Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Laidunkauden lisäruokinta
Kuva. Loppukesällä, kun laitumet on jo syöty lyhyiksi, voidaan hevosia alkaa jo hyvissä ajoin totuttamaan sisäruokintakaudella annettaviin rehuihin.
Ravinnon riittävyys laitumella varmistettava
Hevosen tarvitseman laidunalan tarve muuttuu kesän kuluessa. Ruohon kasvu on nopeinta alkukesällä, hidastuen loppukesää kohti. Myös pitkien kuivuusjaksojen aikana voi laidunnurmen kasvu jäädä olemattomaksi. Lisäksi laitumen ravintoarvo heikkenee loppukesästä laidunruohon vanhetessa. Vanheneva laidun mm. sulaa huonommin ja sisältää vähemmän valkuaista ja enemmän kuitua kuin lehtevä ja nuori laidunnurmi (Taulukko 1.). Näistä syistä johtuen laidunala, joka riittää alkukesällä kuudelle hevoselle, on keskikesällä riittävä vain kolmelle hevoselle. Loppukesästä samalta alalta riittää syömistä enää kahdelle hevoselle. Hevosille sopiva laidunnurmen korkeus on 20 – 25 cm. Laidunnus lohkolla tulisi aloittaa, kun nurmen korkeus on 10–15 cm, koska etenkin alkukesästä ruoho kasvaa ja vanhenee nopeasti. Laidunlohkoa on vaihdettava, kun lyhin kasvusto on 5–6 cm korkuista.
Taulukko 1. Laidunruohon rehuarvot (Luken rehutaulukot, hevoset)
Energia (MJ ME/kg ka) |
D-arvo (g/kg ka) |
Raakavalk. (g/kg ka) |
Sulava raakavalk. (g/kg ka) |
Kuitu eli NDF (g/kg ka) |
Sokeri (g/kg ka) |
|
Laidun | 11,3 | 705 | 180 | 135 | 535 | 125 |
Vanheneva laidun | 10,5 | 657 | 165 | 119 | 580 | 130 |
Useilla hevostalleilla laitumella pidettävien hevosten määrä ei muutu, vaikka laitumilta syötävän ruohon määrä kesän kuluessa vähenee ja sen ravintoarvot heikkenevät. Tästä ei aiheudu ongelmaa, mikäli laidunalaa on käytettävissä runsaasti, ja hevoset saadaan vaihdettua ajoissa uusille lohkoille vanhojen lohkojen jäädessä rauhassa kasvamaan. Muussa tapauksessa tarvitaan laitumelle lisäruokintaa. Lisäruokinta on aloitettava hyvissä ajoin ennen kuin laidun on kaluttu loppuun. Laidunpaineeseen voidaan vaikuttaa myös osittaislaiduntamisella, eli pitämällä hevosia pidemmän aikaan sisällä ja ruokkimalla niitä talliin aikoina, jolloin laitumet kasvavat heikosti.
Lisäruokinta laitumelle
Lisäruokinnan tarve on yhteydessä laidunnurmen kuntoon ja hevosen ravinnontarpeeseen. Hevonen tarvitsee määrällisesti huomattavasti enemmän tuoretta ruohoa kuin kuivaa heinää saadakseen siitä irti saman määrän ravintoaineita. Tämä johtuu tuoreen ruohon sisältämästä suuresta vesipitoisuudesta. Tuore ruoho sisältää noin 80 % vettä ja vain 20 % ravintoaineet sisältävää kuiva-ainetta. Kuivassa heinässä vettä on noin 14 % ja kuiva-ainetta 86 % (Kuvaaja 1). Erilaisesta koostumuksesta johtuen kymmenen ruohokiloa vastaa noin 2,3 kg kuivaa heinää.
Kuvaaja 1. Rehujen kuiva-aine- ja vesipitoisuus vaihtelevat
Lisäruokintaan sopivat hyvin esimerkiksi toiselta rehevämmältä laidunlohkolta niitetty ruoho tai laitumelle tuotava kuiva heinä. Valmennettavat hevoset, siitostammat ja kasvavat varsat tarvitsevat lisäksi väkirehua. Väkirehuina voidaan antaa esimerkiksi kauraa tai erilaisia täysrehuja. Imettävät tammat tarvitsevat runsaasti ravintoaineita, jotta ne pystyvät tuottamaan riittävästi maitoa. Parhaat laidunlohkot onkin aina syytä varata imettäville tammoille varsoineen. Väkirehujen ohella tammojen ruokinnassa voidaan käyttää valkuaisrehua, kuten soijarouhetta tai maitojauhetta. Hevoset tulee totuttaa hyvissä ajoin sisäruokintakaudella käytettäviin rehuihin, joten loppukesän lisäruokinnassa kannattaa käyttää sisäruokintakaudelle suunniteltuja rehuja.
Lisäksi hevoset tarvitsevat myös laitumella ollessaan riittävästi suolaa ja kivennäisiä. Laidunruoho sisältää vain hyvin vähän natriumia. Erityisesti suolan natriumia tarvitsevat valmennuksessa olevat hevoset ja imettävät tammat. Pelkkä suolakivi ei riitä tyydyttämään hevosen suolantarvetta, joten hevoselle kannattaa antaa myös irtosuolaa. Etenkin kesähelteillä ja hevosen hikoillessa runsaasti on riittävään suolan saantiin kiinnitettävä erityistä huomiota.
Laidunala, kasvilajit ja laitumen hoito
Yksi hevonen tarvitsee hyvää viljeltyä laidunta alkukesästä noin 0,25 hehtaaria ja loppukesästä noin 0,5 hehtaaria. Luonnonlaidunta tai hakamaata tarvitaan viljeltyä laidunta enemmän, noin 1 – 2 hehtaaria hevosta kohden. Laitumen kuntoon vaikuttavat mm. lannoitus, uusiminen ja laidunkauden sääolot. Normaalisti laidun tulee uusia 3-5 vuoden välein nurmen riittävän kasvukyvyn turvaamiseksi. Syötettyjä lohkoja on hyvä lannoittaa pitkin kesää, mikäli hevosten on tarkoitus palata niille ennen syksyä. Voimakkainta lannoitusta käytetään imettävien tammojen ja kasvavien varsojen laitumilla. Lannoittamaton nurmi kasvaa huonosti ja kerää korteensa sokeria. Laidunkierto on hyvä suunnitella huolellisesti. Laidunkierrossa olisi hyvä olla suunnilleen yhtä suuret pinta-alat eri-ikäisiä ja uudistusvaiheessa olevia lohkoja.
Laidunkasvivalinnoilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi nurmen tallauksen kestävyyteen ja jälkikasvukykyyn. Lajikkeista nurminata sopii hyvin yhteen timotein kanssa: timotei maittaa hevosille hyvin ja nurminata parantaa kasvuston jälkikasvukykyä ja poudankestävyyttä. Tallauksen kestävä niittynurmikka soveltuu puolestaan pitkäikäisiin laidunnurmiin. Laidunseoksessa voi olla mukana myös punanataa ja valkoapilaa. Puna-apilaa ei suositella kylvettäväksi, sillä se kestää tallausta huonosti.
Lähteet:
Laine, L. Laidunpäivien materiaali. Muhos/10.5.2014
Niemeläinen, O., Särkijärvi, S. & Sormunen-Cristian, R. (2009). Nurmien kasvurytmi laiduntamisen haasteena.
Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.
Päivitetty 5.8.2020
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow