ka | 1,2 |
K, g/kg ka | 28 |
Na, g/kg ka | 0,2 |
Cu, mg/kg ka | 5,0 |
Mn, mg/kg ka | 60 |
Zn, mg/kg ka | 30 |
Fe, mg/kg ka | 150 |
Se, mg/kg ka | - |
Bakteeripitoisuus, pmy/g | 500 000-8 000 000 |
Home- ja hiivaitiöpitoisuus, pmy/g | 100 000-7 000 000 |
Keskivertoarvoja kannattaa hyödyntää arvioitaessa oman kuivan heinän laatua. Jos oman heinän rehuanalyysitulokset poikkeavat huomattavasti jostakin taulukon arvosta, täytyy muuhun ruokintaan kiinnittää erityishuomiota, jotta hevosen ravinnonsaanti olisi riittävää. Monet väki- ja kivennäisrehut kun on suunniteltu täydentämään ravintoarvoltaan keskivertoa karkearehua.
Korjuuajan vaikutus kuivan heinän koostumukseen (MTT 2006. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset):
Heinä, 1. sato |
Ka % |
ME, |
RV, |
RR, |
RK, |
SRV, |
Lys, |
Ca, |
P, |
Erittäin aik. korjuu |
83 |
10,6 |
180 |
35 |
315 |
137 |
8,3 |
3,0 |
3,6 |
Aikainen korjuu |
83 |
10,4 |
160 |
30 |
335 |
117 |
7,4 |
3,0 |
3,6 |
Normaali korjuu |
83 |
9,4 |
120 |
25 |
360 |
79 |
5,5 |
3,0 |
3,0 |
Myöhäinen korjuu |
83 |
8,9 |
100 |
20 |
365 |
64 |
4,6 |
2,5 |
2,5 |
Erittäin myöh. korjuu |
83 |
8,4 |
80 |
20 |
364 |
46 |
3,7 |
2,5 |
1,9 |
Annostelu
Suositeltavalla karkearehun vuorokausisaannilla (1-1,5 kg karkearehun kuiva-ainetta/hevosen 100 kg elop.), kuivaa heinää (kuiva-aine 83 %) tulisi annostella hevoselle 1,2-1,8 kg/100 elopainokiloa kohti vuorokaudessa. Jos hevosille syötetään kuivaa heinää vapaasti, täytyy vuorokausikulutus selvittää ruokintalaskelman laatimista varten. Se saadaan selville punnitsemalla hevoselle annetut heinät ja vähentämällä luvusta syömättä jääneet heinät. Jos hevosia on pihatossa tai tarhassa useita, tulee luku jakaa niiden määrällä, jolloin saadaan keskimääräinen kulutus hevosta kohden. Laskelman laadinnassa voi myös hyödyntää tutkimuksia hevosten kuivan heinän kulutuksesta. Kuivan heinän kulutukseksi vapaassa ruokinnassa on mitattu 2–2,4 % kuiva-ainetta hevosen ruumiinpainosta (NRC, 2007).
Hevosten kuivan heinän keskimääräisiä kulutusmääriä vapaassa ruokinnassa (NRC 2007 pohjalta):
HEVOSEN PAINO (KG) | KUIVAN HEINÄN KESKIMÄÄRÄINEN KULUTUS (KG/VRK) * |
300 | 7–8,5 |
400 | 9,5–11,5 |
500 | 12–14 |
600 | 14–17 |
*Huom! Taulukon rehumäärillä hevosten kuiva-aineen saanti karkearehuista on 2–2,4 kg ka /100 kg elop., mikä on huomattavasti suositeltua enemmän (1,5 kg ka/100 kg elop.). Ahneet hevoset voivat syödä vielä tätäkin huomattavasti suurempia määriä!
Rehuhygienia
Hyvälaatuinen ja oikein varastoitu kuiva heinä sisältää aina jonkin verran pölyä ja sieni-itiöitä. Pölyä voidaan tarvittaessa vähentää upottamalla heinät veteen ennen annostelua. Heiniä ei tule liottaa yli kymmentä minuuttia, sillä tällöin heinästä alkaa liueta myös ravintoaineita. Homeinen heinä muodostaa terveysriskin sekä hevosille että ihmisille, eikä sitä tulisi koskaan syöttää hevosille. Homeinen heinä aiheuttaa hevosille mm. ruuansulatuselimistön toimintahäiriöitä ja hengitystiesairauksia.