Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Hevosten käsittelyyn liittyvistä tapaturmista ja vammoista
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Valmennus
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
- Kosteuden poistaminen mäskistä separoinnin avulla
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Viikin hevossairaalassa ähkyn takia hoidettujen hevosten tarhaus- ja juottokäytänteistä
Kuva 1. Ryhmässä pidettävien hevosten juomapaikka tulee suunnitella niin, että ryhmän jokaisella hevosella on mahdollisuus riittävään veden saantiin (esim. useampi juomapiste, jotka erillään toisistaan).
Tutkimustietoa juomaveden ja juottotavan merkityksestä hevoselle
Ähkyllä tarkoitetaan hevosen vatsaontelon kipua, jonka aiheuttajana on usein hevosen maha-suolikanavassa oleva häiriötila. Ähky on yksi yleisimmistä eläinlääkärikäyntiä vaativista päivystystapauksista ja myös merkittävä hevosten kuolinsyy. Puhtaan juomaveden riittävä saanti on tärkeä keino hevosen ähkyjen ennaltaehkäisemiseksi (White, 2009). Hevonen tarvitsee kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa. Veden tarve on yhteydessä hevosen kokoon, aktiivisuuteen ja tammoilla imetykseen, sääolosuhteisiin ja ruokinnan laatuun. Imetys lisää tamman veden tarpeen 2-3 -kertaiseksi. Linkki Hevosen vedentarvelaskuriin. Hevoset, joilla on pääsy ulkoaitaukseen (laidun tai kasvipeitteetön jaloittelutarha), jossa ei ole jatkuvasti juomavettä saatavilla, sairastuvat kaksi kertaa todennäköisemmin ähkyyn, kuin hevoset, joilla on riittävä vesihuolto ulkoaitauksessa (Reeves ym. 1996).
Veden tarjoamistapa vaikuttaa hevosen juontikäyttäytymiseen ja nestetasapainoon. Nyman ja Dahlborn (2001) havaitsivat, että hevoset juovat mieluummin sankoista kuin uimurikupeista tai painoventtiilikupeista. Tutkimukseen osallistuneet hevoset joivat määrällisesti enemmän vettä painoventtiilikupeista, joiden virtausnopeus oli 8 l/min, kuin painoventtiilikupeista, joiden virtausnopeus oli 3 l/min tai 16 l/min. Uimurikuppeja (virtausnopeus 3 l/min) käytettäessä hevosen vedensaanti vuorokaudessa jäi selvästi pienemmäksi kuin painoventtiilikuppia (8 l/min) tai sankoa käytettäessä. Kaneene ym. (1997) raportoivat, että veden tarjoaminen useammasta kuin yhdestä juomavesilähteestä ryhmässä pidettäville hevosille, vähensi niiden ähkyriskiä merkittävästi. Suurin osa (89 %) hevosen juomisesta tapahtuu aikavälillä 10 minuuttia ennen syömistä ja 30 minuuttia syömisen jälkeen, mikäli hevosella on ruokaa ja juomaa saatavilla (Sufit ym. 1985).
Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) edellyttää, että hevosella on jatkuvasti hyvälaatuista vettä tarjolla pysyvässä pitopaikassaan, kuten karsinassa, tarhassa ja laitumella. Hevosen pysyväksi pitopaikaksi katsotaan pitopaikka, jossa hevonen viettää yli puolet vuorokaudesta (>12 tuntia).
Viikin Hevossairaalan potilaille tehtyyn selvitykseen osallistuneiden taustatiedot
Suomen Hevostietokeskus selvitti hevosten ähkyn taustalla olevia riskitekijöitä yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena hevosenomistajille, joiden hevosia oli hoidettu ähkyoireiden takia Helsingin yliopiston Yliopistollisessa Hevossairaalassa 1.11.2020-31.10.2021. Kyselyn avulla selvitettiin hevosen yleisten taustatietojen lisäksi mm. hevosen aiempia ähkyjä, ulkoilun määrää, ruokintaa ja juomaveden saatavuutta sekä muutoksia hevosen pito- ja hoito-olosuhteissa. Selvitykseen osallistuneiden hevosten diagnoositiedot koottiin hevosenomistajien luvalla Hevossairaalan potilasohjelmasta. Viikin kampuksen tutkimustoiminnan eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto tutkimuksen toteuttamisen ja tulosten julkaisun eettisyyden varmistamiseksi.
Hevosten rotu, ikä ja sukupuoli:
Kyselyyn saatiin 139 vastausta. Selvitykseen osallistuneista hevosista puoliverisiä ratsuhevosia oli 32 %, suomenhevosia 25 % ja poneja 16 %. Vastauksia saatiin myös islanninhevosista, lämminverisistä ravihevosista ja muutamien muiden hevosrotujen edustajista. Puolet hevosista oli iältään 2-10 -vuotiaita, 38 % 11-19 -vuotiaita ja 11 % 20-vuotiaita tai vanhempia. Alle kaksivuotiaita varsoja aineistossa oli kaksi. Selvitykseen osallistuneista hevosista 49 % oli ruunia, 46 % tammoja ja 5 % oriita.
Ähkyoireiden ajankohta ja hevosten diagnoosit:
Ähkyoireiden ilmenemisen ajankohdat esitetään kuvassa 2. Yleisimmät diagnoosit olivat ummetusähky (77 kpl) ja asennonmuutosähky (36 kpl). Kahdeksassa tapauksessa hevosen ähkyoireet olivat parantuneet ennen tutkimusten tekoa Helsingin yliopiston Yliopistollisessa Hevossairaalassa. Ähkyn hoitokeino oli lääkkeellinen 126 hevosella ja 13 hevosta leikattiin. Selvitykseen osallistuneista hevosista 74 % kotiutettiin hevossairaalasta ja 26 % lopetettiin.
Kuva 2. Hevostietokeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä toteutettuun selvitykseen saatiin vastauksia ähkyn takia Viikin Hevossairaalassa hoidetuista hevosista eri vuodenaikoina.
Hevosten pitopaikka ja toiminnan laatu:
Hevosen pitopaikka ähkyoireiden ilmaantuessa oli useimmiten talli ja ulkotarha (77 %). Kymmenen prosenttia vastanneista nimesi pitopaikaksi pihaton ja 5 % ilmoitti hevosen olleen laitumella. Kahdeksan prosenttia valitsi vastausvaihtoehdon ”muu”. Muulla tarkoitettiin esim. sitä, että hevosta oli pidetty tallissa ja laitumella.
Lähes kolmannes (31 %) hevosista asui tallilla, jossa oli 1-5 hevosta, ja 55 % hevosista tallilla, jossa oli enemmän kuin kymmenen hevosta (kuva 3.). Noin 40 % vastasi, että hevonen asuu täysihoitotallilla. Vajaa kolmannes valitsi vaihtoehdon pieni harrastetalli (29 %), 8 % ratsastuskoulu ja 14 % vastaajista ilmoitti vaihtoehdon ”muu”. Vastauksella ”muu” tarkoitettiin esim. kotitallia. Lisäksi saatiin yksittäisiä vastauksia, joissa hevosen pitopaikassa tapahtuvan toiminnan pääasialliseksi laaduksi ilmoitettiin joko ratsuhevosten ammattimainen koulutus-, valmennus- ja/tai kilpailutoiminta, ravihevosten ammattimainen valmennus- ja/tai kilpailutoiminta tai hevosten kasvatus.
Kuva 3. Ähkyselvitykseen osallistuneiden hevosten pitopaikoissa pidettyjen hevosten määrä.
Hevosen tekemän työn kuormittavuus normaalitilanteessa eli ennen hevosen sairastumista:
Yli puolessa tapauksista hevosen tekemän työn kuormittavuus vastasi normaalitilanteessa kevyttä työskentelyä (esim. harrastehevonen). Kohtuullisesti työskenteleviä hevosia (esim. ratsastuskouluhevoset, ravihevoset peruskuntokaudella) oli vastausten mukaan 24 %, joutilaita/ylläpitohevosia 10 % ja työn kuormittavuuden osalta raskaasti työskenteleviä (esim. ravihevoset kilpailuun valmistavalla ja kilpailukaudella (kilpailee harvakseltaan), kilparatsut kilpakaudella) oli 7 %.
Viikin Hevossairaalan potilaille tehtyyn selvitykseen osallistuneiden hevosten tarhaus- ja juottokäytänteet
Selvitykseen saadut vastaukset jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, oliko kyseessä hevosen ensimmäinen ähky (ryhmä ”1. ähky”) vai oliko hevosella ollut ähky aiemminkin (ryhmä ”useampi ähky”). Tulosten tilastollinen merkitsevyys selvitettiin Khiin neliö -testillä. Tulos on tilastollisesti merkitsevä, kun p-arvo on <0,05. Vajaalla puolella hevosista (42 %) oli ollut useampi ähky ja kolmannes hevosista oli saanut ähkyyn liittyen hoitoa eläinlääkäriltä.
Tarhassa vietetty aika:
Valtaosa hevosista (84 %) oli tarhassa vähintään seitsemän tuntia päivittäin (kuva 4.). Tarhan pohjan päämateriaalina oli yleisimmin joko hiekka tai maapohja, jossa oli kulunut kasvipeite. Yli kolmannes hevosista söi karkearehun suoraan maasta tarhassa. Noin puolet tarhassa pidetyistä hevosista (66/128) söi tai kaivoi tarhan pohjaa (esim. maata, kasvien lyhyitä korsia tai juuria) ja kyseinen käytös oli merkitsevästi yleisempää hevosilla, joilla oli ollut useampi ähky (p<0,001). Noin kolmanneksella hevosista oli todettu aiemmin hiekkaa suolistossa. Aiemmin todettu hiekka oli yleisempää niillä hevosilla, joilla oli taustalla useampi ähky (p<0,001). Puolet vastaajista ilmoitti, että hevosen tarha siivotaan päivittäin (lannan ja mahdollisten rehuntähteiden poisto).
Kuva 4. Selvitykseen osallistuneiden hevosten päivittäinen tarhassa oloaika.
Hevosten juomaveden saannin toteutus ja havaitut epäkohdat:
Selvitykseen osallistuneiden hevosten juomaveden saanti oli toteutettu yleisimmin sankojuotolla (43 %). Vastaajista 29 % ilmoitti, että juomaveden saanti oli toteutettu juomavesiautomaatilla ja lähes yhtä suuri määrä (28 %) ilmoitti muusta ratkaisusta, joista yleisin oli sankon/saavin ja automaatin yhdistelmä. Kaksitoista hevosenomistajaa ilmoitti hevosen vedenjuonnin vähentyneen viimeisten 3-4 vuorokauden aikana ennen ähkyä, ja 38 vastaajaa ei tiennyt oliko vedenjuonti vähentynyt.
Tallissa ja tarhassa pidetyistä hevosista 67 % joi tallissa ennen tarhaan menoa. Vain 40 %:lla hevosista (80 kpl), joiden ähky oli ilmennyt syksy- ja talvikuukausien aikana (syyskuu-helmikuu), oli ollut lämmitetty juoma-astia. Lisäksi selvisi, että automaattisen juomakupin veden virtausnopeus oli tarkistettu vain vajaalla puolella sitä käyttävistä hevosista. Puutteelliseen veden saantiin viittaavia tekijöitä esiintyi yhtä paljon sekä 1. ähkyn että useamman ähkyn saaneiden hevosten ryhmissä.
Johtopäätökset ja kehittämisen tarpeet
Tarhan pohjan kaivaminen ja syöminen lisää maa-ainesten kulkeutumista hevosen suolistoon ja oli Suomen Hevostietokeskuksen ja Helsingin yliopiston tekemässä selvityksessä ähkyn riskitekijä hiekka- tai kuluneissa maapohjatarhoissa pidettävillä hevosilla. Karkearehu tulisi tarjota hevoselle kovapohjaiselta, mielellään katetulta alustalta ja ruokintapaikat tulisi siivota rehuntähteistä ja sonnasta päivittäin. Myös tarhan kuivana pysyminen tulisi varmistaa. Jos hevoset tarhataan ryhmässä, on tärkeää seurata, että lauman jokaisella yksilöllä on mahdollisuus syödä hyvälaatuinen rehuannoksensa rauhassa.
Tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että hevosen riittävä vedensaanti ei aina toteudu niiden nykyisissä hoito- ja pito-olosuhteissa ja juomaveden kulutukseen, laatuun ja saatavuuteen tulisikin kiinnittää paremmin huomiota kaikkina vuodenaikoina. On tärkeää, että hevosilla on lämpötilaltaan sopivaa juomavettä saatavilla tarhassakin myös talvella. Lisää tietoa tarvitaan esimerkiksi lämmitetyistä juoma-astiaratkaisuista sekä vedenkulutuksen seuraamisen mahdollistavista mittareista. Tärkeää on varmistaa, että hevosella käytössä olevan automaattisen juomakupin vedenvirtausnopeus on riittävä.
Osa tässä neuvontakirjoituksessa esitetyistä tiedoista on julkaistu aiemmin Eläinlääkäripäivien 2023 Posterinäyttelyssä (Airaksinen ym. 2023). Kartoitus toteutettiin Euroopan maaseudun kehittämisrahaston rahoittamassa Hevostoimijat-yhteistyöhankkeessa.
Lähteet
- Airaksinen S., Mykkänen A., Suomala H., Olbricht A-M., & Heiskanen M-L. (2023). Yliopistollisessa hevossairaalassa ähkyn takia hoidettujen hevosten sairastumisen taustalla olevien riskitekijöiden kartoitus. Posterin esittämispaikka: Suomen Eläinlääkäripäivät, Helsinki, Suomi. Tiivistelmä (HEVOSET, posteri nro 10): https://www.elainlaakaripaivat.fi/nayttelyt/posterinayttelyn-tiivistelmat-2023
- Kaneene J.B., Miller R.A., Ross W.A., Gallagher K., Marteniuk J. & Rook J. (1997). Risk factors for colic in the Michigan (USA) equine population. Preventive Veterinary Medicine 30 (1997) 23-36.
- Nyman S. & Dahlborn K. (2001). Effect of water supply method and flow rate on drinking behavior and fluid balance in horses. Physiol Behav. 2001 May;73(1-2):1-8. doi: 10.1016/s0031-9384(00)00432-7.
- Reeves M.J., Salman M.D. & Smith G. (1996). Risk factors for equine acute abdominal disease (colic). Results from a multi-center case-control study. Preventive Veterinary Medicine 26 (1996) 285-301.
- Sufit E., Houpt K.A.& Sweeting M. (1985). Physiological stimuli of thirst and drinking patterns in ponies. Equine vet. J. (1985) 17(1), 12-16.
- White N.A. (2009). Colic prevalence, risk factors and prevention. Advances in Equine Nutrition – VOL IV. Kentucky Equine Research, 2009. 313-326.
13.5.2024/SA
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow