Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Sokerit karkearehuissa
Sokereiden luokittelu
Solunsisällyshiilihydraatteihin kuuluvia sokereita muodostuu kasveissa yhteyttämisen seurauksena. Nurmikasveissa niitä on mm. glukoosin, fruktoosin ja sakkaroosin muodossa (mono- ja disakkarideja ts. yksinkertaiset sokerit, jotka koostuvat yhdestä tai kahdesta monosakkaridista), lisäksi kasvit varastoivat sokereita fruktaanin muodossa (suurikokoinen polysakkaridi, joka koostuu useista monosakkarideista, on ns. varastohiilihydraatti). Hevosen luontainen ravinto sisältää runsaasti sokereita, ja ne ovat hevoselle tärkeä energianlähde. Suurimmalla osalla hevosista rehujen sokerit eivät aiheuta normaaleina pitoisuuksina minkäänlaisia ongelmia.
Sokerit karkearehuissa
Karkearehujen (kuiva heinä, esikuivattu säilörehu ja säilöheinä) sokeripitoisuus riippuu nurmen sokeripitoisuudesta rehua tehtäessä. Siihen vaikuttavat mm. nurmen kasvilaji ja kehitysaste sekä vallitsevat ympäristöolosuhteet, ravinteet ja säilöntämenetelmä. Ruohon fruktaanipitoisuus vaihtelee myös vuodenajoittain ja vuorokaudenajoittain. Fruktaania on ruohossa paljon keväisin ja etenkin syksyisin viileinä ja aurinkoisina päivinä, sekä kesällä kasvuolosuhteiden ollessa stressaavat (kuiva kausi, huono lannoitus). Vuorokaudenajoista fruktaanipitoisuus on yleensä korkein iltapäivisin kasvin yhteyttäessä vilkkaasti. Myös aurinkoisena päivänä fruktaania muodostuu enemmän kuin pilvisenä.
Yleisesti ottaen fruktaanipitoisuus on korkeampi korsiintuneissa rehuissa kuin lehtevissä, koska fruktaania kertyy erityisesti kasvien korsiosiin. Myös rehun valkuais- ja sokeripitoisuus ovat yhteydessä toisiinsa. Sokeripitoisuuden ollessa korkea rehun valkuaispitoisuus on monesti melko matala, sillä kasvin valkuaispitoisuus alenee kuitu/korsipitoisuuden noustessa. Tästä johtuen aikaisin korjattu karkearehu on yleensä valkuaisarvoltaan korkeaa ja sokeriarvoltaan normaalitasoa. Myöhään korjattu rehu puolestaan on valkuaisarvoltaan matalaa ja sokeripitoisuudeltaan korkeaa.
Kuivassa heinässä sokeripitoisuutta alentaa heinän kuivattaminen pilvisissä olosuhteissa tai heinäkuivurissa, jolloin sokeria ehtii kulua heinän jatkaessa ”hengittämistä”. Sen sijaan nopeasti auringossa kuivaneessa heinässä sokeria ei juuri ehdi kulua.
Esikuivatussa säilörehussa sokeripitoisuus on yleensä karkearehuista alhaisin, koska maitohappobakteerit käyttävät sokeria energianlähteenä säilöntäprosessin aikana. Käymisen seurauksena sokeripitoisuus alenee ja pH laskee, johon rehun säilyvyys perustuu. Sen sijaan kuivemmissa säilöheinissä maitohappokäymistä ei tapahdu, joten sokeriakaan ei kulu. Tästä johtuen pitkälle esikuivatussa säilöheinässä (ka > 70 %) on yleensä korkeimmat sokeripitoisuudet.
Sokerit rehuanalyysissä
Normaalina ja tavoiteltavana sokeripitoisuutena pidetään karkearehuissa 50–150 g/kg ka (= 5–15 % ka:sta). Rehuissa tulee olla sokeria, sillä se parantaa rehujen maittavuutta hevosille ja rehun energia-arvoa. Hyvin alhainen sokeripitoisuus voi esim. esikuivatussa säilörehussa olla merkki virhekäymisestä.
Sokeripitoisuus voidaan määrittää rehuanalyysilla, mutta tuloksia tulkittaessa on muistettava, että rehuanalyysi kertoo rehun kokonaissokerimäärän. Sokeripitoisuuden ollessa korkea, on kuitenkin myös fruktaanipitoisuus korkea. Suurin osa hevosista sietää normaalia sokeripitoisuutta (50–150 g/kg ka = 5–15 % ka:sta) täysin ongelmitta.
Sokereiden aiheuttamia ongelmia
Mikäli hevonen syö lyhyessä ajassa erittäin suuren määrän sokeri- tai tärkkelyspitoista ravintoa (esim. laidunruohon tai karkearehun sokeripitoisuus on korkea tai hevosen väkirehuannokset ovat hyvin suuret), ei kaikki sokeri tai tärkkelys välttämättä ehdi sulaa ohutsuolessa, jolloin niitä virtaa paksusuoleen. Paksusuolessa mikrobit pilkkovat sokerit, jolloin samalla muodostuu suoliston pH:ta alentavaa maitohappoa. Happamuuden lisääntyessä suoliston normaali pieneliöstö alkaa tuhoutua ja happamuutta paremmin sietävä pieneliöstö lisääntyä. Näistä mikrobeista osa tuottaa mm. kaviokuumetta aiheuttavia myrkkyjä. Happamoituminen aiheuttaa myös ripulia ja vaurioittaa suolen seinämää, jotka heikentävät ravintoaineiden imeytymistä.
Sokereiden siedossa arvellaan olevan hevoskohtaisia eroja, sillä joillekin hevosille ongelmia aiheuttavat huomattavasti pienemmät ruokinnan pitoisuudet kuin toisille. Sokereiden vaikutukset hevosiin ovat kuitenkin ennen kaikkea yhteydessä ruokintakertojen lukumäärään, ruokintakertojen annoskokoon sekä ylipäätään hevosen energiansaannin ja liikunnan suhteeseen! Mitä useammin ja pienemmissä erissä rehut annostellaan, sen paremmin sokerit sulavat oikeassa paikassa, eli ohutsuolessa. Sokerit eivät siis ole hevoselle haitallisia, kunhan määrä pysyy kohtuullisena.
Ruokintaperäiselle kaviokuumeelle herkkien hevosten laiduntamista kannattaa välttää aikoina, jolloin ruohon sokeripitoisuus on korkea. Tyypillisesti näin on syksyllä ja keväällä lämpötilan ollessa matala (+5 - –5 ºC), kuumalla säällä (> +30 ºC), kuivina kausina sekä huonosti lannoitetulla laitumella. Sisäruokintakaudella tällaisilla hevosilla on suositeltavaa käyttää karkearehuja, joiden sokeripitoisuus on suhteellisen matala. Tarkkoja suositusrajoja ei voida kuitenkaan antaa, koska sietokyky on aina yksilöllinen.
Sokeripitoisuuden alentaminen vedessä liottamalla
Herkimmillä hevosilla karkearehujen sokeripitoisuutta voidaan alentaa liottamalla rehuja vedessä ennen annostelua. Lämmin vesi alentaa sokeripitoisuutta tehokkaammin kuin kylmä, joten lämpimässä vedessä tarvittava liotusaika on 30 minuuttia ja kylmässä 60 minuuttia. Pitoisuutta saadaan alennettua liotuksella jopa 30 %. Jos karkearehu on hyvin kortista, täytyy liotusaikaa pidentää, koska korsiintuneen rehun sisältämä ligniini alentaa sokereiden liukenevuutta. On kuitenkin huomioitava, että yli 10 minuuttia kestävä liotus alentaa myös karkearehun kivennäispitoisuutta (erityisesti natrium, kalium ja fosfori). Rehujen liotusmenetelmä on lisäksi epävarma ja työläs menetelmä, mistä johtuen on aina suositeltavampaa jo alun alkaen hankkia hevosille niille sopivaa rehua.
Avainsanat
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow