Keinoja kuljetuksista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

Fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvat kuljetukset lisäävät hevostoiminnan ilmastojalanjälkeä. Hinnaltaan kilpailukykyisiä ja hevostallien tarpeisiin soveltuvia päästöttömiä tai vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja on tarjolla vasta vähän. Rehujen ja kuivikkeiden omavaraisuus ja lähellä sijaitsevat valmennus- ja kilpailumahdollisuudet sekä eläinlääkäripalvelut vähentävät kuljetusten tarvetta.

Kuva. Hiilidioksidipäästöjen (CO₂-päästöt) ja kustannusten rajoittamiseen pyrkivä tallinpitäjä tai hevosenomistaja joutuu miettimään mahdollisuuksiaan kuljetusten vähentämiseksi ja tehostamiseksi.

Huomio polttoaineen kulutukseen ja ajokilometreihin

Polttomoottoriauton tuottamaa hiilidioksidipäästöä on mahdollista vähentää esim. ajonopeutta alentamalla ja ennakoivaa ajotapaa suosimalla. Voimakkaista kiihdytyksistä ja jarrutuksista on haittaa kyydissä oleville hevosille ja niitä on järkevää välttää kaikissa kuljetuksissa. Keinot, joilla vähennetään polttoaineen kulutusta, vähentävät myös ajosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Sähköautolla ajo ei tuota hiilidioksidipäästöjä, mikäli ajoneuvon käyttämä sähkö tuotetaan fossiilittomista energianlähteistä. Sähköllä toimivien henkilöautojen lisäksi käytössä on sähköbusseja ja sähkökuorma-autoja. Sähköautojen yleistymisen esteenä ovat olleet mm. polttomoottoriautoon verrattuna kallis hankintahinta, toimintamatkan lyhyys sekä se, että latauspisteverkosto ei ole samanlainen koko Suomen alueella. Kuorman vetäminen lisää sähköauton sähkönkulutusta ja lyhentää auton toimintamatkaa.

Kuljetusten taloudellisten kustannusten arvioinnissa voi soveltuvin osin hyödyntää esim. Verohallinnon päätöstä verovapaista matkakustannusten korvauksista. Vuonna 2023 työmatkaan liittyvästä oman auton käytöstä korvattava enimmäismäärä on 0,53 €/km (Vero.fi, 16.11.2022). Auton käyttökorvaukseen lisätään 0,09 €/km perävaunun tai 0,14 €/km asuntovaunun kuljettamisesta.

Tallihaastattelujen ja hevosten kuljetuskyselyn tuloksia

Suomen Hevostietokeskus ry keräsi pohjoissavolaisilta hevostiloilta tietoa mm. hevosten sekä rehujen ja kuivikkeiden kuljettamiseen liittyen v. 2022. Lisäksi keväällä 2023 toteutettiin hevosenomistajille suunnattu sähköinen hevosten kuljetuskysely.

Pohjois-Savossa tehdyt tallihaastattelut

Kartoitukseen osallistui 20 tallia, joista valtaosa sijaitsi haja-asutusalueella. Joukossa oli ratsastuskouluja, ravitalleja, täysihoitotalleja, kasvatustalleja ja pienempiä hevostalleja. Tulokset antoivat viitteitä siihen, että hevoskuljetusten määrä on yhteydessä tallityyppiin. Kartoitukseen osallistuneilla kasvatustalleilla ja ratsastuskouluissa pidettäviä hevosia kuljetettiin vähän kilpahevosiin verrattuna. Esimerkiksi parinkymmenen hevosen kasvatustallilla hevosten (tammoja ja varsoja) kuljetusmääräksi ilmoitettiin 3 000 km vuodessa ja samankokoisella ravitallilla hevosten kuljetusmatkoja kertyi yhteensä noin 60 000 – 70 000 km vuodessa. Muun muassa starttihevosten määrällä on vaikutusta ravitallin hevosten kuljetusmatkoihin. Berglund ja Falkhavet (2011) havaitsivat selvityksessään, että hevoskohtainen ilmastovaikutus vaihtelee toiminnaltaan samantyyppisissäkin talleissa ja syinä tähän ovat mm. hevosten kuljetusmäärä, ostetun rehun määrä ja tyyppi sekä kuinka rehu kuljetetaan tilalle.

Kuva. Hevosauton perään voi kytkeä trailerin, mikäli ajoneuvon kokonaismassa, eli suurin sallittu massa kuorman kanssa ei ylity ja kuljettajan ajokortti riittää yhdistelmän kuljettamiseen.

Noin puolet kartoitukseen osallistuneista talleista tuotti itse rehua hevosilleen (esim. heinä, kaura, olki). Ostoheinän ja -kauran toimitus-/hakumatkan pituus vaihteli yhdestä kilometristä yli 100 kilometriin ja rehukuljetusten tiheys yhdestä kerrasta vuodessa lähes viikoittain tapahtuviin kuljetuksiin.

Suuri osa talleista käytti puupohjaisia kuivikkeita (puru, kutteri, sahanpuru, puu- tai purupelletti). Kuivikkeet haettiin tallille joko itse tai ne toimitettiin. Kuivikekuljetuksia oli 1-12 krt/vuosi ja kuljetusmatkan pituus vaihteli välillä alle 10 km/suunta – 400 km/suunta. Kuivikkeiden kuljetus toteutettiin esim. henkilöautolla ja peräkärryllä, traktorilla ja peräkärryllä, kuorma-autolla tai rekalla.

Rehu- ja kuivikehankintojen kilpailuttaminen ja suurempi kertatilausmäärä mahdollistavat kustannussäästön, materiaalien tasaisemman laadun sekä resurssitehokkaammat ja vähäpäästöisemmät kuljetukset. Suuremmat kertatilausmäärät edellyttävät toki enemmän varastointitilaa.

Hevosten kuljetuskysely

Valtakunnalliseen kyselyyn saatiin yhteensä 505 vastausta eri puolilla Suomea pidettävistä hevosista. Vastaukset koskivat yleisimmin seuraavia hevosrotuja: suomenhevonen 36 %, puoliverinen ratsuhevonen 21 %, lämminverinen ravihevonen 17 % ja shetlanninponi 7 %. Noin kolmannes hevosista oli harrastehevosia tai -poneja, 18 % kilpailevia ratsuhevosia tai -poneja, 17 % kilpailevia ravihevosia tai -poneja, 10 % valmennuksessa olevia, mutta ei vielä kilpailevia ravihevosia tai -poneja ja 7 % valmennuksiin osallistuvia, mutta ei vielä kilpailevia ratsuhevosia tai -poneja. Lisäksi kyselyyn vastasi mm. siitostammojen ja varsojen omistajia. Hevosista 6-10 -vuotiaita oli 33 %, 11-15 -vuotiaita 27 % ja 2-5 -vuotiaita 25 %.

Kuljetukset kilpailuihin

Hieman yli puolet kyselyyn osallistuneista hevosenomistajista ilmoitti, että hänen hevostaan oli kuljetettu trailerilla tai hevosautolla kilpailuihin vähintään kerran vuonna 2022. Kolmannes niistä hevosenomistajista, joiden hevosta oli kuljetettu kilpailuihin vuoden aikana, ilmoitti kuljetusmatkan pituuden olleen yleensä 101-200 km per suunta. Hieman yli neljännes ilmoitti matkan olleen yleensä 10-50 km per suunta ja noin neljännes 51-100 km per suunta. Vähintään yhteen kilpailuun vuoden aikana osallistuneiden hevosten keskimääräinen kuljetusmatka oli 1800 km/hevonen/vuosi (mediaani 900 km/hevonen/vuosi) (kuvaaja 1). Hevosen kilpailukuljetusten määrä vaihteli yhdestä viiteenkymmeneen kuljetukseen vuodessa.

Kuvaaja 1. Kilpailevia ravi- ja ratsuhevosia tai -poneja kuljetettiin muita hevosia enemmän kilpailuihin. Edellä mainituissa ryhmissä esiintyi runsaasti hevoskohtaista vaihtelua.

Kuljetukset valmennuksiin

Lähes 60 % vastanneista ilmoitti, että hevosta kuljetettiin vuoden aikana trailerilla tai hevosautolla vähintään kerran hevosen valmennukseen liittyen. Valmennukseen kuljetetuista hevosista 61 %:lla kuljetusmatkan pituus kotitallilta valmennuspaikalle oli yleensä 10-50 km per suunta. Valmennukseen liittyvä keskimääräinen kokonaiskuljetusmatka oli 800 km/hevonen/vuosi (mediaani 600 km/hevonen/vuosi). Hevosen valmennukseen liittyvien kuljetusmatkojen kokonaismäärässä km/vuosi oli runsaasti hevoskohtaista vaihtelua.

Kuljetukset eläinlääkäriin

Hevosten kuljetuskyselyyn vastanneista 65 % ilmoitti, että hevosta kuljetettiin eläinlääkäriin sairauden tai sairauden ennaltaehkäisyn vuoksi vähintään kerran vuonna 2022. Vajaat 300 hevosenomistajaa ilmoitti, että kuljetuksia eläinlääkäriin oli ollut 1-3 vuoden aikana. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista ilmoitti, että hevosta ei ollut kuljetettu eläinlääkäriin, vaan eläinlääkäri kävi tarvittaessa kotitallilla. Muutamalla vastaajalla talli sijaitsi hevosklinikan läheisyydessä. Hevosen yhteen eläinlääkärikäyntiin liittyvän kuljetusmatkan pituus oli yleisimmin 10-50 km per suunta (138 vastausta), 51-100 km per suunta (88 vastausta) tai 101-200 km per suunta (60 vastausta). Hevosen keskimääräinen kuljetusmatka eläinlääkintään liittyvien syiden vuoksi (n=290) oli 300 km/hevonen/vuosi (mediaani 200 km/hevonen/vuosi).

Yhden hevosen kuljettaminen yleisintä

Kuljetuskyselyyn saatujen vastausten mukaan valtaosa hevosista (61-69 %), joita oli kuljetettu trailerilla tai hevosautolla vuoden aikana kilpailuun, hevosen valmennukseen tai hevosen terveydenhuoltoon liittyvän syyn vuoksi, matkusti yleensä yksin. Yhdessä toisen hevosen kanssa matkusti enintään kolmannes. Kuljetusauto, jossa oli kyydissä enemmän kuin kaksi hevosta, oli vähiten käytetty kuljetustapa.

Kuvaajassa 2 esitetään tapausesimerkki kahden ratsuhevosen kuljetuksista vuoden aikana. Yhteenvedon tekemisen mahdollisti hevosten omistajan pitämä päiväkirja, johon oli merkitty jokaisen toteutuneen hevoskuljetuksen osalta päivämäärä, kuljetettavan hevosen nimi, kuljetuksen tarkoitus ja kuljetuksen kilometrit (lähtöpaikka-määränpää-lähtöpaikka).

Kuvaaja 2. Esimerkissä kahden ratsuhevosen omistaja kuljetti hevosiaan vuoden aikana yhteensä 3341 km. Hevosten kuljetuksista aiheutuneet hiilidioksidipäästöt (CO₂-päästöt) vuodessa ovat yhteensä 1375 kg CO₂-ekv, kun ajoneuvon keskimääräinen kulutus on 12 litraa dieseliä/100 km. Dieselin käytön suorat päästöt ovat 2,68 kg CO₂-ekv/l ja dieselin valmistuksen ja hankinnan päästöt 0,75 CO₂-ekv/l (Tieto.Traficom, 2023).

Yhteiskuljetuksissa huomioitava bioturvallisuus

Hevoskuljetusten järjestäminen niin, että samalla kyydillä kulkee mahdollisimman monta hevosta voi olla ympäristön ja kustannusten kannalta suotavaa. Hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien fossiilisten polttoaineiden käyttötarve hevosta kohti on pienempi yhteiskuljetuksessa kuin silloin, kun kukin hevonen matkustaa yksin. On kuitenkin tärkeää huomioida, että yhteiskuljetukseen sisältyy aina jonkinlainen tarttuvien tautien riski, mikäli kuljetettavat hevoset ovat peräisin eri talleilta. Kustannussäästö ja ympäristöhyöty menetetään, jos hevonen saa matkakumppanilta tautitartunnan ja tauti leviää myös kotitallin muihin hevosiin (kuvaaja 3).

Kuvaaja 3. Hevosenomistajan on tärkeää muistaa, että eri talleilla asuvien hevosten yhteiskuljetukseen sisältyy mahdollisuus tarttuvien tautien leviämisestä hevosten välillä ja tallilta toiselle. Tautiriskiä pienennetään mm. sillä, että hevosauto tai traileri pestään huolellisesti ja tarvittaessa desinfioidaan kuljetusten välissä.

Esimerkiksi isolla kilpahevostallilla on suurempi riski tartuntataudin esiintymiselle kuin pienellä tallilla, jossa pidettävät hevoset käyvät harvoin kotitallin ulkopuolella. Myös tarttuvan taudin läpimenoajalla ja taudin hoidosta aiheutuvilla kustannuksilla on yhteys tallin kokoon. Tauti on nopeammin ohi pienellä kuin suurella tallilla, ja kustannukset kasvavat suorassa suhteessa hoidettavien määrään.

Tautien ennaltaehkäisyllä vähennetään hevosten lääkitystarvetta ja sairaan hevosen hoitoon liittyviä eläinlääkärimatkoja. Esimerkiksi antibioottien käyttöä pyritään nykyisin rajoittamaan, sillä antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien lisääntyminen on maailmanlaajuinen ongelma.

Viitteet:

Berglund, M. & Falkhavet, E., 2011. Hästsektorns klimatpåverkan. Hushållningssällskapet Halland.
Tieto.Traficom, 8.6.2023. Ajoneuvojen päästö- ja kustannuslaskurit. https://tieto.traficom.fi/fi/tietotraficom/ajoneuvojen-paasto-ja-kustannuslaskurit
Vero.fi, 16.11.2022. Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2023.

Materiaali on tuotettu Hevostietokeskuksen Hevostallien hiilivirrat -hankkeessa.

29.9.2023/SA

Tilaa uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.

Sivut

Keinoja kuljetuksista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

Jaa sosiaalisessa mediassa

Tuote on lisätty koriin

Tallennettu ostoskori ladattu

Tallennettu ostoskori poistettu

Tilaa uutiskirje