Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Loishäätö
- Vammat ja sairaudet
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Tallin terveysohjelma
- Hevosen hyvinvointi
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Karkearehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Mikä kuivikkeeksi?
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
- Lantahuolto
- Tarhat ja kentät
- Tallirakentaminen
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Turvallisen hevoskuljetuksen edellytyksistä
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Tallin ensiapu
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
-
Kasvatus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Tallin paloturvallisuus
- Ratsastuskilpailujen turvallisuus
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
Sosiaalisuus ja kommunikointi

Lauma on hevosen iästä, sukupuolesta ja asemasta riippuen joko lisääntymislauma tai poikamieslauma. Lisääntymislaumat pysyvät aikuisten jäsenten osalta suhteellisen vakaina, mutta suuri osa varsoista vaihtaa laumaa 1-3 -vuotiaina. Tammat siirtyvät uuteen lisääntymislaumaan ja nuoret oriit muodostavat poikamieslaumoja.
Hevoslaumat pysyttelevät samoilla elinalueilla, vaikka niillä ei ole varsinaisia reviirejä. Elialueen koko vaihtelee 1 km2:sta 50 km2:n alueen resurssien ja lauman koon mukaan. Vaikka alue voi olla hyvin laaja, oleskelevat hevoset paljon samoilla paikoilla. Elinalueelta on löydyttävä riittävästi laidunnusaluetta ja juomapaikkoja sekä suojaa auringolta, tuulelta ja hyönteisiltä.
Arvojärjestys
Lauman yksilöiden välillä vallitsee arvojärjestys, joka ei välttämättä ole suoraviivainen. Arvojärjestyksestä on hevosille etua, sillä se vähentää aggressiivisuuden ja kilpailun tarvetta sekä vähentää loukkaantumisia. Vakaassa laumassa hierarkian ylläpitoon ei kulu paljoa energiaa, vaan pelkkä pään tai korvien liikkeet riittävät merkiksi ylemmästä arvoasemasta. Myös hevoselle luontainen, avoin elinympäristö vähentää aggressiivisuutta, kun hevosilla on tilaa väistää toisiaan.
Yksilön sijaintiin arvoasteikossa vaikuttaa ennen kaikkea ikä, mutta myös koko ja luonne. Johtavissa asemissa ovat yleensä vanhempi tamma ja johtajaori, jotka ohjaavat lauman toimintoja. Tamma vastaa päivittäisten rutiinien, eli syömis-, lepo- ja juomistoimintojen ajoituksesta, johtajaori pitää lauman koossa ja ohjaa vaaran uhatessa.
Ystävyys- ja vihasuhteet
Hevoset ystävystyvät keskenään. Laumahierarkiassa toisiaan lähellä olevat tai samanikäiset yksilöt ystävystyvät todennäköisimmin keskenään, myös kylmäverisille ja poneille läheiset ystävyyssuhteet ovat ominaisia. Ystävät laiduntavat toistensa lähellä, tervehtivät toisiaan useammin kuin muita ja rapsuttavat toisiaan.
Vihasuhde saattaa syntyä ilman näkyvää syytä. Jatkuva vihaisuus jotain yksilöä kohtaan on ystävyyden vastakohta, ei esim. hierarkiasuhteiden uudelleen järjestelyä. Joskus kiusaajan aggressiivisuus pitää kiusatun loitolla koko laumasta, vaikka muut hevoset yksilön hyväksyisivätkin.
Kommunikointi
Hevoset kommunikoivat ennen kaikkea visuaalisin elein. Liikkeet ovat hyvin monenlaisia aina hienovaraisista pään, korvien tai hännän asennon muutoksista potkuihin, puraisuihin ja hyökkäyksiin. Hevoset kommunikoivat myös ääntelemällä erityisesti silloin, kun eivät näe toisiaan. Erilaisilla hirnahduksilla, vinkaisuilla, puhinalla, korahduksilla, hörinällä ja huokauksilla on oma merkityksensä.
Tutkimusten mukaan ääntelyissä on yksilöllisiä eroja, joiden avulla hevoset kykenevät tunnistamaan toisiaan (Lemasson et al. 2009). Hirnahdukset välittävät tietoa hevosen sukupuolesta, koosta ja identiteetistä. Äännähdysten lisäksi myös liikkumisesta, laidunnuksesta, hännän viuhtomisesta, rapsutuksesta, imemisestä ja leukojen naksutuksesta kuuluvat äänet toimivat hevosille informaation lähteenä.
Hevoset kommunikoivat myös hajusignaalein. Erityisesti oriit haistelevat lauman jäsentensä sontakasoja ja merkkaavat ulostamalla niiden päälle. Hevoset myös haistelevat toistensa hengitystä, minkä arvellaan välittävän tietoa niiden sosiaalisesta asemasta ja keskinäisistä suhteista. Toisilleen läheiset hevoset, kuten tammat ja varsat sekä kaveriparit, kommunikoivat lisäksi kosketuksin.