Laidunkauden lisäruokinta

Kuva. Loppukesällä, kun laitumet on jo syöty lyhyiksi, voidaan hevosia alkaa jo hyvissä ajoin totuttamaan sisäruokintakaudella annettaviin rehuihin.

Ravinnon riittävyys laitumella varmistettava

Hevosen tarvitseman laidunalan tarve muuttuu kesän kuluessa. Ruohon kasvu on nopeinta alkukesällä, hidastuen loppukesää kohti. Myös pitkien kuivuusjaksojen aikana voi laidunnurmen kasvu jäädä olemattomaksi. Lisäksi laitumen ravintoarvo heikkenee loppukesästä laidunruohon vanhetessa. Vanheneva laidun mm. sulaa huonommin ja sisältää vähemmän valkuaista ja enemmän kuitua kuin lehtevä ja nuori laidunnurmi (Taulukko 1.). Näistä syistä johtuen laidunala, joka riittää alkukesällä kuudelle hevoselle, on keskikesällä riittävä vain kolmelle hevoselle. Loppukesästä samalta alalta riittää syömistä enää kahdelle hevoselle. Hevosille sopiva laidunnurmen korkeus on 20 – 25 cm. Laidunnus lohkolla tulisi aloittaa, kun nurmen korkeus on 10–15 cm, koska etenkin alkukesästä ruoho kasvaa ja vanhenee nopeasti. Laidunlohkoa on vaihdettava, kun lyhin kasvusto on 5–6 cm korkuista.

Taulukko 1. Laidunruohon rehuarvot (Luken rehutaulukot, hevoset)

Energia

(MJ ME/kg ka)

D-arvo

(g/kg ka)

Raakavalk.

(g/kg ka)

Sulava raakavalk.

(g/kg ka)

Kuitu eli NDF

(g/kg ka)

Sokeri

(g/kg ka)

Laidun

11,3

705

180

135

535

125

Vanheneva laidun

10,5

657

165

119

580

130

Useilla hevostalleilla laitumella pidettävien hevosten määrä ei muutu, vaikka laitumilta syötävän ruohon määrä kesän kuluessa vähenee ja sen ravintoarvot heikkenevät. Tästä ei aiheudu ongelmaa, mikäli laidunalaa on käytettävissä runsaasti, ja hevoset saadaan vaihdettua ajoissa uusille lohkoille vanhojen lohkojen jäädessä rauhassa kasvamaan. Muussa tapauksessa tarvitaan laitumelle lisäruokintaa. Lisäruokinta on aloitettava hyvissä ajoin ennen kuin laidun on kaluttu loppuun. Laidunpaineeseen voidaan vaikuttaa myös osittaislaiduntamisella, eli pitämällä hevosia pidemmän aikaan sisällä ja ruokkimalla niitä talliin aikoina, jolloin laitumet kasvavat heikosti.

Lisäruokinta laitumelle

Lisäruokinnan tarve on yhteydessä laidunnurmen kuntoon ja hevosen ravinnontarpeeseen. Hevonen tarvitsee määrällisesti huomattavasti enemmän tuoretta ruohoa kuin kuivaa heinää saadakseen siitä irti saman määrän ravintoaineita. Tämä johtuu tuoreen ruohon sisältämästä suuresta vesipitoisuudesta. Tuore ruoho sisältää noin 80 % vettä ja vain 20 % ravintoaineet sisältävää kuiva-ainetta. Kuivassa heinässä vettä on noin 14 % ja kuiva-ainetta 86 % (Kuvaaja 1). Erilaisesta koostumuksesta johtuen kymmenen ruohokiloa vastaa noin 2,3 kg kuivaa heinää.

Kuvaaja 1. Rehujen kuiva-aine- ja vesipitoisuus vaihtelevat

Lisäruokintaan sopivat hyvin esimerkiksi toiselta rehevämmältä laidunlohkolta niitetty ruoho tai laitumelle tuotava kuiva heinä. Valmennettavat hevoset, siitostammat ja kasvavat varsat tarvitsevat lisäksi väkirehua. Väkirehuina voidaan antaa esimerkiksi kauraa tai erilaisia täysrehuja. Imettävät tammat tarvitsevat runsaasti ravintoaineita, jotta ne pystyvät tuottamaan riittävästi maitoa. Parhaat laidunlohkot onkin aina syytä varata imettäville tammoille varsoineen. Väkirehujen ohella tammojen ruokinnassa voidaan käyttää valkuaisrehua, kuten soijarouhetta tai maitojauhetta. Hevoset tulee totuttaa hyvissä ajoin sisäruokintakaudella käytettäviin rehuihin, joten loppukesän lisäruokinnassa kannattaa käyttää sisäruokintakaudelle suunniteltuja rehuja.

Lisäksi hevoset tarvitsevat myös laitumella ollessaan riittävästi suolaa ja kivennäisiä. Laidunruoho sisältää vain hyvin vähän natriumia. Erityisesti suolan natriumia tarvitsevat valmennuksessa olevat hevoset ja imettävät tammat. Pelkkä suolakivi ei riitä tyydyttämään hevosen suolantarvetta, joten hevoselle kannattaa antaa myös irtosuolaa. Etenkin kesähelteillä ja hevosen hikoillessa runsaasti on riittävään suolan saantiin kiinnitettävä erityistä huomiota.

Laidunala, kasvilajit ja laitumen hoito

Yksi hevonen tarvitsee hyvää viljeltyä laidunta alkukesästä noin 0,25 hehtaaria ja loppukesästä noin 0,5 hehtaaria. Luonnonlaidunta tai hakamaata tarvitaan viljeltyä laidunta enemmän, noin 1 – 2 hehtaaria hevosta kohden. Laitumen kuntoon vaikuttavat mm. lannoitus, uusiminen ja laidunkauden sääolot. Normaalisti laidun tulee uusia 3-5 vuoden välein nurmen riittävän kasvukyvyn turvaamiseksi. Syötettyjä lohkoja on hyvä lannoittaa pitkin kesää, mikäli hevosten on tarkoitus palata niille ennen syksyä. Voimakkainta lannoitusta käytetään imettävien tammojen ja kasvavien varsojen laitumilla. Lannoittamaton nurmi kasvaa huonosti ja kerää korteensa sokeria. Laidunkierto on hyvä suunnitella huolellisesti. Laidunkierrossa olisi hyvä olla suunnilleen yhtä suuret pinta-alat eri-ikäisiä ja uudistusvaiheessa olevia lohkoja.

Laidunkasvivalinnoilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi nurmen tallauksen kestävyyteen ja jälkikasvukykyyn. Lajikkeista nurminata sopii hyvin yhteen timotein kanssa: timotei maittaa hevosille hyvin ja nurminata parantaa kasvuston jälkikasvukykyä ja poudankestävyyttä. Tallauksen kestävä niittynurmikka soveltuu puolestaan pitkäikäisiin laidunnurmiin. Laidunseoksessa voi olla mukana myös punanataa ja valkoapilaa. Puna-apilaa ei suositella kylvettäväksi, sillä se kestää tallausta huonosti.

Lähteet:

Laine, L. Laidunpäivien materiaali. Muhos/10.5.2014

Niemeläinen, O., Särkijärvi, S. & Sormunen-Cristian, R. (2009). Nurmien kasvurytmi laiduntamisen haasteena.

Tietosivu on toteutettu Hevostoimijat -yhteistyöhankkeessa.

Päivitetty 5.8.2020

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje