Kirjaudu
Pääset kirjautumaan Hopti- ja Hokki-järjestelmiin täältä:
https://portaali.hevostietokeskus.fi
Asetukset
Vaihda salasana
Sivut
- Hyvinvointi
-
Terveys
- Anatomia ja fysiologia
- Tarttuvat taudit
- Hevosten loiskontrolli
-
Vammat ja sairaudet
- Kaviokuume
- Kesäihottuma
- Polvikanavan sairaudet
- Polvilumpion hakautuminen
- Varsojen osteokondroosin ehkäisemisestä
- Osteokondroosi
- Sädeluuontuma
- Vasikanpolvi varsalla
-
Ruuansulatushäiriöt
- Ohjeita ähkyoireisen hevosen omistajalle
- Ruuansulatushäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Ähkyleikattujen hevosten ruokinnasta
- Ähkyn esiintyvyydessä vuodenaikaisvaihtelua
- Väkirehujen haittavaikutuksia
- Hevosen ähkyriskiä sisäruokintakaudella voidaan vähentää
- Lyhyt nurmi lisää maa-aineksen syöntiä
- Raikas ilma tärkeintä hevosen astman torjunnassa
- Hevosen terveystarkastus
- Klinikat ja laboratoriot
- Sopiva kuntoluokka
- Tallin terveysohjelma
- Eläinlääkärikäynti
-
Ruokinta
- Ravintoaineet
-
Rehut
- Väkirehut
-
Täydennys- eli lisärehut
- Täydennysrehujen käyttö hevosten ruokinnassa
- Kivennäis-, hivenaine- ja vitamiinivalmisteet
- Melassi ja melassileike
- Vehnänlese
- Pellavansiemenet ja pellavarouhe
- Palkokasvit
- Kasvirasvat
- Hedelmät ja vihannekset
- Yrtit
- Nivelvalmisteet
- Ruuansulatuselimistön toimintaa tukevat
- Kavioiden ja karvapeitteen laatuun vaikuttavat
- Käytöksen tasaajat
- Karkearehut
- Rehuanalyysi
-
Ruokintasuunnittelu ja -käytännöt
- Ruoki hevosta tarpeen mukaan
- Yleistä ruokinnan suunnittelusta
- Hevosen elopainon määritys
- Rehulaskelmaa helpottavia muunnoksia
- Hevosen lihavuuskunnon määritys
- Hevosen tekemän työn intensiteetin määritys
- Sisäruokintakauteen siirtyminen
- Laidunkauteen totutus
- Vapaa karkearehuruokinta pihattotarhassa
- Hevosten totuttaminen pihaton karkearehuautomaatteihin ja karkearehun kulutusnopeuden määrittäminen
- Hevosten ruokinta kesällä
- Hevosten ruokinta keväällä
- Hevosten ruokinta syksyllä
- Hevosten ruokinta talvella
- Hevosten ruokinta ja hoito kevättalvella
- Suosituksia hevosen ähkyn jälkeiseen ruokintaan
- Hevosen ruokinta eri tilanteissa
- Veden tarve
- Hevosten ruokintakoulu
-
Hoito
- Käyttäytymistarpeet
- Lämpötalous
- Hevosen pitopaikka
- Kasvatus
- Valmennus
-
Talliympäristö
- Energiaa kestävästi ja taloudellisesti
- Tallin hiilivirtojen arviointilomake
- Kuljetus
- Vesitalous
- Tallihygienia
-
Kuivitus
- Edullinen kuivike kokonaisuuden kannalta
- Kuivikkeiden valinnasta
- Kuivikemateriaalit
- Kuivikemateriaalit ja lannan kompostoituminen
- Kuivikkeet ja hevosen lepo
- Turpeen pölyävyys ja hygieeninen laatu
- Hevosille soveltuvista oljista
- Laihdutuskuuri altistaa kutterinpurun syönnille
- Olkipelletti hevoskuivikkeena
- Kuivikkeen laatu ja käyttö
- Kuivikkeiden ominaisuuksista ja kustannuksista
-
Turvallisuus
- Tallin sähköturvallisuus
- Tallin valaistuksesta
- Sähkökatkokseen on hyvä varautua
- Ratsastuksen turvallisuudesta
- Maneesin rakenteellisen turvallisuuden/kunnon tarkistaminen
- Lumen pudotus tallirakennusten katoilta
- Putoamissuojain pysäyttää putoajan
- Ohjeita hevosen kanssa liikenteessä tai maastossa liikkuvalle
- Lantahuolto
-
Tarhat ja kentät
- Hevosten ulkotarhaan ja laitumeen liittyvistä vaatimuksista
- Tarhan siivouksessa on järkeä
- Hevosten ulkotarhojen pohjan kosteuden hallinnasta
- Hevosten hiekan syönnin riskiä lisäävät tekijät
- Tarhahygienia vähentää kärpästen esiintymistä
- Sukkulamadot hevosympäristössä
- Vanhojen sähköpylväiden käyttö rajoitettua
- Ratsastuskentän pohjan hoidosta
- Laidun
- Tallirakentaminen
- Jätehuolto
- Hevosen hävittäminen
- Kengitys
-
Videot
-
Terveys ja hyvinvointi
- Hevosen koronavirus
- Hevosen selän terveyden tutkiminen
- Hevosen terveystarkastus
- Hevosen osteokondroosi
- Voiko urheiluhevosten vammoja ehkäistä tai järkevästi hoitaa
- Hevosen jalkojen kylmäys
- Hevosen jalkojen kylmäkompressio
- Hevosen kesäihottuma
- Varsojen ja nuorten hevosten sisäloiset
- Eri-ikäisten hevosten loisnäytteet
- Kuolainten sovitus hevoselle
- Turpahihnan sovitus hevoselle
- Milloin hevonen palelee?
- Hevoset ja ilotulitus
- Hevosen lääkekirjanpito
- Hevosten luustosta ja rakenteesta
- Hevosen kipu
- Miten estät tautipurkauksen tallissa
- Hevosen herpestartunnat
- Pääntauti
- Syksyn madotus
- Kevään madotus
-
Kasvatus
- Varsojen pihattokasvatuksesta -tapausselostus
- Vastasyntyneen varsan terveyden tukeminen
- Varsan lämmönsäätely
- Vastasyntyneen varsan ongelmista
- Orpovarsan ja keinoemon yhdistäminen
- Varsojen rodokokki-infektio
- Varsan uni
- Varsan kavion hoidon tärkeys
- Pikkuvarsan jalka-asennon korjaaminen
- Pikkuvarsan asentovirheiden korjaukset kengityksen avulla
- Vieroitettujen varsojen ruokinta
- Vieroitettujen varsojen hengitystieterveydestä
- Varsapihatoista
- Hevoslaidun
- Siitostamman ruokinta
- Imettävän tamman ruokinta
- Suomenhevosen suvuista ja sukulaisuudesta
-
Talliympäristö
- Tallin lantahuoltoketju
- Kuivikkeiden ammoniakin ja nesteen pidätyskyky
- Kuivikkeiden hygieeninen laatu
- Kuivikkeiden käyttökustannukset
- Pölyltä suojautuminen
- Tallin sisäilma
- Kuljetuskaluston ja tallin desinfiointi
- Automaattisen juomakupin puhdistaminen
- Tallijätteiden lajittelu ja kierrätys
- Hevoslaitumen perustaminen
- Tarhalaitumen kunnostus
- Aurinkosähköä hevostiloille
- Laitumen hiilensidonta
- Apuväline hevostallien energiankulutuksen arviointiin
- Hevosten ulkoilualueet haastavissa olosuhteissa
- Kengitys
-
Ruokinta
- Hevosen veden tarve
- Hevosen ruuansulatuselimistön erityispiirteet
- Hevosten ruuansulatuselimistön toimintahäiriöiden ennaltaehkäiseminen
- Kuivaheinä ja säilöheinä hevosen ruokinnassa
- Karkearehun laatu
- Hevosten teolliset väki- ja kivennäisrehut
- Hevosten ruokinnassa korjattavaa
- Rehunäytteen otto rehuanalyysiä varten
- Hevosen elopainon ja lihavuuskunnon määritys
- Hevosen ruokinnan suunnittelu Hopti-ruokintalaskurilla
- Kuinka käytät Hopti-ruokintalaskurin Internet-versiota
- Resurssitehokas ruokinta
-
Valmennus
- Hevosen tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen hengityselimistön rakenne ja toiminta
- Hevosen maksimaalinen hapenottokyky
- Hevosen verenkiertoelimistö
- Hevosen veri
- Valmennuksen vaikutus sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaan
- Ravihevosen sykekäyrä
- Opetushevosen sykekäyrä
- Sykemittarin kiinnittäminen ravihevoseen
- Sykemittarin kiinnittäminen ratsuhevoseen
- Hevosen valmennuksen lähtökohdat
- Hevosen valmennuskaudet
- Erilaiset harjoitteet ja niistä palautuminen
- Hevosen kestävyysharjoittelun perusteita
- Hevosen aerobisen kestävyyden kehittäminen
- Hevosen anaerobinen kestävyysharjoittelu
- Hevosen palautuminen rasituksesta
- Talous
- Turvallisuus
-
Tuomas Korvenojan haastattelusarja
- Korvenojan oman jalostuksen helmistä
- Esimerkkejä ulkomaisesta kasvatus- ja jalostustyöstä
- Ravihevosen varusteista
- Tuomas Korvenoja - Menestyshevosistani
- Ravihevosen valinnasta
- Tuomas Korvenoja - Miten päädyin hevosalalle
- Hevosten terveydenhuollosta
- Ravipäivään valmistautuminen ja hevosten kengitys
- Nuoren ravurin valmennuksesta
-
Terveys ja hyvinvointi
- Talouslaskurit
-
Hankkeet
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Mäskille sopivan kuivausmenetelmän selvittäminen
- Terveiden hevosten ruokinta mäskillä
- Tuoremäskin säilyvyydestä ja koostumuksesta
- Talvikauden 2023–2024 tutkimussuunnitelmasta
- Hevosen suoliston mikrobiomista ja sen tutkimisesta
- Mäskiruokiruokinnan vaikutus hevosen suoliston mikrobistoon – Alustavia tuloksia
- Mäskilisän ja loislääkityksen vaikutus hevosten suoliston mikrobistoon
- Raportti: Ohramäskin pakastekuivaus
- Raportti: Ohramäskin kuivaus lämminilmakuivurissa eri lämpötiloissa
-
Ajankohtaista hankkeesta
- Hevostallien hiilivirrat
- Hevosneuvos -hanke
- Hiili haltuun
-
Hevosten suolistoterveys ja hyvinvointi: voidaanko tuoremäskistä kehittää hevosten suolistoterveyttä ylläpitävä ja parantava tuote?
- Hevosalan vaikuttavuus
Hevosten hoito hellepäivinä
Puut tarjoavat hevosille hyvän suojan auringon kuumentavalta vaikutukselta. Mikäli ulkotarhassa tai laitumella ei ole suojaavaa puustoa tai muuta varjoa, tulisi hevosilla olla käytössään katos tai ne tulee ottaa talliin päivän kuumimmaksi ajaksi.
Puiden katveessa ilman lämpötila voi olla jopa 10 ºC alhaisempi kuin auringossa.
Lämpöhalvaus
Hevoset kestävät kuumuutta suhteellisen hyvin, koska niillä on hyvä lämmönsäätelykapasiteetti. Ne pyrkivät estämään ruumiinlämpötilansa nousun lisäämällä lämmönhukkaa ja vähentämällä lämmöntuotantoa. Lämmönhukkaa hevoset lisäävät vilkastuttamalla pintaverenkiertoa, nostamalla hengitystiheyttä sekä hikoilemalla, jolla on näistä keinoista suurin merkitys. Syömistä ja aktiivisuutta vähentämällä hevonen puolestaan pystyy vähentämään elimistön lämmöntuottoa. Helle voi kuitenkin aiheuttaa lämpöstressiä, mikäli hevonen ei pääse suojaan suoralta auringonpaahteelta tai mikäli helle jatkuu pitkään. Erityisesti pikkuvarsat ovat alttiita helteen vaikutuksille, sillä niiden kyky säädellä elimistön lämpötasapainoa ei ole vielä yhtä hyvä kuin aikuisella hevosella.
Helteellä on lisäksi huomioitava, että korkea ilman kosteus vaikeuttaa lämmönhukkaa, mikä altistaa hevosen lämpöhalvaukselle. Kuumassa ja kosteassa hiki ei haihdu hevosen iholta ja ainoastaan haihtuva hiki viilentää elimistöä tehokkaasti. Vastaavasti tuulen vire edistää hien haihtumista, mikä viilentää elimistöä.
Lämpöhalvauksen oireita alkaa ilmetä ruumiinlämpötilan noustessa yli 41,5 °C asteen. Tällöin lämmönsäätelyjärjestelmän toiminta, ääreisverenkierto ja sydämen syke heikkenevät ja verenpaine laskee. Seurauksia ovat mm. uneliaisuus, lihasheikkous, seisomisvaikeudet sekä elintoimintojen häiriöt. Lämpöhalvauksen vaara on suurin kovan rasituksen yhteydessä sekä kuljetuksessa kuumissa ja kosteissa olosuhteissa.
Hevosen normaalia runsaampi uneliaisuus helteellä voi olla merkki lämpöhalvauksesta.
Lämpöhalvauksen estämiseksi rasituksen jälkeen ja myös muulloin lämpöhalvausta epäiltäessä tulee koko hevosen keho viilentää mahdollisimman nopeasti kylmällä vedellä. Hevonen täytyy myös pitää varjossa suojassa auringonpaahteelta tai viedä viileään talliin. Jos hevonen ei viilennyksestä huolimatta ala virkistyä, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin.
Nestetasapaino
Kuumalla ilmalla hevosen nestetasapainosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä hevonen menettää hikoillessaan runsaasti nestettä. Vettä poistuu elimistöstä hikoilun lisäksi lannan, virtsan ja hengityksen mukana, iholta haihtumalla sekä imettävällä tammalla maidontuotannossa. Hevosen veden kulutus voi lisääntyä kuumalla ilmalla jopa 30–75 %. Nestetasapaino on kunnossa silloin, kun veden saanti ja hukka ovat yhtä suuret.
Imettävä tamma menettää maidon mukana päivittäin nestettä 2-4 % ruumiinpainostaan (500-kiloisella hevosella 10–20 litraa/vrk).
Poistuva neste on korvattava päivittäin ja sitä saadaan mm. rehuista (esim. laidunruoho sisältää n. 80 % vettä). Juomavesi on kuitenkin ehdottomasti tärkein veden lähde etenkin kuivalla heinällä ruokitulla hevosella. Liian vähäinen vedensaanti vaikuttaa hevosen rehunkulutukseen ja suorituskykyyn, ja voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan häiriötä kuten ähkyä. Yli 10 %:n nestehukka voi olla jo hengenvaarallinen.
Elektrolyyttien merkitys
Hevonen menettää hikoillessaan veden lisäksi runsaasti myös elektrolyyttejä, joilla on tärkeä merkitys nestetasapainon säätelyssä. Erityisen voimakas hikoilu voi siten häiritä myös nestetasapainon säätelyä. Tärkeimmät elektrolyytit ovat natrium ja kloridi (tavallinen suola) sekä kalium. Suurin haaste on korjata hevosen natriumin menetys, koska esim. laidunruoho ja kaura sisältävät sitä hyvin vähän.
Hevoset saavat suolaa esim. suolakivestä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että erityisesti kilpahevoset eivät saa suolakivestä riittävästi natriumia. Tämän takia suositellaan, että kilpahevosille annettaisiin suolaa rehujen mukana vastaamaan todellista päivittäistä suolahävikkiä. Tämä merkitsee 100 g suolalisää suorituksen tai kilpailun jälkeen. Muutkin kuin kilpahevoset saattavat tarvita suolalisää 8 g/100 kg elopainoa puolen tunnin välein pitkäkestoisen suorituksen aikana. Nopein suolatason palautuminen saadaan antamalla hevosen juoda suolaliuosta, joka sisältää enintään 9 g suolaa litrassa vettä. Osa hevosista ei halua juoda liuosta sellaisenaan, joten niille suolapitoisuutta on vähennettävä tai juoma maustettava esimerkiksi mehulla tai melassilla. Myös valmiit elektrolyyttivalmisteet ovat hyvä vaihtoehto suolatason palauttamiseksi. On kuitenkin tärkeää muistaa, että hevosilla on aina oltava myös puhdasta vettä saatavilla.
Tavallisin tapa juottaa hevosia erityisesti tallissa on automaattinen juomakuppi. Usein kupissa on kuitenkin liian pieni virtaus ja myös liian pieni vedenpinta hevosen riittävän juomisen kannalta. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hevoset, joiden juomakupin vedenvirtaus oli 2-3 l/min, eivät juoneet tarpeeksi ja menettivät painoaan. Kun näille hevosille tarjottiin vettä sangosta, vedenjuonti lisääntyi 30–40 %. Kuitenkin jos virtaus juomakupissa oli 8 l/min, hevoset joivat yhtä paljon juomakupista kuin sangosta.
Kun hevoset saavat itse valita, ne juovat yleensä mieluummin saavista kuin juomakupista.
Tilaa uutiskirje
Tilaamalla uutiskirjeen saat tärkeimmät tiedotteemme sähköpostiisi.
© 2020 Suomen Hevostietokeskus ry | Sivusto atFlow